Syytä hintojen noususta on yleisesti vyörytetty globalisaatiolle, öljyntuottajille ja ruokakeinottelijoille. Tilastokeskuksen inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtisen mukaan kuitenkin valtaosa hintojen noususta on aiheutunut kotimaisista syistä.
Lehtinen jakaa Tieto&trendit -lehdessä toukokuun 4,2 prosentin hintojen nousun kotimaisiin vero- ja muihin vaikutuksiin sekä tuontiraaka-aineisiin ja muuhun tuonti-inflaatioon.
Jaottelun perusteella hän laskee, että kokonaisuudessaan kotimaisen inflaation osuudeksi saadaan 2,4 prosenttiyksikköä ja tuonnin 1,8 prosenttiyksikköä.
Inflaatiostamme siis lähes 60 prosenttia on kotimaista perua. Laskelmat ovat karkeita, mutta suuntaa antavia.
Esimerkiksi ruoan hintojen noususta noin puolet on peräisin raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen noususta. Toinen puoli tulee kuljetusten ja palkkojen nousuista sekä teollisuuden ja kaupan katteista.
Nopeinta on ollut nimenomaan elintarvikkeiden hintojen nousu. Hinnat ovat nousseet 9,5 prosenttia. Seuraavina tulevat asuminen, alkoholi ja tupakka sekä ravintola- ja hotellimenot reilun viiden prosentin nousulla.
Elintarvikeryhmän sisällä eniten ovat nousseet maitotaloustuotteiden hinnat, lähes 20 prosenttia. Seuraavaksi eniten ovat nousseet rasvat sekä hedelmät ja marjat.
Lehtinen muistuttaa, että elintarvikkeiden hintojen kehityksessä on oleellista tuotteen jalostusaste. Mitä enemmän tuotteessa on teollista jalostusta ja työtä, sitä vähemmän raaka-aineen hintojen nousu vaikuttaa lopputuotteen hintaan.
Hyvänä esimerkki on vehnän tie pellolta leipähyllylle. Mitä pidemmälle pellosta päästään ja jalostusaste nousee, sitä pienempi on raaka-aineen osuus lopputuotteesta ja raaka-aineen hinnannousun vaikutus vähittäismyyntihintaan jää pienemmäksi.
Vehnän tuottajahinta nousi viime vuoden heinäkuun 124 eurosta lokakuuhun 220 euroon tonnilta eli 77 prosenttia. Toukokuussa 2008 vehnän tuottajahinta oli 202 euroa. Tämän vuoden elo-syyskuun vehnäfutuureja myydään tällä hetkellä Suomessa 177 euron tonnihintaan.
Saamme siis paljosti kiittää Suomen Keskustaa siitä, että eläminen Suomessa alkaa olla todella kallista. Tänäänhän uutisissa on kerrottu, että Suomessa ruoka on kaikkein kalleinta koko Euroopassa.
Lehtinen jakaa Tieto&trendit -lehdessä toukokuun 4,2 prosentin hintojen nousun kotimaisiin vero- ja muihin vaikutuksiin sekä tuontiraaka-aineisiin ja muuhun tuonti-inflaatioon.
Jaottelun perusteella hän laskee, että kokonaisuudessaan kotimaisen inflaation osuudeksi saadaan 2,4 prosenttiyksikköä ja tuonnin 1,8 prosenttiyksikköä.
Inflaatiostamme siis lähes 60 prosenttia on kotimaista perua. Laskelmat ovat karkeita, mutta suuntaa antavia.
Esimerkiksi ruoan hintojen noususta noin puolet on peräisin raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen noususta. Toinen puoli tulee kuljetusten ja palkkojen nousuista sekä teollisuuden ja kaupan katteista.
Nopeinta on ollut nimenomaan elintarvikkeiden hintojen nousu. Hinnat ovat nousseet 9,5 prosenttia. Seuraavina tulevat asuminen, alkoholi ja tupakka sekä ravintola- ja hotellimenot reilun viiden prosentin nousulla.
Elintarvikeryhmän sisällä eniten ovat nousseet maitotaloustuotteiden hinnat, lähes 20 prosenttia. Seuraavaksi eniten ovat nousseet rasvat sekä hedelmät ja marjat.
Lehtinen muistuttaa, että elintarvikkeiden hintojen kehityksessä on oleellista tuotteen jalostusaste. Mitä enemmän tuotteessa on teollista jalostusta ja työtä, sitä vähemmän raaka-aineen hintojen nousu vaikuttaa lopputuotteen hintaan.
Hyvänä esimerkki on vehnän tie pellolta leipähyllylle. Mitä pidemmälle pellosta päästään ja jalostusaste nousee, sitä pienempi on raaka-aineen osuus lopputuotteesta ja raaka-aineen hinnannousun vaikutus vähittäismyyntihintaan jää pienemmäksi.
Vehnän tuottajahinta nousi viime vuoden heinäkuun 124 eurosta lokakuuhun 220 euroon tonnilta eli 77 prosenttia. Toukokuussa 2008 vehnän tuottajahinta oli 202 euroa. Tämän vuoden elo-syyskuun vehnäfutuureja myydään tällä hetkellä Suomessa 177 euron tonnihintaan.
Saamme siis paljosti kiittää Suomen Keskustaa siitä, että eläminen Suomessa alkaa olla todella kallista. Tänäänhän uutisissa on kerrottu, että Suomessa ruoka on kaikkein kalleinta koko Euroopassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä usko kaikkea, mitä lehdet kirjoittaa!
Totuus löytyy muualta kuin maaseudun tulevaisuudesta, päivämiehestä ja suomenmaasta.
..., eli maanviljelijän, osuus ruuasta on tosiaan pieni. Kun viljelijä saa vehnäkilosta 0,20 €, maksaa leipäkilo 4 $, eli viljan osuus on 5 %.