Heips, nyt tarvin tietoa niiltä, jotka ovat käyneet hammaslääkärissä vuosia kestäneen bulimian jälkeen..
kysyykö hammaslääkäri, että onko bulimia, jos hampaat näyttää sellaisilta? eli kiilteet menny ja hampaat kuluneet? vai pitääkö se itse kertoa..?
onko kenelläkään kokemusta?
Mä oon nyt menossa hammaslääkäriin melkein ja melkein 5 vuotta olen kärsinyt bulimiasta, hampaat on ihan hirveet, niitä vihloo niin pirusti, ja ne on ihan läpinäkyvät ja kaikki ruoka tarttuu heti, eli kiille mennyt ja on pakko pestä koko ajan niitä, et ne näyttäis puhtaalta..
kysyn tätä lähinnä siksi, koska en kykene vieläkään sanomaan ääneen, että mulla on bulimia, eli en pysty sitä kertomaan sille hammaslääkärille, en tiedä ees onko siihen mitään tarvettakaan...haluisin vaan, että ne tekis näille jotain, etuhampaista pitäis saada paksummat...varmaan mahdotonta :/
mutta mitä hyötyä siitäkin on, kun en pysty lopettamaan oksentamista koskaan..
no nyt eksyin aiheesta...:)
eli siis kokemuksia...?
kysyykö hammaslääkäri, että onko bulimia, jos hampaat näyttää sellaisilta? eli kiilteet menny ja hampaat kuluneet? vai pitääkö se itse kertoa..?
onko kenelläkään kokemusta?
Mä oon nyt menossa hammaslääkäriin melkein ja melkein 5 vuotta olen kärsinyt bulimiasta, hampaat on ihan hirveet, niitä vihloo niin pirusti, ja ne on ihan läpinäkyvät ja kaikki ruoka tarttuu heti, eli kiille mennyt ja on pakko pestä koko ajan niitä, et ne näyttäis puhtaalta..
kysyn tätä lähinnä siksi, koska en kykene vieläkään sanomaan ääneen, että mulla on bulimia, eli en pysty sitä kertomaan sille hammaslääkärille, en tiedä ees onko siihen mitään tarvettakaan...haluisin vaan, että ne tekis näille jotain, etuhampaista pitäis saada paksummat...varmaan mahdotonta :/
mutta mitä hyötyä siitäkin on, kun en pysty lopettamaan oksentamista koskaan..
no nyt eksyin aiheesta...:)
eli siis kokemuksia...?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itsellänikin olisi sama edesse, mutta en ole kyllä uskaltanut varata edes aikaa.... Mullakin on hampaat aika paskana.. yhdessä etuhampaassa on läpinäkyvää osaa ja usein kun puraisee ja syö jotakin ruokaa, tuntuu pahalle.. Kiillettähän ei mikään enää pelasta ja tällaiset ne hampaat on kenties koko loppu elämän.
Voithan sinä sanoa, että olet hoidossa bulimian vuoksi, tai että olet parantunut ja nyt pitäisi vähän parannella hampaiden kuntoa, vaikka se ei saata onnistuakaan. Tai sitten et sano mitään, jos eivät kysy, vaikka eiköhän ne huomaa jotkain. Itselläni on ollut bulimia jotain 4 vuotta ja meno on aika kovaa... Itsekään en pysty lopettamaan.... Mitenkäs sinä eksyit tälle tiette? jAKSELUJA SINULLE KUMMINKIN JA ÄLÄ AJATTELE SITÄ HAMMASLÄÄKÄRIÄ LIIKAA, ei se maailmaa kaada, vaikka ne arvaisivatkin tai kysyisivät jotakin, ole vaan rehellinen, ei ne saa kertoa kenellekään.
sun kannattaa sinne hammaslääkäriin kans varata aika, ties vaikka ne jotain pystyisivätkin tekemään..ainakin reiät paikkaamaan ;) niitäkin on varmaan tullut...
jännä ettei ole keksitty jotain keinotekoista hammaskiillettä..
mä ajauduin bulimiaan laihdutuskuurin myötä, sit kun lihoin vähäsen, keksein oksentamisen, se tuntui niin loistavalta väliaikas ratkaisulta, mutta tässä sitä ollaan..
ja ironista on se, että nyt olen 10kg lihavempi kuin silloin, kun aloitin oksentelun. Ärsyttää ihan älyttömästi, ei tästä voi päästä eroon ennen kuin on laihtunut, ainakin siihen alkulukemaan..
mites sä itse olet tällaiseen tilanteeseen ajautunut?
mullakaan ei mitenkään kovin rauhallisesti oksentelun kanssa mene, oksennan joka ikinen päivä kerran tai pari..ja kun ajattelee, miten vähän siitä loppujen lopuksi on ollut haittaa keholle...vaikka on oksentanut tuhansia kertoja..ja on mulla vähän muitakin ongelmia..masennusta välillä ja agressiivisuutta ja välillä vedän uni ja ahdistuslääkkeitä, mutta vain silloin kun olo on sietämätön..
syksyllä ajattelin mennä psykiatrille, oon tosissani miettinyt, että tarvitsen sitä, ja lääkkeitä...:)
ei siinä mitään jos ne kysyy, että onko bulimia, on sit vaan helppo sanoa, että joo, mutta jos ne jotenkin kysyy, et miten ihmeessä sun hampaat on tällaiset, nii sit vaan en tiiä mitä keksis..no selitän vaan jotain :D eikä sekään haittaa vaikka kertoisivat, ei tätä jaksa ees enää niin hirveesti salailla, oon täysikänen ja omapa on ongelmani..
ootkos sä ajatellut hakea apua?
Mä ajuduin laihdutuksen kautta, kun olin tukevassa kunnossa. Olin kuitenkin vain muutaman kilon ylipainoinen, mutta täynnä sitä läskiä paskaa. En mahtunut mihinkään. mikään ei mahtunut kaupassa päälle, vihasin läskejäni. Kaikki ympärilläni laihduttivat tai kuntoilivat ja olivat laihoja, tai ainakin laihempia kuin minä. Koko ajan oli niin turvonnut olo ja mietin vaan syömistä koko ajan. Minusta tuli sitten kasvissyöjä ja aluksi laihduinkin ihan tavallisesti ja terveellisesti. Sitten se luisui käsistä, kun halusin olla entistä laihempi ja paino ei pudonnut, koska rakastan ruokaa ja tykkäsin syödä paljon ja itseni ihan täyteen.
Kerran sitten tuli aivan liian täysi olo ja sen myötä katumus ja siten päätin kokeilla ihan huvikseen, millaista olisi oksentaa ja saada tehty tekemättömäki ja sehän onnistui hyvin ja jatkoin sitä tietysti. Arvelin, niin kuin varmaan moni muukin, että lopetan kun olen laihtunut ja missäs nyt olen? Olen ainakin laihtunut. Nyt olen laihtunut lähtöpainostani 25kg ja siihen olen tyytyväinen. Olen masentunut kuitenkin ja väsynyt ja hiukset lähtee ja mitähän muuta.. Hampaat on paskana.. Että siinä minun tarinani.. Aika tyypillinen siis. Halusin vaan olla laiha ja olin aina niin kateellinen muille, jotka oli laihoja. Se otti koville, kun aina oli itse halunnut olla se laihin ja kaunein. Nyt olen ainakin laiha. Tämä on tavallaan ollut myös kosto niille, jotka olivat silloin laihempia ja ovat nyt lihoneet. Tuntuu kyllä hyvälle, vaikka ei pitäisi sanoa.. Nyt oksennan 5-15 krt/pv. Aika tavalla vaihtelee. Joskus enemmänkin. Olen ajatellut hakea apua, mutta sen on niin vaikeaa... Kohta kuolen jos en hae apua. 4 vuotta jo kestänyt ja pahempaan suuntaan vaan menee... Oletkos sinä hakenut ikinä apua?
jaa sulla kans alkoi laihdutuksesta..mullakin lähtötilanne oli, se että vain pari kiloa ylipainoa, nyt on 10 :( oon bulimian avulla kyllä laihtunut 10kg ja joskus 12kg ja ennen kuin bulimia alkoi laihdutin 20kg..nyt oisi taas tavoitteessa laihtua ainakin 15kg..ja sillähän se sujuu, että oksennan..
ei mulle enää muut keinot oikeen sovellu.
Voit sentään olla onnellinen siitä, että olet laiha :) mä tekisin ihan mitä vaan, että oisin laiha ja vannon, että vielä joskus oonkin..
jännä, että ajattelet kans noin kostona tämän..silloin kun itse olin suht hoikka, niin pidin sitä kans kostona niille jotka olivat lihoneet ja myös niille jotka olivat aina olleet ylimielisiä ja hoikkia..
enää ei oikeen kiinnosta mitä muut ajattelee, eikä mua kiinnosta oikeastaan mikään kauheesti, nyt teen tätä vain itseni takia. Tiedän, että ilman bulimiaa en olisi selvinnyt tähänkään asti, se on kuitnekin auttanut monessa tilanteessa. Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin.
oksennat kyllä paljon jos joskus 15krt päivässä!
mä olen tänään oksentanut 3krt, yleensä vain kerran tai kahdesti, koska syönkin yleensä vain 3krt päivässä.
Mä oon käynyt psykiatrilla ja ravitsemusterapeutilla, mutta ei ne auttaneet..tai no psykiatrilla käynti ois voinut auttaa jos en ois jättänyt sitä kesken, en vain tykännyt puhua sille..mutta syksyllä alan käymään siellä uudestaan, pakko vaan yrittää, ja myös muittenkin ongelmien takia...
oon alkanut miettiin itsaria aivan liikaa ja käyttäydyn muutenkin niin itsetuhoisesti, enkä pysty enää elämään normaalisti, kaikki tuntuu niin ylitsepääsemättömältä.
Kannattaa sunkin hakee vaan sitä apua, ei se todellakaan ole niin kauheaa kuin kuvittelisi, itse muistan kun illalla menin nukkumaan, ajattelin, että huomenna mä meen sinne terveyskeksukseen ja ku aamu tuli menin vaan sinne väkisin, en edes ajatellut, että oisi mahdollisuus olla menemättä. Ja loppu sujuikin jo ihan normaalisti, siinä ei todellakaan ole mitään hävettävää, pelottavaa tai vaikeaa..oikeastaan se oli ihan kivaa :) Joten ehdottomasti kannattaa..
ja ei tuo sun tilanne ainkaan sillä pahenisi :)
Meitsi kävi juuri toispäivänä hammaslääkärissä, ja siis olen sairastanu bulimiaa semmosen reilu kolme vuotta. Itselläni ei kuulemma hampaista pysty sairauttani näkemään. Minulla tosin on muutenkin aina ollu hirmu hyvät ja terveet hampaat, ei edes reikiä ikinä ja oon kuiteski "jo" 18-vuotias. Kyllä siitä kannattaa hampilääkärille ilmottaa jos bulimiasta kärsii. Se ei kuitenkaan sano siihen muuta oikein kun että selvä ja kysyy mahdollisista lääkkeistä.
Hammaslekuri sanoikin että erityyppisellä hammaslaadulla saattais olla leegot tosi heikossa hapessa. Että hirmu yksilöllistä miten vatsahapot sun muut kamat vaikuttaa, ja tietty että mitä syö ahmiessa ja onko lääkitystä.
Ja semmosta vielä että bulimikkojen kannattaa käydä ainaki sen kerran vuodessa tarkistuttamassa hampien kunto ettei mummona sitten tekareiden kanssa leikitä.
Ja peeäs älkää ikuna harjatko hampaita heti oksentamisen jälkeen. Se vaan levittää ne hapot syövyttämään purukalustoa entistä tehokkaammin.
Hammaslekuri sanoikin että erityyppisellä hammaslaadulla saattais olla leegot tosi heikossa hapessa.
>tai ylipäätänsä luusto on toisilla luonnostaan heikompi ja toisilla taas vahvempi.
kuitenkin olla sanomatta, itsepähän se näkee jos näkee, pääasia, että hampaat ei murene suuhun :)
mä ite oon kyllä 1,5 vuotta sitten käynyt hammaslääkärissä, mutta silloin oli tullut vaan tosi paljon reikien nalkuja, eli ei siis vielä reikiä..
mullakaan ei ole koskaan ollut varsinaisia reikiä..alkuja kylläkin.
nyt viimeisen vuoden aikana hampaita on alkanut vihlomaan älyttömästi ja ne on muuttuneet hauraan näköiseksi, ihmettelenkin, että miten näin yhtäkkiä monen vuoden jälkeen...
ja täytyy kyllä sanoa, että en kyllä ruuan puolesta säästä yhtään hampaitani, syön karkkia ja light limuja, joissa on paljon happoja ja sit vielä oksennan ne ulos..eli en jotenkaan ihmettele vaikka jotain jo alkaisi näkymään.
Mutta mielenkiinnolla jään odottamaan mikä on tuomioni :/
Mulla ei kahden vuoden bulimian jälkeen hammaslääkäri huomannut mitään.. mutta sulla ilmeisesti on jo aika kuluneet hampaat sit..toivottavasti se hammaslääkäri huomaa sen ja osaa antaa neuvoja. Ja toivottavasti sä uskallat itse kertoa asiasta. Ajattele: pitää vain yrittää kakistaa yksi lause ulos suusta: "mulla on bulimiaa", kait se hampilekuri nyt siitä tajuaa.