Hei!
Kaikki varmasti tietävät sen, että USA dollari ei ole enää sidoksissa kultaan. Se on siis täysin katteeton valuutta. USA:n "talouskasvu" perustuu velkaan. Jokaista tuhatta lainattua dollaria kohden täytty pankissa olla ainoastaan sata dollaria (1:9), loput 900 dollaria pankki voi itse "luoda" vaan kirjoittamalla summan lainaajan pankkitilille vaikka rahoja ei pankissa edes ole edes olemassakaan. Lainaajat lupautuvat maksamaan pankille takaisin rahaa, jota ei ole edes olemassa! Jos pankin kaikki asiakkaat yht'äkkiä päättäisivät ottaa kaikki lainatut rahansa ulos samaan aikaan, Federa Resource Bank (FED) painaa ne rahat pankille. Pankit siis luovat koko ajan uutta rahaa tyhjästä ilmasta joka on katteetonta olematonta rahaa, mikä tietysti lisää inflaatiota. USA ja maailma on täynnä katteettomia kirjaimellisesti itseään monistavia dollareita (mistä mm. johtuu öljyn ja ruoan hinnan nousu; öljykauppa käydään dollareissa, joilla ei ole mitään arvoa). USA:n "talouskasvu" ei perustu tuottavuuteen vaan lainaan.
Mutta kuinka on euron kanssa? Eikö sekään ole sidottu kultaan?
Euro ja kultaan sidonnaisuus
13
1105
Vastaukset
En ole rahajärjestelmän asiantuntija, mutta tietääkseni kehitys meni näin: Aikanaan dollari oli sidottu kultaan ja muut länsivaluutat oli määritelty suhteessa dollariin. Kun dollari irroitettiin kultasidonnaisuudesta, samalla kaikki muutkin länsivaluutat irtosivat kultasidonnaisuudesta. Euro määriteltiin vain sitten eräiden maiden yhteisvaluutaksi niillä keskinäisillä kursseilla, jotka eräänä tiettynä päivinä olivat markkinoilla voimassa.
- Huis Veks Män
Sveitsikin lopetti kultakannan 90-luvulla.
Ei kaikki luotu raha ole katteetonta, ainoastaan ylimääräinen sellainen on. Inflaatio syntyy jos rahan määrää lisätään kasvua nopeammin. Näin on asiat jokaisessa maassa tänään.
EKP:kin painanut rahaa 2000-luvulla vaikka hurumykky mutta noudattaa silti suht vastuullista politiikkaa alkamalla nostaa korkoja inflaation uhatessa. Miten rahaa on voitu painaa lisää? Talous on kasvanut kohisten. Ihmisten on saatava rahaa tehtyä työtään vastaan. Raha tulee viime kädessä EKP:stä. Minkäänlaista vastinetta ei EKP:llä sille ole muuta kuin rahan eteen tehty työ.
Raha muuttuu olemassaolevaksi tehdyn työn kautta. Raha on vaihdantaväline. Se edustaa, muun muassa, tehtyä työtä, työn hedelmiä. Kiitos rahan, on mahdollista vaihtaa työnsä hedelmät haluamiinsa asioihin rahaa käyttäen.- työn hedelmä :
Kun pääministeri lentää suihkukoneella Eurooppaan ja lausuu lähi-idän kriisistä : Meillä on Itämerellä merivalvonta yhteistä. Tämä on oiva esimerkki ...
On syntynyt työn hedelmä : M.Vanhasen tilille siirretään 10 000 E/kk ulkomaanpäivärahat. Setelikone on pyörähtänyt. - Moneyakki
Eikös raha kuitenkin synnytetä pääasiassa antolainauksella. Ja suurin osa lainoista otetaan asuntoja, teollisuuslaitoksia ja autoja varten. Muistaakseni kuitenkin niin että suurin osa kaikista lainoista otetaan asuntojen hankkimiseen. Silloinhan rahalla on asuntokanta, (uusi)asuntohan toimii tällöin vakuutena lainalle. (ks. tilastokeskus luottokanta)
No tässä linkkikin:
http://www.stat.fi/til/alkan/2007/alkan_2007_2008-06-19_tie_001.html
Eli ei se raha nyt ihan tyhjästä synnyt. Siis välttämättä. Toisaalta se ei myöskään suoranaisesti synny työstä vaan "työn tuotteita vastaan". Eli lause "Raha muuttuu olemassaolevaksi tehdyn työn kautta" on täydellisen väärää tietoa.
Kun sekä valtiolle, pankille että rakennusfirmoille on edullista kiskoa kiinteistöjen hinnat niin ylös kuin mahdollista niin syntyykin paha nousukierre. Eli ideaalitapauksessa pankkien tehtävänä yhteiskunnassa olisi luoda rahaa ihmisten tarpeisiin mutta nyt onkin käynyt niin että esim. asuntojen hinnat ja sitä kautta asuntolainat ovatkin lähinnä sidoksissa ihmisten maksukykyyn, niinpä asuntolainat pyritään pitämään niin korkealla kuin mahdollista. Lainanottaja taas pysyy tyytyväisenä asuntonsa "arvon" noustessa; hän voi myydä sen eteenpäin kalliimmalla. Todettakoon vielä että olen talousasioissa puhdas harrastelija joten mielelläni kuulen kritiikkiä fundeerauksistani. Eli rahalla olisi siis asunto-, teollisuuslaitos- ja autokanta ns. maksukykylisällä? - ilmeisesti
Moneyakki kirjoitti:
Eikös raha kuitenkin synnytetä pääasiassa antolainauksella. Ja suurin osa lainoista otetaan asuntoja, teollisuuslaitoksia ja autoja varten. Muistaakseni kuitenkin niin että suurin osa kaikista lainoista otetaan asuntojen hankkimiseen. Silloinhan rahalla on asuntokanta, (uusi)asuntohan toimii tällöin vakuutena lainalle. (ks. tilastokeskus luottokanta)
No tässä linkkikin:
http://www.stat.fi/til/alkan/2007/alkan_2007_2008-06-19_tie_001.html
Eli ei se raha nyt ihan tyhjästä synnyt. Siis välttämättä. Toisaalta se ei myöskään suoranaisesti synny työstä vaan "työn tuotteita vastaan". Eli lause "Raha muuttuu olemassaolevaksi tehdyn työn kautta" on täydellisen väärää tietoa.
Kun sekä valtiolle, pankille että rakennusfirmoille on edullista kiskoa kiinteistöjen hinnat niin ylös kuin mahdollista niin syntyykin paha nousukierre. Eli ideaalitapauksessa pankkien tehtävänä yhteiskunnassa olisi luoda rahaa ihmisten tarpeisiin mutta nyt onkin käynyt niin että esim. asuntojen hinnat ja sitä kautta asuntolainat ovatkin lähinnä sidoksissa ihmisten maksukykyyn, niinpä asuntolainat pyritään pitämään niin korkealla kuin mahdollista. Lainanottaja taas pysyy tyytyväisenä asuntonsa "arvon" noustessa; hän voi myydä sen eteenpäin kalliimmalla. Todettakoon vielä että olen talousasioissa puhdas harrastelija joten mielelläni kuulen kritiikkiä fundeerauksistani. Eli rahalla olisi siis asunto-, teollisuuslaitos- ja autokanta ns. maksukykylisällä?julkinen infrastruktuuri : Tiet, satamat yms.
Tosin nämä kuten asunnotkaan eivät ole ikuisia.
Onko teollisuuden nykyaikaisuus ratkaisevinta ? - Gold Finger
Moneyakki kirjoitti:
Eikös raha kuitenkin synnytetä pääasiassa antolainauksella. Ja suurin osa lainoista otetaan asuntoja, teollisuuslaitoksia ja autoja varten. Muistaakseni kuitenkin niin että suurin osa kaikista lainoista otetaan asuntojen hankkimiseen. Silloinhan rahalla on asuntokanta, (uusi)asuntohan toimii tällöin vakuutena lainalle. (ks. tilastokeskus luottokanta)
No tässä linkkikin:
http://www.stat.fi/til/alkan/2007/alkan_2007_2008-06-19_tie_001.html
Eli ei se raha nyt ihan tyhjästä synnyt. Siis välttämättä. Toisaalta se ei myöskään suoranaisesti synny työstä vaan "työn tuotteita vastaan". Eli lause "Raha muuttuu olemassaolevaksi tehdyn työn kautta" on täydellisen väärää tietoa.
Kun sekä valtiolle, pankille että rakennusfirmoille on edullista kiskoa kiinteistöjen hinnat niin ylös kuin mahdollista niin syntyykin paha nousukierre. Eli ideaalitapauksessa pankkien tehtävänä yhteiskunnassa olisi luoda rahaa ihmisten tarpeisiin mutta nyt onkin käynyt niin että esim. asuntojen hinnat ja sitä kautta asuntolainat ovatkin lähinnä sidoksissa ihmisten maksukykyyn, niinpä asuntolainat pyritään pitämään niin korkealla kuin mahdollista. Lainanottaja taas pysyy tyytyväisenä asuntonsa "arvon" noustessa; hän voi myydä sen eteenpäin kalliimmalla. Todettakoon vielä että olen talousasioissa puhdas harrastelija joten mielelläni kuulen kritiikkiä fundeerauksistani. Eli rahalla olisi siis asunto-, teollisuuslaitos- ja autokanta ns. maksukykylisällä?Eikö rahaa siis olisi jos ihmiset eivät ottaisi asuntolainoja?
Valtio, jonka ihmisillä olisi paljon materiaa mutta kaikki lopettaisivat tekemästä työtä, saisi huomata rahansa tippuvan hyvin alas hyvin nopeasti.
Kun ihminen saa lainaa, on se tavallaan lupaus tehdä lainan nimellismäärän verran työtä, eli tällä työllä tuottaa tuo rahamäärä olevaksi. Mikäli ihminen ei tätä työtä tekisi, ei tätä lainaakaan voitaisi myöntää, koska tätä rahamäärää ei silloin oikeasti synnytettäisi olemassaolevaksi.
Tämä on keskuspankin tehtävä, luoda rahaa tyhjästä tuottamusvaatimusta vastaan, ja tarkkailla markkinoita tehokkaasti ettei rahaa synnytetä olevaksi enempää kuin mitä sen eteen tehdään työtä.
Ääritapauksessa, jossa ihminen saisi lainaa eikä tekisi sen eteen yhtään työtä, tuottaisi nopeasti hyperinflaation, koska täysin vastikkeetta saatu raha olisi helppoa sen suuremmitta suruitta tuhlata. Tällä tavoin ylimääräinen raha kiertää yhteiskunnassa eteenpäin ja inflaatiokierre on valmis. - Moneyakki
Gold Finger kirjoitti:
Eikö rahaa siis olisi jos ihmiset eivät ottaisi asuntolainoja?
Valtio, jonka ihmisillä olisi paljon materiaa mutta kaikki lopettaisivat tekemästä työtä, saisi huomata rahansa tippuvan hyvin alas hyvin nopeasti.
Kun ihminen saa lainaa, on se tavallaan lupaus tehdä lainan nimellismäärän verran työtä, eli tällä työllä tuottaa tuo rahamäärä olevaksi. Mikäli ihminen ei tätä työtä tekisi, ei tätä lainaakaan voitaisi myöntää, koska tätä rahamäärää ei silloin oikeasti synnytettäisi olemassaolevaksi.
Tämä on keskuspankin tehtävä, luoda rahaa tyhjästä tuottamusvaatimusta vastaan, ja tarkkailla markkinoita tehokkaasti ettei rahaa synnytetä olevaksi enempää kuin mitä sen eteen tehdään työtä.
Ääritapauksessa, jossa ihminen saisi lainaa eikä tekisi sen eteen yhtään työtä, tuottaisi nopeasti hyperinflaation, koska täysin vastikkeetta saatu raha olisi helppoa sen suuremmitta suruitta tuhlata. Tällä tavoin ylimääräinen raha kiertää yhteiskunnassa eteenpäin ja inflaatiokierre on valmis....juuri ylisuuri laina saa ihmiset tekemään työtä enemmän kuin ehkä muuten ahkeroisivat, tarkoitan tällä sitä että kun pääasiallinen kanava pumpata uutta rahaa talouteen on uuden rahan synnyttäminen asuntovelkana niin eikö tämä helposti silloin johda siihen että lainasumma vastaa ihmisten maksukykyä eikä niinkään asunnon arvoa (ks. edellinen viestini)? Eli että ihmiset maksavat tavallaan melko reilusti liikaa katostaan pään päällä koska tämä on erittäin kannattavaa sekä pankeille, rakennusyhtiöille että valtiolle (ihmiset tekevät enemmän työtä (eri juttu sitten onko siinä mitään järkeä esim. ekologisesti)).
Kysyit että "Eikö rahaa siis olisi jos ihmiset eivät ottaisi asuntolainoja? ". Olisi kaiketi mutta sitä lisättäisiin talouteen muita reittejä pitkin, esim. valtio lainaisi enemmän pankeilta rakennusprojekteihin tms. Tai sitten rahaa olisi vähemmän ja hinnat mahdollisesti jopa laskisivat samaa tahtia palkkojen kanssa?
Kirjoitit edelleen:
"Tämä on keskuspankin tehtävä, luoda rahaa tyhjästä tuottamusvaatimusta vastaan, ja tarkkailla markkinoita tehokkaasti ettei rahaa synnytetä olevaksi enempää kuin mitä sen eteen tehdään työtä. "
Ideaalitapauksessa olisi näin. Jos keskuspankki kuitenkin on yksityisten pankkien omistuksessa ja valtiovalta ei käytä oikeuttaan valvoa sen toimia voi tapahtua kummia. Melko hyvänä esimerkkinähän tästä on FED jolle näyttää olevan tärkeämpää tukea omia pankkejaan kuin kansalaisia, mm. Bear Stearns myytiin pilkkahintaan JPMorganille maaliskuussa.
Samoin "discount windowsista" on syydetty satoja miljardeja pelastamaan cds-pelleilyssä hävinneitä pankkeja vuoden alusta lähtien. Niinpä väitänkin että ääritapauksessa, kun pankit saavat lainaa naurettavalla korolla ja veronmaksajien takauksella johtaa tämä väistämättä inflaatioon (ei tosin välttämättä asuntomarkkinoilla mutta esim. johdannaisissa, osakkeissa tai raaka-aineissa). Tai, paremmin, näistä olosuhteista johtuva rahamäärän lisäys joka on nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu (=inflaatio) ilmenee korkeampina hintoina edellä mainituissa hyödykkeissä? - mukaan
Moneyakki kirjoitti:
...juuri ylisuuri laina saa ihmiset tekemään työtä enemmän kuin ehkä muuten ahkeroisivat, tarkoitan tällä sitä että kun pääasiallinen kanava pumpata uutta rahaa talouteen on uuden rahan synnyttäminen asuntovelkana niin eikö tämä helposti silloin johda siihen että lainasumma vastaa ihmisten maksukykyä eikä niinkään asunnon arvoa (ks. edellinen viestini)? Eli että ihmiset maksavat tavallaan melko reilusti liikaa katostaan pään päällä koska tämä on erittäin kannattavaa sekä pankeille, rakennusyhtiöille että valtiolle (ihmiset tekevät enemmän työtä (eri juttu sitten onko siinä mitään järkeä esim. ekologisesti)).
Kysyit että "Eikö rahaa siis olisi jos ihmiset eivät ottaisi asuntolainoja? ". Olisi kaiketi mutta sitä lisättäisiin talouteen muita reittejä pitkin, esim. valtio lainaisi enemmän pankeilta rakennusprojekteihin tms. Tai sitten rahaa olisi vähemmän ja hinnat mahdollisesti jopa laskisivat samaa tahtia palkkojen kanssa?
Kirjoitit edelleen:
"Tämä on keskuspankin tehtävä, luoda rahaa tyhjästä tuottamusvaatimusta vastaan, ja tarkkailla markkinoita tehokkaasti ettei rahaa synnytetä olevaksi enempää kuin mitä sen eteen tehdään työtä. "
Ideaalitapauksessa olisi näin. Jos keskuspankki kuitenkin on yksityisten pankkien omistuksessa ja valtiovalta ei käytä oikeuttaan valvoa sen toimia voi tapahtua kummia. Melko hyvänä esimerkkinähän tästä on FED jolle näyttää olevan tärkeämpää tukea omia pankkejaan kuin kansalaisia, mm. Bear Stearns myytiin pilkkahintaan JPMorganille maaliskuussa.
Samoin "discount windowsista" on syydetty satoja miljardeja pelastamaan cds-pelleilyssä hävinneitä pankkeja vuoden alusta lähtien. Niinpä väitänkin että ääritapauksessa, kun pankit saavat lainaa naurettavalla korolla ja veronmaksajien takauksella johtaa tämä väistämättä inflaatioon (ei tosin välttämättä asuntomarkkinoilla mutta esim. johdannaisissa, osakkeissa tai raaka-aineissa). Tai, paremmin, näistä olosuhteista johtuva rahamäärän lisäys joka on nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu (=inflaatio) ilmenee korkeampina hintoina edellä mainituissa hyödykkeissä?inflaatio on korkealla, kun työttömyys on matala (ja päinvastoin). Eli nyt suurempi määrä tekee työnhedelmiä, mutta tehottomammin, siksi rahan arvo laskee ..?
Pitäisi tehdä kaikkien tehokkaasti töitä, jos haluttaisiin inflaation laskevan. Mutta prolet huutaa vaan lisää palkkaa, ei ne ymmärrä. - sotu kust
työn hedelmä : kirjoitti:
Kun pääministeri lentää suihkukoneella Eurooppaan ja lausuu lähi-idän kriisistä : Meillä on Itämerellä merivalvonta yhteistä. Tämä on oiva esimerkki ...
On syntynyt työn hedelmä : M.Vanhasen tilille siirretään 10 000 E/kk ulkomaanpäivärahat. Setelikone on pyörähtänyt.sotu maksuja n. 6000 E/kk.
- toisiinsa nähden
Euro ja dollari sekä pääosa muistakin vapaasti vaihdettavista valuutoista "kelluvat" toisiinsa nähden. Valuuttojen keskinäinen vaihtoarvo määräytyy markkinoilla eli siellä missä käydään valuuttakauppaa.
Valuuttojen lisäksi viime aikoina on tähän kelluntaan tullut mukaan myös öljyn hinta. Kun öljy kallistuu, vahvistuu euro automaattisesti dollariin nähden. Tämä kelluntamekanismi siis jarruttaa öljyn hinnan nousua Euro-maissa. Kuvitelkaa, mitä öljy maksaisi, jos euron kurssi olisi nykyisen 1,60:n sijasta 0,80, mitä se oli vielä ennen öljyn kallistumisen alkua.- oilman^^
"Kun öljy kallistuu, vahvistuu euro automaattisesti dollariin nähden"
Eikös se ole juuri päinvastoin : Koska dollari on halventunut on öljy meille suhteellisesti halpaa, vaikka onkin kallista. Öljyn hinta riippuu sen saatavuudesta. Esim. nyt se halpeni, kun usa:ssa olikin varastoitu enemmän kuin luultiin. Öljy on kuukauteen halvinta, mutta dollarin arvo laskee !
- taisi olla
rahaa yli 50% bruttokansantuotteen, joten rahaa oli. Paha vaan ettei ollu mitään mitä ostaa.
- 100 miljardin
dollarin seteleitä. Toivottavasti Suomessa inflaatio ei äidy yhtä kovaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1078943
- 936810
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon656570Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345491Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo665083- 553551
- 503385
- 513142
- 562942
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512926