Joo, elikkäs olen nuori nainen ja 19,5 vuotias. Aloitin juomisen 15 vuotiaana, minkä jälkeen n. 17 vuoden ikään saakka join joka viikko, pe ja la. 18 vuoden jälkeen dokaaminen on mennyt siihen, että joka viikko annoksia tuli 18-24, eli todella paljon. Dokaan aina kotona, en ikinä baarissa. Ja nyt vuoden ajan olen juonut n. 3-5 kertaa viikossa.
Jotain kummaa kävi toukokuun lopussa. En ymmärrä. Alkoholi ja siideri alkoi etomaan. Pelkkä ajatuskin alkoholista saa voimaan pahoin. Viimme kuussa join n. 10 annosta. Ja nyt 10 päivään en ole juonut ainuttakaan annosta - ei vaan tee lainkaan mieli.
En voi käsittää. Voiko keho olla näin viisas?Olen niin onnellinen. Olen niin onnellinen ettei tälle onnelle löydy edes mittaa :) Voin vihdoin elää kuten normaali ihminen.
Jotain kummaa kävi toukokuun lopussa. En ymmärrä. Alkoholi ja siideri alkoi etomaan. Pelkkä ajatuskin alkoholista saa voimaan pahoin. Viimme kuussa join n. 10 annosta. Ja nyt 10 päivään en ole juonut ainuttakaan annosta - ei vaan tee lainkaan mieli.
En voi käsittää. Voiko keho olla näin viisas?Olen niin onnellinen. Olen niin onnellinen ettei tälle onnelle löydy edes mittaa :) Voin vihdoin elää kuten normaali ihminen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En väitä tietäväni, mitä tapahtui, mutta pidä kiinni siitä. Mielsi se taitaa olla viisaampi kuin kehosi.
Kun "enkeli" pyyhkäisee päälakea, kannattaa ottaa asia vakavasti. Ehkä tilaisuuksien määrä on rajallinen.
Toivottavasi olotilasi nyt on pysyvä. En osaa asiaa selittää, mutta voisiko olla kysymys siitä, että olet koko ajan tai ainakin viimeiset ajat juodessasi alitajuisesti työstänyt ajatusta juomisen lopettamisesta ja nyt sitten aivosi viestivät, että eihän se alkoholi ole edes hyvää :)