Turun psyka

Soveltuvuuskokeiden funktio Turun yliopiston psykan laitoksella on poimia ensisijaisesti potentiaalisia tutkijoita, toinen funktio on laskea riskiä, ettei opiskelija valmistuisikaan. Tällä riskin kartoituksella selvitetään mm. onko hakijalla lapsia, mahdollisia suuria riskejä keskeyttää opiskelun menneisyyden perusteella yms. Nämä molemmat funktiot ovat vain yliopiston kannalta hyödyllisiä, eivätkä esim. yhteiskunnalliselta kannalta. Soveltuvuuskokeet on hyvä idea, jos sillä poimittaisiin oikeasti alalle parhaiten soveltuvat yksilöt. Käsittääkseni Jyväskylän soveltuvuushaastattelut ovat enemmän tällaiset.

Ei tuosta ryhmä- ja haastattelutilanteesta kaiketi voi käyttää nimitystä soveltuvuusarviointi. Ei muutaman haastattelun perusteella soveltuvuutta mitata: motivaatiota esim. kylläkin ja vuorovaikutustaitoja. Kunhan kettu syksyllä aloitat opinnot ja ne hieman etenevät nämäkin erot selviävät sinulle.

Kas, olemme siis samalta laitokselta. Sangen kummastuttavaa, mutta ainakin kurssikavereideni keskuudessa on esitetty vain ex-psykan mielipiteestä eriäviä kommentteja - myös vanhempien opiskelijoiden toimesta. Toki otokseni on kooltaan vaatimaton ja tulokseni luonteeltaan subjektiivisia. Tähän asti olen edellisen kaltaisia haukkuvia kommentteja kuullut vain hylättyjen väyläläisten suusta ja näidenkin mielipiteissä usein radikaali muutos on tapahtunut vasta hylkäämisen jälkeen. Kyllähän hylkäys vituttaa (itsekin olen sen kokenut), mutta jos toiset ovat sinä vuonna parempia niin minkäs tekee - toivottavasti ei mustaa sen vuoksi muiden mainetta. Ensi vuonna vain uudestaan yrittämään!

kettu jälleen kirjoitti:

Kas, olemme siis samalta laitokselta. Sangen kummastuttavaa, mutta ainakin kurssikavereideni keskuudessa on esitetty vain ex-psykan mielipiteestä eriäviä kommentteja - myös vanhempien opiskelijoiden toimesta. Toki otokseni on kooltaan vaatimaton ja tulokseni luonteeltaan subjektiivisia. Tähän asti olen edellisen kaltaisia haukkuvia kommentteja kuullut vain hylättyjen väyläläisten suusta ja näidenkin mielipiteissä usein radikaali muutos on tapahtunut vasta hylkäämisen jälkeen. Kyllähän hylkäys vituttaa (itsekin olen sen kokenut), mutta jos toiset ovat sinä vuonna parempia niin minkäs tekee - toivottavasti ei mustaa sen vuoksi muiden mainetta. Ensi vuonna vain uudestaan yrittämään!

Lue lisää

Kettu: Uskotko todella, että kyse on paremmuudesta? Katselehan huviksesi ympärillesi syksyllä, kun laitoksella tallustat. Huomaatko mitään ihmeellistä? Tästä on varmasti turha alkaa täällä palastalla kiistelemään. Tehköön jokainen omat päätelmänsä. Minua ainakin sapettaa, kun päteviä kavereita siirtyy muihin yliopistoihin ja jäljelle jää mitä ihmeellisempää porukkaa. Ainakin 2005 vuonna aloittaneiden ryhmässä on mitä ihmeellisempiä valintoja. Taidat Kettu lukeutua juuri tähän porukkaan, kuullostat ihan samalta. Itse en ainakaan kyseisestä vuosikurssin porukasta (2005) olisi kovin ylpeä, vaikka itse heihin lukeudunkin.

Turun psykologian yo kirjoitti:

Kettu: Uskotko todella, että kyse on paremmuudesta? Katselehan huviksesi ympärillesi syksyllä, kun laitoksella tallustat. Huomaatko mitään ihmeellistä? Tästä on varmasti turha alkaa täällä palastalla kiistelemään. Tehköön jokainen omat päätelmänsä. Minua ainakin sapettaa, kun päteviä kavereita siirtyy muihin yliopistoihin ja jäljelle jää mitä ihmeellisempää porukkaa. Ainakin 2005 vuonna aloittaneiden ryhmässä on mitä ihmeellisempiä valintoja. Taidat Kettu lukeutua juuri tähän porukkaan, kuullostat ihan samalta. Itse en ainakaan kyseisestä vuosikurssin porukasta (2005) olisi kovin ylpeä, vaikka itse heihin lukeudunkin.

Lue lisää

En missään vaiheessa ole väittänyt, että soveltuvuusarviointi olisi erehtymätön. Mukaan eksyy välillä vähemmän soveltuvaa materiaalia ja välillä paremmin soveltuvaa jää ulos. Pääosin porukka on kuitenkin kokemukseni mukaan hyvää. Mikä sinusta sitten tekee nykyisistä opiskelijoista huonoa tai, kuten omin sanoin ilmaisit, ihmeellistä? Nuori ikäkö? Eikö sinusta olisi kummallisempaa, jos valtaosa sisäänpäässeistä olisi yli kolmekymppisiä? Jos sisään pääsisi vasta, kun on tarpeeksi iän mukanaan tuomaa kokemusta ja kypsyyttä? Entä miksi psykologian opiskelijoiden pitäisi olla kypsempiä ja kokeneempia kuin muidenkaan ihmisläheisten alojen opiskelijoiden?

Oletetaan siis, että psykologiaa pääsisi opiskelemaan todennäköisimmin vasta 29-vuotiaana. Mitä opona suosittelisit psykologin urasta haaveilevaa abiturienttia tekemään odotettavissa olevien välivuosiensa aikana? Toki suosittelisit häntä hakemaan joka vuosi, mutta suositteletko siinä samalla tekemään töitä esim. hesen kassana tai siivoojana vai suorittamaan jonkun muun tutkinnon sisäänpääsyä odotellessa. Esim. sosionomin tutkinto voisi liipata aika läheltä ja olla hyödyllinen tulevan psykologian uran kannalta. Hienoa, mutta mikä järki tässä on? Sangen hyvä järki pitäisikin olla, kun ajattelee muun kummallisuuden lisäksi sitä, kuinka kalliiksi moinen järjestely tulisi yhteiskunnalle.

Vakavasti ottaen, olisin kiinnostunut kuulemaan, miten sitten parantaisit nykyistä arviointia?

hämmästynyt kettu kirjoitti:

En missään vaiheessa ole väittänyt, että soveltuvuusarviointi olisi erehtymätön. Mukaan eksyy välillä vähemmän soveltuvaa materiaalia ja välillä paremmin soveltuvaa jää ulos. Pääosin porukka on kuitenkin kokemukseni mukaan hyvää. Mikä sinusta sitten tekee nykyisistä opiskelijoista huonoa tai, kuten omin sanoin ilmaisit, ihmeellistä? Nuori ikäkö? Eikö sinusta olisi kummallisempaa, jos valtaosa sisäänpäässeistä olisi yli kolmekymppisiä? Jos sisään pääsisi vasta, kun on tarpeeksi iän mukanaan tuomaa kokemusta ja kypsyyttä? Entä miksi psykologian opiskelijoiden pitäisi olla kypsempiä ja kokeneempia kuin muidenkaan ihmisläheisten alojen opiskelijoiden?

Oletetaan siis, että psykologiaa pääsisi opiskelemaan todennäköisimmin vasta 29-vuotiaana. Mitä opona suosittelisit psykologin urasta haaveilevaa abiturienttia tekemään odotettavissa olevien välivuosiensa aikana? Toki suosittelisit häntä hakemaan joka vuosi, mutta suositteletko siinä samalla tekemään töitä esim. hesen kassana tai siivoojana vai suorittamaan jonkun muun tutkinnon sisäänpääsyä odotellessa. Esim. sosionomin tutkinto voisi liipata aika läheltä ja olla hyödyllinen tulevan psykologian uran kannalta. Hienoa, mutta mikä järki tässä on? Sangen hyvä järki pitäisikin olla, kun ajattelee muun kummallisuuden lisäksi sitä, kuinka kalliiksi moinen järjestely tulisi yhteiskunnalle.

Vakavasti ottaen, olisin kiinnostunut kuulemaan, miten sitten parantaisit nykyistä arviointia?

Lue lisää

En tullut tänne haukkumaan ketään tai Turun psykan laitosta, vaan tarkoitukseni oli tuoda julki totuus, että avoimessa ei kannata opiskella, jos tähtää psykologiksi - tämä siis Turun osalta. Kannattaa satsata pääsykokeisiin. Jokaisessa psykan laitoksessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Valitettavasti suurin osa hakijoista kuitenkin hakee myös siihen oman kaupungin yliopistoon, vaikka eivät tiedä, että jokaisella yliopistolla on omat painotuksensa mm. opetuksen ja tutkimuksen osalta, jotka pohjaavat laitoksella työskentelvien intresteihin.

Mitä tulee oman laitoksen puolustamiseen, niin itse näen, että on tärkeämpää pystyä suhtautumaan myös siihen omaankin kriittisesti, koska muuten ei näe koko kuvaa. Toki on ymmärrettävää, että jokainen puolustaa omaansa, mutta kannattaa myös pohtia miksi.