äitini sukulaisia. On hienoa mennä paikkaan, jossa on viimeksi käynyt joskus nuorena, oikeastaan vielä lapsena. Muistan vaan maalaistalon ja sen eläimet sekä uimarannan ja mansikkamaat. Mansikoita toivon nyt saavani ainakin maistaa. Toivon vaan, että en ala itkeä. Kukaan ei ainakaan tiedä suuntautumisestani yhtään mitään.
Menen huomenna Angelniemelle, Kemiön
saareen katsomaan jo kuolleen
4371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tumisestani yhtään mitään. Siitä myös seuraa se, että mun lähisukulaiseni odottavat, milloin vietän häitä sen tietyn naapurin pojan kanssa. En sano mitään hymyilen vaan. Poika kyllä tietää, että tykkään naisista, mutta hänkään ei ole sanonut eikä sano mitään. Katsomme joskus toisiamme ja hymyilemme muiden jutuille. Lapsen kyllä joskus haluan, mutta saa nähdä, miten sen käy. Yleensä aina saan sen mitä haluan ja siihen luotan nytkin.
Halikko on tuttu, kun asun Salon lähellä.
nimeni. Asun Salon lähellä.
lähellä Saloa,minä myös aika läheltä (vajaat 30km)...? ;)
asun Paimiossa. Luulin, että Paimion kaupungin sivulla mainitaan, miten pitkä matka on Saloon, mutta en löytänyt:
http://213.138.147.170/netcomm/
Työssä käyn kuitenkin Turussa. Kotoisin olen Paraisilta.