HR: Tässä erinomainen kirjoitus kirjasta Valtio ja vallankumous, siinä tuodaan esiin kaikki se keskeinen, johonka toveri T Urpo ja Antipunikki perustavat väittämänsä marxilaisuutta vastaan.
Lukekaa ja ihmetelkää noiden nimimerkkien lukutaidottomuutta.
Miten Marx asetti kysymyksen vuonna 1852
Vuonna 1907 Mehring julkaisi aikakauslehdessä „Neue Zeit (XXV, 2, 164) otteita Marxin kirjeestä Weydemeyerille maaliskuun 5 pltä 1852. Tämä kirje sisältää muun muassa seuraavan erinomaisen lausunnon:
„Mitä minuun tulee, niin minulle ei kuulu ansio siitä, että olisin keksinyt luokkien olemassaolon nykyisessä yhteiskunnassa, enempää kuin siitäkään, että olisin keksinyt niiden keskinäisen taistelun. Porvarilliset historioitsijat olivat kauan ennen minua esittäneet tämän luokkien taistelun historiallisen kehityksen ja porvarilliset taloustieteilijät luokkien taloudellisen anatomian. Mitä minä toin uutta, oli sen todistaminen: 1) että luokkien olemassaolo on sidottu vain tuotannon tiettyihin historiallisiin kehitysvaiheisiin (historische Entwicklungsphasen der Produktion); 2) että luokkataistelu johtaa välttämättömästi proletariaatin diktatuuriin; 3) että tämä diktatuuri itse muodostaa vain siirtymiskauden kaikkien luokkien hävittämiseen ja luokattomaan yhteiskuntaan"...
Näillä sanoilla Marxin on onnistunut ilmaista erinomaisen selväpiirteisesti ensinnäkin oppinsa pää- ja peruseroavaisuus porvariston edistyneimpien ja syvällisimpien ajattelijain opista ja toiseksi valtio-oppinsa ydin.
Pääasiana Marxin opissa on luokkataistelu. Näin puhutaan ja kirjoitetaan varsin usein. Mutta se ei ole totta. Ja tästä virheellisyydestä syntyy alinomaa marxilaisuuden opportunistista vääristelyä, sen väärentämistä porvaristolle otollisessa hengessä. Sillä luokkataisteluoppia ei ole luonut Marx, vaan porvaristo jo ennen Marxia, ja yleensä puhuen porvaristo voi sen hyväksyä. Ken tunnustaa vain luokkataistelun, hän ei ole vielä marxilainen, hän voi osoittautua sellaiseksi, joka ei ole vielä päässyt porvarillisen ajattelun ja porvarillisen politiikan puitteita pitemmälle. Marxilaisuuden rajoittaminen luokkataisteluoppiin merkitsee marxilaisuuden typistämistä, sen vääristelyä, sen rajoittamista siihen, mikä on otollista porvaristolle. Marxilainen on vasta se, joka laajentaa luokkataistelun tunnustamisen proletariaatin diktatuurin tunnustamiseen asti. Tämä on tärkein seikka, joka erottaa marxilaisen pienestä (ja myöskin suuresta) tusinaporvarista. Tällä koetinkivellä on koeteltava marxilaisuuden todellista ymmärtämistä ja tunnustamista. Eikä ole ihmekään, että kun Euroopan historia johdatti käytännössä työväenluokan tämän kysymyksen eteen, niin eivät ainoastaan kaikki opportunistit ja reformistit, vaan myös kaikki „kautskylaiset” (reformismin ja marxilaisuuden välillä horjuvat ihmiset) osoittautuivat surkeiksi poroporvareiksi ja pikkuporvarillisiksi demokraateiksi, jotka kieltävät proletariaatin diktatuurin. Kautskyn kirjanen „Proletariaatin diktatuuri”, joka ilmestyi elokuussa 1918, siis paljon myöhemmin kuin tämän kirjaseni ensimmäinen painos, on mallinäyte marxilaisuuden pikkuporvarillisesta vääristelystä ja sen halpamaisesta hylkäämisestä käytännössä, vaikka sanoissa se tekopyhästi tunnustetaankin (ks. kirjastani „Proletaarinen vallankumous ja luopio Kautsky”, Pietari ja Moskova, 1918).
Nykyiseen opportunismiin, sen pääedustajan, entisen marxilaisen K Kautskyn persoonassa, sopii täydellisesti edellä mainittu Marxin esittämä kuvaus porvarillisesta kannasta, sillä tämä opportunismi rajoittaa luokkataistelun tunnustamisen piirin porvarillisten suhteiden piiriin. (Eikä yksikään sivistynyt liberaali kieltäydy „periaatteessa” tunnustamasta luokkataistelua tämän piirin sisäpuolella, sen puitteissa!) Opportunismi ei ulota luokkataistelun tunnustamista juuri itse pääasiaan, kapitalismista kommunismiin siirtymisen kauteen, porvariston kukistamisen ja sen täydellisen hävittämisen kauteen. Todellisuudessa tämä kausi on kiertämättä ennen kuulumattoman ankaran luokkataistelun, sen ennen kuulumattoman kärkevien muotojen aikakautta, ja tämän kauden valtionkin täytyy siis välttämättä olla uudella tavalla demokraattinen (proletaareille ja yleensä omistamattomille) ja uudella tavalla diktatorinen (porvaristoa vastaan).
Edelleen. Marxin valtio-opin olemuksen on ymmärtänyt vain se, joka on käsittänyt, että yhden luokan diktatuuri ei ole välttämätön ainoastaan missä tahansa luokkayhteiskunnassa yleensä eikä ainoastaan porvariston kukistaneelle proletariaatille, vaan se on välttämätön koko sinä historian kautena, joka erottaa kapitalismia „luokattomasta yhteiskunnasta". kommunismista. Porvarillisten valtioitten muodot ovat tavattoman moninaisia, mutta niiden olemus on yksi ja sama: kaikki nämä valtiot ovat tavalla tai toisella ja loppukädessä ehdottomasti porvariston diktatuuria. Siirtyminen kapitalismista kommunismiin ei tietenkään voi olla tuomatta esiin tavattoman paljon ja tavattoman erilaisia valtiomuotoja, mutta niiden olemus on oleva väistämättömästi sama: proletariaatin diktatuuri.
Tämä siis Frans Mehringin kynästä 1907, kymmenen vuotta ennen Venäjän suurta lokakuun vallankumousta.
HR: Huomioitte varmaan, että sen oleelliset kohdat; että luokkaoppi ei ole marxilainen perustaltaan vaan porvarillinen, ja että pikkuporvarillisuus ja porvarillisuus ei voi koskaan olla mitään muuta, jos se ei pysty ymmärtämään kapitalismin diktatuurin ja proletariaatin diktatuurin olemusta oikein. Porvaristomme väittää, että sen poliittiset puolueet ovat jotain muuta, kuin yksipuoluemonopoolia ja että proletariaatin diktatuuri on vain sitä. Molemmista pätee sama totuus, että muotoja voi olla vaikka kuinka, mutta vain perusta ratkaisee. Sata porvaripuoluetta on kuitenkin vain yksi ja sama kapitalismi!!
Lukekaa ja ihmetelkää noiden nimimerkkien lukutaidottomuutta.
Miten Marx asetti kysymyksen vuonna 1852
Vuonna 1907 Mehring julkaisi aikakauslehdessä „Neue Zeit (XXV, 2, 164) otteita Marxin kirjeestä Weydemeyerille maaliskuun 5 pltä 1852. Tämä kirje sisältää muun muassa seuraavan erinomaisen lausunnon:
„Mitä minuun tulee, niin minulle ei kuulu ansio siitä, että olisin keksinyt luokkien olemassaolon nykyisessä yhteiskunnassa, enempää kuin siitäkään, että olisin keksinyt niiden keskinäisen taistelun. Porvarilliset historioitsijat olivat kauan ennen minua esittäneet tämän luokkien taistelun historiallisen kehityksen ja porvarilliset taloustieteilijät luokkien taloudellisen anatomian. Mitä minä toin uutta, oli sen todistaminen: 1) että luokkien olemassaolo on sidottu vain tuotannon tiettyihin historiallisiin kehitysvaiheisiin (historische Entwicklungsphasen der Produktion); 2) että luokkataistelu johtaa välttämättömästi proletariaatin diktatuuriin; 3) että tämä diktatuuri itse muodostaa vain siirtymiskauden kaikkien luokkien hävittämiseen ja luokattomaan yhteiskuntaan"...
Näillä sanoilla Marxin on onnistunut ilmaista erinomaisen selväpiirteisesti ensinnäkin oppinsa pää- ja peruseroavaisuus porvariston edistyneimpien ja syvällisimpien ajattelijain opista ja toiseksi valtio-oppinsa ydin.
Pääasiana Marxin opissa on luokkataistelu. Näin puhutaan ja kirjoitetaan varsin usein. Mutta se ei ole totta. Ja tästä virheellisyydestä syntyy alinomaa marxilaisuuden opportunistista vääristelyä, sen väärentämistä porvaristolle otollisessa hengessä. Sillä luokkataisteluoppia ei ole luonut Marx, vaan porvaristo jo ennen Marxia, ja yleensä puhuen porvaristo voi sen hyväksyä. Ken tunnustaa vain luokkataistelun, hän ei ole vielä marxilainen, hän voi osoittautua sellaiseksi, joka ei ole vielä päässyt porvarillisen ajattelun ja porvarillisen politiikan puitteita pitemmälle. Marxilaisuuden rajoittaminen luokkataisteluoppiin merkitsee marxilaisuuden typistämistä, sen vääristelyä, sen rajoittamista siihen, mikä on otollista porvaristolle. Marxilainen on vasta se, joka laajentaa luokkataistelun tunnustamisen proletariaatin diktatuurin tunnustamiseen asti. Tämä on tärkein seikka, joka erottaa marxilaisen pienestä (ja myöskin suuresta) tusinaporvarista. Tällä koetinkivellä on koeteltava marxilaisuuden todellista ymmärtämistä ja tunnustamista. Eikä ole ihmekään, että kun Euroopan historia johdatti käytännössä työväenluokan tämän kysymyksen eteen, niin eivät ainoastaan kaikki opportunistit ja reformistit, vaan myös kaikki „kautskylaiset” (reformismin ja marxilaisuuden välillä horjuvat ihmiset) osoittautuivat surkeiksi poroporvareiksi ja pikkuporvarillisiksi demokraateiksi, jotka kieltävät proletariaatin diktatuurin. Kautskyn kirjanen „Proletariaatin diktatuuri”, joka ilmestyi elokuussa 1918, siis paljon myöhemmin kuin tämän kirjaseni ensimmäinen painos, on mallinäyte marxilaisuuden pikkuporvarillisesta vääristelystä ja sen halpamaisesta hylkäämisestä käytännössä, vaikka sanoissa se tekopyhästi tunnustetaankin (ks. kirjastani „Proletaarinen vallankumous ja luopio Kautsky”, Pietari ja Moskova, 1918).
Nykyiseen opportunismiin, sen pääedustajan, entisen marxilaisen K Kautskyn persoonassa, sopii täydellisesti edellä mainittu Marxin esittämä kuvaus porvarillisesta kannasta, sillä tämä opportunismi rajoittaa luokkataistelun tunnustamisen piirin porvarillisten suhteiden piiriin. (Eikä yksikään sivistynyt liberaali kieltäydy „periaatteessa” tunnustamasta luokkataistelua tämän piirin sisäpuolella, sen puitteissa!) Opportunismi ei ulota luokkataistelun tunnustamista juuri itse pääasiaan, kapitalismista kommunismiin siirtymisen kauteen, porvariston kukistamisen ja sen täydellisen hävittämisen kauteen. Todellisuudessa tämä kausi on kiertämättä ennen kuulumattoman ankaran luokkataistelun, sen ennen kuulumattoman kärkevien muotojen aikakautta, ja tämän kauden valtionkin täytyy siis välttämättä olla uudella tavalla demokraattinen (proletaareille ja yleensä omistamattomille) ja uudella tavalla diktatorinen (porvaristoa vastaan).
Edelleen. Marxin valtio-opin olemuksen on ymmärtänyt vain se, joka on käsittänyt, että yhden luokan diktatuuri ei ole välttämätön ainoastaan missä tahansa luokkayhteiskunnassa yleensä eikä ainoastaan porvariston kukistaneelle proletariaatille, vaan se on välttämätön koko sinä historian kautena, joka erottaa kapitalismia „luokattomasta yhteiskunnasta". kommunismista. Porvarillisten valtioitten muodot ovat tavattoman moninaisia, mutta niiden olemus on yksi ja sama: kaikki nämä valtiot ovat tavalla tai toisella ja loppukädessä ehdottomasti porvariston diktatuuria. Siirtyminen kapitalismista kommunismiin ei tietenkään voi olla tuomatta esiin tavattoman paljon ja tavattoman erilaisia valtiomuotoja, mutta niiden olemus on oleva väistämättömästi sama: proletariaatin diktatuuri.
Tämä siis Frans Mehringin kynästä 1907, kymmenen vuotta ennen Venäjän suurta lokakuun vallankumousta.
HR: Huomioitte varmaan, että sen oleelliset kohdat; että luokkaoppi ei ole marxilainen perustaltaan vaan porvarillinen, ja että pikkuporvarillisuus ja porvarillisuus ei voi koskaan olla mitään muuta, jos se ei pysty ymmärtämään kapitalismin diktatuurin ja proletariaatin diktatuurin olemusta oikein. Porvaristomme väittää, että sen poliittiset puolueet ovat jotain muuta, kuin yksipuoluemonopoolia ja että proletariaatin diktatuuri on vain sitä. Molemmista pätee sama totuus, että muotoja voi olla vaikka kuinka, mutta vain perusta ratkaisee. Sata porvaripuoluetta on kuitenkin vain yksi ja sama kapitalismi!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Todella tyhmän miehen jaarittelua joka ei johda
kuin kurjuuteen ja nälänhätään. Onneksi Marxin opit ovat kuolleet täydellisesti.
Kun minä en kuulu porvaristoon?
Missä kohtaa siellä mainittiin omillaan toimeen
tuleva työläinen?
Joka omistaakin vähän jotain?
Ja taas mentiin historiaan. Aikaan jona ei ollut
aavistustakaan Suomen tai Ruotsin näköisestä
hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa kaikilla on
yhtäläiset oikeudet.
Monistamassasi paskassa ei kertakaikkiaan käsi-
tellä nykyistä yhteiskuntaamme!
Tules nyt jo pois sieltä hämähäkin seittien
seasta.
Siellä näkyy menevän pääkin sekaisin.
"2) että luokkataistelu johtaa välttämättömästi proletariaatin diktatuuriin"
Mikä luonnonlaki saa aikaan sen, että luokkataistelu johtaa välttämättömästi proletariaatin diktatuuriin??
Perustele tämä väite vakuuttavalla tavalla käyttämättä marxin oppeja perusteluina sillä et sinä marxia voi marxilla oikeaksi todistaa, tai oppisi on kiistatta uskontoa.
Sinä voit vetää potun päähäsi, kunnes itse perustelet ja vastaan vaikka mihin niistä sadoita väitteitä ja kysymyksistä, joihin olen kaivannut vastausta, sinulta tai noilta muilta porvarinuijilta..
Luokkataistelu on politiikkaa, politiikka loppuu, kun luokat katoavat, luokat katoavat, kun niitä ylläpitävä tuotantotapa loppuu.
Syntyykö tuosta silloin tyhjiö, ei synny. Mikä siitä syntyy, siitä syntyy saatanallinen tarve ja tarve tyydytetään, se on luonnonlaki.
Väitätkö sinä, että silloin palaa kapitalismi, joka on juuri menettänyt kaikki objektiiviset olemassa olonsa perusteet? Näytä, miten se tapahtuu, miten ennustat moisen??
Mitä muuta voi tulla, kuin se mitä on esitetty, jotakin mystistä jostain, mutta millä perusteilla?? Minne kommunistit katosivat? Minne tarve, joka etsii tyydytystään?
Vedä karvakaulus päähäsi.
"Luokkataistelu on politiikkaa, politiikka loppuu, kun luokat katoavat, luokat katoavat, kun niitä ylläpitävä tuotantotapa loppuu. "
Kuule, et sinä voi marxilla todistaa marxia oikeaksi. Vain uskonnoissa asiat todistetaan oikeaksi uskontokunnan omiin oppeihin perustuen. Jos sinun kommunismisi ei mukamas olisi uskontoa niin todista se oikeaksi käyttämättä marxin väitteitä avuksi.
"Luokkataistelu on politiikkaa, politiikka loppuu, kun luokat katoavat, luokat katoavat, kun niitä ylläpitävä tuotantotapa loppuu" ei ole mikään luonnonlaki.
"Väitätkö sinä, että silloin palaa kapitalismi, joka on juuri menettänyt kaikki objektiiviset olemassa olonsa perusteet? Näytä, miten se tapahtuu, miten ennustat moisen??"
Luulitko todella Kallen ilman syytä esittäneen kysymyksen palstalle, muistatko vielä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000036407707
Kukaan ei pystynyt kertomaan neukkulassa olleiden luokkien nimiä - et sinäkään pystynyt kertomaan, että mitä luokkia siellä olisi ollut.
Joten neukkula oli luokaton yhteiskunta jossa siis edellytykset kapitalismille oli poistettu - ja kuitenkin kapitalismi tuli luokattomaan yhteiskuntaan ja yhteiskuntaluokat muodoistuivat uudestaan.
Miten selität tämän kehityksen?
Ja tähän et vielä vastannut mitään - marxia et voi todistaa oikeaksi marxilla jollet katso sen olevan uskonto - muussa tapauksessa sinulla on perustelut aatteesi ulkopuolelta, uskonto perustelee aatteensa aatteellaan:
Mikä luonnonlaki saa aikaan sen, että luokkataistelu johtaa välttämättömästi proletariaatin diktatuuriin??
Ja muista ettet voi marxia marxilla oikeaksi todistaa, tai oppisi on kiistatta uskontoa.
"Sinä voit vetää potun päähäsi, kunnes itse perustelet ja vastaan vaikka mihin niistä sadoita väitteitä ja kysymyksistä, joihin olen kaivannut vastausta, sinulta tai noilta muilta porvarinuijilta.. "
Kalle ei tietenkään ole velvollinen vastaamaan muille asetettuihin kysymyksiin mutta jos sinä olet jäänyt ilman vastausta Kallelle asettamaasi kysymykseen niin voisitko ystävällisesti toistaa sen linkin kanssa niin Kalle näkee kokonaisuuden.
Sitten hän vastaa kysymyksiin - ja sitten sinä vastaat tietysti myös Kallen sinulle asettamiin kysymyksiin.
Esim:
Millä nimellä teillä siellä risukasassa kutsutaan uskomista tulevaan paratiisiin ilman todisteita sen tulemisesta?
Kalle kutsuu sitä uskonnoksi - mitenkä teillä siellä risukasassa? Tieteeksi, vai?
Mikä luonnonlaki saa aikaan sen, että luokkataistelu johtaa välttämättömästi proletariaatin diktatuuriin??
Oliko neukkulassa luokaton yhteiskunta vai mitä yhteiskuntaluokkia siellä oli?
Marxismi ei ole tässä todistusteemana, vaan kapitalismi. Marxismi on tuossa vain kuvaus kapitalismista. Kapitalismi on todellinen, käsitteet tuossa ovat kapitalismista, kapitalismi on toistettavissa, todisteltavissa konkreettisesti ja teoreettisesti.
Kukaan ei ole noita luonnonlaiksi väittänytkään vaan "Tarvetta". Lue uudestaan pois jättämäsi juttuni... Poisjättäminen on peittelyä ja peittely saattaa olla jopa yhtä kuin petosyritys.
Tässä tämä uudestaan, todetaan nyt, onko tämä sinulta valhetta vai väärän tiedon levittämistä pois jättämällä jutun oleellisen kohdan ja selittämällä jutuntyngällä asian: ””” Luokkataistelu on politiikkaa, politiikka loppuu, kun luokat katoavat, luokat katoavat, kun niitä ylläpitävä tuotantotapa loppuu.
Syntyykö tuosta silloin tyhjiö, ei synny. Mikä siitä syntyy, siitä syntyy saatanallinen tarve ja tarve tyydytetään, se on luonnonlaki.””””
Sinulle on täysin epäselvää uskoa, uskonto, tiede, tulevaisuus, tutkimus, kehitys, liike, syy ja seuraus, lukutaito, laki, totuus, valhe jne.. Ja jos ei olisi, et olisi porvari.
Kiinnostuin eilen aiheeseen seuraavalla esimerkillä lääketieteen kehityksestä. Diabetes, yksi yleisimmistä sairauksistamme oli tiedossa jo faaraoiden aikaan, sitä ei vaan osattu (pystytty) tutkiin ja selittään oikein. Mutta hypoteesi oli oikea, se on tullut todistettua, mutta tähän meni tuhansia vuosia.
Tässä tulee siis huomata, että kehitys on aina prosessi, oli kyse yksityiskohdasta tai kokonaisesta teoriajoukosta. Kehitys alkaa oletuksista (hypoteeseista) jotka halutaan todistaa. Todistamista varten tarvitaan menetelmät miten ja aineistoa millä voidaan todentaa totuus. Prosessi on hyväksymistä ja hylkäämistä, mutta kuten tuossa diabetes asiassa ilmenee, ei pidä hosua. Totuus perustuu objektiivisiin tosiasioihin ja ne paljastuvat kun metodiikka on kehittynyt ne paljastamaan. Väliajalla voidaan vaikka vaihtaa tuotantotapoja, mutta ei palata enää alkuun, koska se oli ja meni jo. Tieto on kuitenkin kasvanut ja spiraali on noussut näin edes pikkaisen...
huomaa, että faaraoiden aikaan ei diabeteksesta valehdeltu, vaan kerrottiin se mikä todettiin silloin totuudeksi. Tutkimusmenetelmä oli virtsan maisteleminen, sen toteaminen olisiko virta makeaa. Joten ymmärrettiin sokerin (verensokerin) osuus prosessissa. Diabetespotilaan virtsa ei ole kuulemma makeaa. Hypoteesi oli siis oikea, eikä se ollut valhe, vaan vajavainen, vielä silloin hylättävä totuus.
Sellaista yhteiskuntaa ei kukaan halua jossa
ollaan vaan ja tuijotellaan toisiaan.
Sinulla on valtava aukko siinä ettet ymmärrä
mitä markkinataloudessa on Euroopassa tapahtunut
sodan jälkeen.
Työläisten kannalta. Euroopan, siis sivistyneen
länsi Euroopan, työläiset ovat maailman parhaimman
elintason piirissä.
Ei ole tarvetta repiä kaikkea alas ja mennä
metsään asumaan luontaistaloudessa.
Jos sinä et tule toimeen yhteiskunnassa niin se
on kyllä sinun ikioma ongelmasi, jolle vain
sinä voit jotain tehdä.
Ole vastuullinen itseäsi kohtaan ja ala lopetella
muiden syyttelyä ja loputonta ruikuttamista.
Tai ole olematta miten vaan.
Etsiskele sitä proletariaattia, joka haluaa
luopua saavuttamastaan hyvästä!
Voipi olla urakkaa vielä jälkipolvillekin!
Luokkataistelu! Voi perkele että voi olla vanha-
kantaista paskaa tuo julistamisesi.
Eikö mieleesi juolahda että jostain syystä ei
barrikaadeille löydy toveria rinnalle!
Törkeintä on se että vittuilet muille työläisille
ja pidät heitä aivottomina tolloina kun
eivät usko paskahöpinääsi!
No, julista poika julista!
Rokotat aina vaan enemmän ihmisiä sosialismiä
vastaan.
Teet palveluksen palveluksen jälkeen normaaleille
ihmisille, jotka Suomessa haluavat elää rauhassa
maata rakentaen.
Ja omaa eloaan ja oloaan.
Ilman politrukkeja.