Tässä kirjoittelen töissä vietetyn pitkän yön jälkeen. Lueskelin töissä tuttuun tapaan lehtiä, kun silmiini sattui artikkeli syömishäiriöistä. Onhan nuo anoreksiat ja muut tuttuja, mutta sieltä tuli ensimmäisen kerran vastaan BED. Luin, mitä kyseisestä sairaudesta kerrottiin ja aloin miettiä itseäni.
Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että ehkä minussa on jotain vikaa. Rakastan ruokaa, olen aina rakastanut, mutta viimeisien vuosien aikana asiat ovat riistäytyneet aivan totaalisesti käsistä. Päivittäin on kamala tarve käydä kaupassa ostamassa jotain hyvää ja kun sinne pääsee niin sitä tuleekin sitten ostettua enemmän kuin oli suunnitellut ja ajattelee, että no, syön näitä sitten koko viikon ja kun kotiin pääsee niin kaikki menee alas samantien ja jälkeenpäin tietysti hirveä morkkis, välillä kestää pidempääkin inhottava tunne itsestä ja masentuu ja syö vain lisää ja tilanne tuntuu entistä toivottomammalta.
Itseäni vaivaa myös suuret mielialojen vaihtelut. En enää keksi tälle mitään selitystä. Luulin sen jossain vaiheessa johtuvan e-pillereistä ja lopulta muutamien jälkeen luovuin niistä kokonaan ja ajattelin, etteivät ne vain ole minua varten. Kuitenkaan eivät nämä mielialojen vaihtelut mihinkään menneet. Äitini sanoo, että olen vain yliherkkä, sillä itken helposti ja reakoin vahvasti tunteilla kaikkeen, mutta se ei ole vain sitä. Suutun nopeasti ja tulisesti ja usein hyvin helposti ja tyhmistä asioista enkä osaa kontroloida tunteitani, useimmat niistä nykyään purkautuvat vain itkuna ja pahan olon tunteena, joka taas johtaa syömiseen. Vihaan itseäni enemmän kuin ketään tai mitään ikinä.
Usein myös tunnen olevani masentunut. Tuntuu, ettei elämässä ole sisältöä ja kukaan ympärillä ei välitä ja ketään ei kiinnosta. Viha itseä kohtaan vain kasvaa ja kun peiliin katsoo niin tunne vain pahenee. Silloin tulee helposti myös jätettyä kaikki sivuun ja mikään ei jaksa kiinnostaa.
Eniten kuitenkin olen huolissani syömisestäni, sillä se ei ole normaalia. Olin ennen urheilija ja harrastin liikuntaa 6 kertaa viikossa ja treenasin kovastikin, mutta lopetin, sillä kiinnostus kyseistä lajia kohtaan loppui ja aina koin olevani jo liian vanha aloittamaan mitään eikä mikään laji tuntunut kiinnostavalta. Lihoin parin vuoden sisään suunnilleen 20kg ja nyt on painoa tullut vieläkin lisää, ja paljon. Vihaan ihmistä, joksi olen tullut, mutta en osaa lopettaa syömistä. Vaikka olo olisi kuinka täysi niin pitää vaan syödä lisää. Helposti menee 2 pussia sipsejä, paketti keksejä, karkkipussi ja jäätelöpaketti, kun sille päälle sattuu ja sen lisäksi vielä normaalia ruokaa.
Inhoan tapaani ja häpeän sitä, piilotan roskani laatikoihin ja kaappeihin, ettei kukaan näkisi niitä roskiksessa (asun vielä kotona). Syön salaa ja kaiken mitä käsiini saan. Syön joka päivä enemmän kuin pitäisi ja aina jotain hyvää, en vain osaa vastustaa ruokaa. Pelkään koko ajan lihovani vielä lisää (nyt 164cm/110kg) silti en osaa lopettaa ja se alkaa taas masentaa yhdessä kaiken muun kanssa ja syntyy vihaa ja masennusta.
En ole vielä ehtinyt BEDstä enempää lukea, mutta haluisinkin kysyä, että voisiko minulla mahdollisesti olla tämä tauti ja miten sen hoidossa pitäisi edetä? Olen vain niin väsynyt itseeni ja kaikkeen tähän. Välillä tuntuu ettei vain jaksa enää.
Mitä tehdä?
2
569
Vastaukset
- kuulostaa
BEDiltä. Itselläni oli ahmimista. Kannattaa mennä käymään lääkärissä ja kertoa ongelmasta lääkäri voi antaa reseptin lääkkeeseen joka itselläni ainakin auttoi.
Huomasin myös että tunnet inhoa ja muuten itseäsi kohtaan, itsetunnon parantaminen myös parantaa oloasi.
Itselläni oli huono itsetunto mutta paransin sen itse :) ja tunsin itseni masentuneeksi tai alakuloiseksi aiemmin.
Kokeile positiivista ajattelua ja kehu itseäsi. Aina kun ajattelet itsestäsi jotain negatiivista sano sen tilalle jotain positiivista itsestäsi. Se tuntuu aluksi valehtelemiselta mutta pikku hiljaa alat huomata pitäväsi itsestäsi enemmän. Aloita vaikka asioista jotka tunnet olevan hyvää itsessäsi mutta mikäli et keksi mitään sellaista "valehtele" itsellesi. Tämä voi kuulostaa huuhaalta mutta tein juuri näin ja nyt olen onnellinen :)
lääke jota määrätään ahmimiseen on masennuslääke joten sekin voi auttaa pahaan oloon :)
ei muuta kun lääkäriin mars mars ei kannata kärsiä kun on olemassa parannus :)
onnea sinulle :) - kovin
tutulta.. Valitettavasti.. Tämä sairaus on raskas, ahdistava ja inhottava.. Ja siitä on melko mahdoton päästä omin voimin irti. Suosittelen menemistä kipin kapin terkalle tai lääkäriin jutskaamaan, ne kyllä ohjaavat ja neuvovat eteenpäin. Itse rohkaisin joku aika sitten mieleni ja varasin ajan psykiatriselta sairaanhoitajalta.. Keskustelua, lääkäriä, psykiatria, lääkkeitä.. Tie saattaa olla pitkä ja kivinen, mutta ainakin oman tunnelini päässä näkyy jo valoa. Suosittelen lämpimästi. Niin teet palveluksen itsellesi. Voimia ja rohkeutta sinulle ja kaikille muillekin tämän kamalan sairauden saartamille! Täältä me vielä noustaan =)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2754699Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343040Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442877Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k342871Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061664Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 601429
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2151190