Gallup masennuksesta kärsiville/kärsineille

1. N. puoli vuotta sitten. Toivoin, että saan lääkkeillä nopeasti itseni kuntoon.
2. 3 eri lääkkeen kokeiluja, joista hirvittävän pahat sivuvaikutukset. Äskettäin aloitettu terapia.
3. Eniten Mirtazapin radiopharmista. Kunto ei vieläkään kovin hyvä.
4. 4.
5. Syön edelleen.

1. Vuosi sitten. En reagoinut mitenkään, tiesin jo asiasta itse.
2. Lääkkeet.
3. Cipralex.
4. Yhtä.
5. Syön, enkä aio luopua!

1. 9,5 v. sitten. Tajusin ilman lääkärin sanomistakin, että olin masentunut,joten en osaa sanoa tuosta reagoinnista...

2. Terapioita, sairaalahoitoa, lääkehoitoa (sairauslomaa).

3. Masennuslääkkeenä Efexor on ollut paras.

4. Kolmea.

5. Edelleen on pakko syödä, vaikka melko hyvin vihdoin olenkin toipumassa.

1.) sairastuin masennukseen 11v. sitten. Tein itse itselleni dg:n ja esittelin sen lekurille

2.) MT-toimisto, päiväsairaalahoito 1,5 vuotta
lääkehoito 3,5 v. sairauslomalla,jonka jälkeen pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle.

3.) Efexor ja Tenox on huiput mulle!!!

4.) Olen käyttänyt kolmea lääkettä ja Remeronilla lihoin 10 kg/vuosi.

5.) Syön edelleen lääkkeitä. Kerran lopetin omin päin lääkityksen,enää sitä en tee.Sen verta kammottava kokemus oli.

Sairastan vaikeaa masennusta.

Mielenkiinnosta haluaisin lukea teidän vastauksianne. :)

1. Milloin sinulla todettiin masennusta? Miten reagoit? oikeestaan kahessa eri erässä, ekaks sain lääkkeettä maininnalla et ehkä se on masennus, sillon ehkä en vielä tajunnut mistä on kysymys..tästä on reilut kolme vuotta
2. Mitä eri hoitoja sinulla on matkan varrella ollut? lääkkeet ja psykoterapia
3. Mistä lääkkeestä sinulle on ollut kaikken eniten apua? (Vaikutus on ollut nopea ja pitkäkestoinen) Sepram ja Suprium, tosin sepram menetti tehonsa 1,5 vuoden jälkeen
4. Kuinka montaa eri mielialalääkettä olet kokeillut? 5
5. Syötkö edelleen lääkettä vai oletko pärjännyt ilman? syön

1. Ensin totesin itse kärsineeni masennuksesta vuosikausia, jopa lapsuudesta lähtien - jo vauvaiässä minulla on ollut masennuksen merkkejä, esim. syömisvaikeuksia - eli noin 40 vuotta sitten. Oireet ovat pahentuneet vähitellen. En kuitenkaan ollut tajunnut, mikä minua vaivaa. Lääkäri totesi minun sairastavan vakavaa masennusta vasta vuonna 2005, kun osasin kertoa oireet lääkärille. Sitten olin sairauslomalla noin 1,5 vuotta, jonka jälkeen minulle myönnettiin pysyvä työkyvyttömyyseläke. Nykyisin jopa itsenäisesti kotona selviäminen on tuottaa vaikeuksia.
2. Masennuslääkitys aloitettiin vuonna 2005. Lääkityksestä on ollut eniten apua. Olen käynyt myös viikottain mielenterveystoimistossa keskustelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.
3. Cipralex
4. Kahta masennuslääkettä. Aiemmin on ollut esim. pahoihin jännitysoireisiin lääkitystä.
5. En ole nyt ottanut lääkettä, koska lääke on loppunut eikä ole rahaa ostaa uutta. Olen kärsinyt masennuksesta lähes koko ikäni, joten se on osa minua. Nyt kun pahin vaihe on helpottanut, pärjään jotenkin ilman lääkettäkin. Jonkun verran on ollut oireita, mutta olen tavallaan tottunut niihin.

Yritän silti vastata....

1. Joskus n.vuonna -97. Pää meni todella sekaisin.
2. Avo-osastolla useammankin kerra ja kerran suljetulla... Paras kuitenkin oli päiväsairaala.
3. En voi kehua mitään erityisesti. Nyt Efexor, joka pitää jonkin verran tunteet kurissa.
4. En muista
5. Lääkkeitä syön vaikka olin ilman jo n. 8 vuotta ja töitäkin tein, mutta takaisin tipahdin taas... ja missään vaiheessa en unohtanut vanhoja masennuksia.

1. Milloin sinulla todettiin masennusta? Miten
reagoit?

Diagnosoin itseni jo kauan ennen hoitoon hakeutumista, tosin aloitin panikoimisellä 18v ja tilanteen pitkittyessä masennuin.

2. Mitä eri hoitoja sinulla on matkan varrella ollut?

Lääkkeet

3. Mistä lääkkeestä sinulle on ollut kaikken eniten apua? (Vaikutus on ollut nopea ja pitkäkestoinen)

Mirtazapin

4. Kuinka montaa eri mielialalääkettä olet kokeillut?

Kahta

5. Syötkö edelleen lääkettä vai oletko pärjännyt ilman?

Edelleen

1. Huomasin itse, että olen masentunut, ja että olen ollut masentunut. Hain apua vajaa vuosi sitten. Aluksi kuvittelin, että mulla ois ollut lievä tai keskivaikea masennus, mutta psykiatri diagnosoikin pitkäaikaisen masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön. Olin siitä vähän yllättynyt, mutta huomasin kyllä, että ne diagnoosit sopi muhun.
2. Alkuselvittely psykologin kanssa, sitten käynnit psykiatrilla ja lääkitys ja nyt myös psykoterapia.
3. Cipralex, apua on ollut, mutta muita ei ole kokeiltukaan.
4. 1
5. Syön, mutta syksyllä/talvella aletaan vähentämään annostusta ja kokeilen voinko jo lopettaa.

1. Tammikuussa hakeuduin hoitoon, mutta sairastanut viime syksystä lähtien. Ei tullut yllätyksenä.

2. Keskusteluapua tk:s, lääkitys, terapia, psykoterapia suunnitelmis

3. Sertralin

4. 2

5. Syön edelleen, juuri nostettu lääke 2vkoa sitten

1. Ensimmäistä kertaa se todettiin kesällä 2005. Todellisuudessa kuitenkin olen ollut masentunut noin 16-vuotiaasta eli nyt 8 vuotta. Olin niin turruttautunut masentuneeseen olooni ja pidin sitä niin tavallisena diagnoosin keskivaikea masennus saadessani, etten ottanut diagnoosia ja lääkitystä tosissani.

2. Lääkitys, psykoterapia, kognitiivinen terapia, yksi kahden viikon sairaalajakso, supportiivinen terapia ja nyt AD/HD-coaching

3. Cipralex on saanut minut toimintakykyiseksi ja poistanut sosiaalisia pelkoja. Zyprexa toimii myös minulle.

4. Useita

5. Syön edelleen ja todennäköisesti loppuikäni.

1. Milloin sinulla todettiin masennusta? Miten reagoit?

Lääkäri totesi noin 3 vuotta sitten, vaikka olin ollut ennen sitä pahemmassakin kunnossa. Tuona aikana olo tuntui jo hyvältä, joten tuntu vähän oudolta. Ennemminkin muut ovat ihmetelleet miten olen kestänyt kaikki nämä vuodet. Ehkä ne kaikki tulee vain pintaan nyt.

2. Mitä eri hoitoja sinulla on matkan varrella ollut?

Olen käynyt terapiassa 3 vuotta. Sairausloma yli puoli vuotta. Loma teki kyllä ihmeitä.

3. Mistä lääkkeestä sinulle on ollut kaikken eniten apua? (Vaikutus on ollut nopea ja pitkäkestoinen)

Alkoholista.

4. Kuinka montaa eri mielialalääkettä olet kokeillut?

En yhtään, jos alkoholia ei lasketa mukaan.

5. Syötkö edelleen lääkettä vai oletko pärjännyt ilman?

En syö mitään lääkettä, vaan juon alkoholia. Alkoholi tekee iloiseksi seuraavana päivänä. Olen kuitenkin yrittänyt vähentää alkoholinkäyttöä.

1. Todettu 3 vuotta sitten, ollut 10 vuotta. En reagoinut mitenkään koska tiesin jo itse asiasta.

2. Ensin A-Klinikka 1,5 vuotta, rinnalla cipralex-lääkitys. Vuosi ilman hoitoa ja lääkkeitä. Nyt puoli vuotta mielenterveystoimistossa 2:n erikoissairaanhoitajan kanssa keskustelua.

3. Eipä ole vielä mikään auttanut.

4. 3:a.

5. Kokeillaan eri lääkityksiä, mikään ei ole sopinut. Viimeksi määrätyn lääkkeen lopetin erittäin pahojen sivuvaikutusten vuoksi. En ole vielä tappanut itseäni, joten kaipa toistaiseksi pärjään ilman.

1. Varmaan vuosi sitten, ei se ollut yllätys, mutta vanhyemmat ei vieläkään hyväksy sitä.
2. Olen ollut avohoidossa ja lääkkeet on ollu koko ajan ja osastollakin olin kuukauden
3. Varmaan Seroquelista. Sen vaikutus liittyy enimmäkseen nukkumiseen, masennukseen tai psykoosin se ei ole auttanut
4. kolmea
5. syön efexoria ja seroquelia.

1. Keväällä 2003. Olin hämmästynyt, että, mikä masennus, vaikka jälkikäteen tajusin, että oireideni mukaan olin ollut vaikeasti masentunut jo pitkään.

2. Hoitosuhde psykiatrian poliklinikkaan, lääkehoitoa, osastohoitojakso ja psykoterapia.

3. Tolvon ja Triptyl ovat toimineet minulla tehokkaimmin vaikeaan unettomuuteen, masennukseen en ole juuri apua saanut lääkehoidosta.

4. Kymmenkuntaa.

5. Tällä hetkellä syön taas lääkkeitä, joita on lopetettu välillä tehottomina, välillä lääkärin määräyksestä.