Rakenneultrasta... :(

Ikävää kuulla, että teidän kohdalla asia meni noin. Kuitenkin, ihmismieli on semmoinen, ettei se aina "odota pahinta" vaan ekaan ultraan saattaa hyvinkin mennä niillä mielin että kaikki on hyvin ja päällimmäisenä on halu tietää lapsen sukupuoli. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, niin silloinhan tietysti prioriteetit muuttuu ja sukupuolen selvittäminen jää toisarvoiseen asemaan.

Mä en nyt OIKEESTI JAKSA näitä jotka näkee joka asiassa pirun!!! Täällä kun lukee mitä vaan viestiketjua niin aina on näit joukossa jotka ei voi vastata OLENNAISEEN kysymykseen vaan rupee täällä avautumaan että mitä kysyjällä mahtaa olla mielessä kun vain sukupuoli tieto on tärkee... Mielestäni aloittaja ei maininnut tässä että ainut mielipaha on ettei sukupuoli selviä.... Vaan häntä mietityttää tämä kyseinen asia... en tiedä oonko oikeessa mut uskoisin että ei loittaja tota todellakaan tarkoittanút kysymyksellään, josta sinä aloit avautumaan... Mutta, mutta tää on vaan mun mielipide ja se siitä... kaikki tyylillään, mutta jos jokainen arviois vaan itseensä ja jättäis muiden arvioinnit niin eikö nää ketjut ois paljon mukavampia kaikille????

Mutta oikein hyvää kesää ja mukavia odotus hetkiä kaikille!!!! :)

aktiivi lukija tääl.. kirjoitti:

Mä en nyt OIKEESTI JAKSA näitä jotka näkee joka asiassa pirun!!! Täällä kun lukee mitä vaan viestiketjua niin aina on näit joukossa jotka ei voi vastata OLENNAISEEN kysymykseen vaan rupee täällä avautumaan että mitä kysyjällä mahtaa olla mielessä kun vain sukupuoli tieto on tärkee... Mielestäni aloittaja ei maininnut tässä että ainut mielipaha on ettei sukupuoli selviä.... Vaan häntä mietityttää tämä kyseinen asia... en tiedä oonko oikeessa mut uskoisin että ei loittaja tota todellakaan tarkoittanút kysymyksellään, josta sinä aloit avautumaan... Mutta, mutta tää on vaan mun mielipide ja se siitä... kaikki tyylillään, mutta jos jokainen arviois vaan itseensä ja jättäis muiden arvioinnit niin eikö nää ketjut ois paljon mukavampia kaikille????

Mutta oikein hyvää kesää ja mukavia odotus hetkiä kaikille!!!! :)

Lue lisää

Niin, kyllä ketjun aloittajalle on varmasti tärkeintä että lapsella on kaikki hyvin, ja se sukupuolen näkyminen tuskin on se tärkein asia, mutta kyllä minuakin kiinnosti kamalasta kun rakenneultrassa kävin, että kumpi on tulossa. Ei siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. On todella ikävää, jos jollakin on huonoja kokemuksia ultrasta tai jotain poikkeavuuksia sieltä löydetään. Ei se silti tarkoita, etteikö myös tällaisia "pinnallisia" asioita saisi miettiä ja kysellä.

Joo, samaa mietin... Itse olen menettänyt lapsen. Rakenneultrassa nähtiin pahat rakenneviat, ja vauva kuolikin mahaani rakenneultrasta muutaman viikon kuluttua...

Ei siinä tullut mieleenkään kysyä lääkäriltä joka rakenneultran teki, että no kumpiko se on, tyttö vai poika??? Itse näin pienen enkelityttöni, sylissäni sain häntä pitää pienen hetken synnytyksen jälkeen.

kokemus........... kirjoitti:

Joo, samaa mietin... Itse olen menettänyt lapsen. Rakenneultrassa nähtiin pahat rakenneviat, ja vauva kuolikin mahaani rakenneultrasta muutaman viikon kuluttua...

Ei siinä tullut mieleenkään kysyä lääkäriltä joka rakenneultran teki, että no kumpiko se on, tyttö vai poika??? Itse näin pienen enkelityttöni, sylissäni sain häntä pitää pienen hetken synnytyksen jälkeen.

Lue lisää

Otan sydämestäni osaa! Tuska on varmasti valtava. Itse elin pelossa monta viikkoa, ennen kuin ultran jälkeisten tutkimusten tulokset tulivat. Se oli helvetillistä. Epätietoisuus meinasi tehdä koko perheen hulluksi. Vastaavasti helpotus oli sanoinkuvaamaton, kun saimme tietää, että kaikki kunnossa.

Tällaiset kokemukset jättävät jälkensä, ja ihmisten olisi oikeasti hyvä olla tietoisia, mistä rakenneultrauksessa on kyse. Eihän onnellinen odottaja näitä edes halua miettiä, mutta itse menin ultraan pahaa-aavistamattoman iloisena, ja koin elämäni säikähdyksen. Sen jälkeen koko suhtautumisestani on tullut erittäin kriittistä. Ultraan menen uudelleen, mutta en todellakaan lepertelemään, että kumpikos se on.

Tarkoitus ei ole esiintyä minään pahanilmanlintuna, vaan muistuttaa koko sikiöseulonnan eettisestä problematiikasta. Meille vanhemmille annetaan ehkä liiankin suuri vastuu lapsemme elämästä. Pahinta, mitä voin kuvitella, on joutua keskeyttämään pitkälle edennyt raskaus, jos lapsi olisi todella vaikeasti sairas.

Kovia kokenut kirjoitti:

Otan sydämestäni osaa! Tuska on varmasti valtava. Itse elin pelossa monta viikkoa, ennen kuin ultran jälkeisten tutkimusten tulokset tulivat. Se oli helvetillistä. Epätietoisuus meinasi tehdä koko perheen hulluksi. Vastaavasti helpotus oli sanoinkuvaamaton, kun saimme tietää, että kaikki kunnossa.

Tällaiset kokemukset jättävät jälkensä, ja ihmisten olisi oikeasti hyvä olla tietoisia, mistä rakenneultrauksessa on kyse. Eihän onnellinen odottaja näitä edes halua miettiä, mutta itse menin ultraan pahaa-aavistamattoman iloisena, ja koin elämäni säikähdyksen. Sen jälkeen koko suhtautumisestani on tullut erittäin kriittistä. Ultraan menen uudelleen, mutta en todellakaan lepertelemään, että kumpikos se on.

Tarkoitus ei ole esiintyä minään pahanilmanlintuna, vaan muistuttaa koko sikiöseulonnan eettisestä problematiikasta. Meille vanhemmille annetaan ehkä liiankin suuri vastuu lapsemme elämästä. Pahinta, mitä voin kuvitella, on joutua keskeyttämään pitkälle edennyt raskaus, jos lapsi olisi todella vaikeasti sairas.

Lue lisää

Tämä nyt sivuaa keskustelun aloittajan jutun kokonaan, anteeksi siitä. Tahdoin sulle kuitenkin vastata.

Mulla oli koko raskauden ajan tunne ja pelko että kaikki ei ole hyvin. Rakenneultrassa sitten maailmamme romahti totaalisesti kun saimme kuulla vauvamme voinnin... Jatkotutkimuksiin menimme, ja tuloksia jouduimme odottamaan muutamia päiviä. Päivät olivat helvetillisiä. Esikoisemme tulisi olemaan enkeli, sen jo käsitimme lääkärien puheista rakenneultran aikana.

Sitten jouduimme tekemään maailman raskaimman päätöksen, keskeyttääkö raskaus vai antaako luonnon hoitaa se. Päätökseemme vaikutti kaikkein eniten se, että jos keskeytämme, ei vauvamme ehtisi kärsimään sillä tavalla miten hän tulisi kärsimään jos raskautta jatkettaisiin ja luonto päättäisi esikoisemme elämän.

Omalla tuskalla ja surulla ei ollut mitään merkitystä, vain sillä ettemme halunneet pienen tyttömme kärsivän yhtään. Jäi mieleemme lääkärien sanat, että tähän päivään asti hänellä on ollut hyvä olla...

Keskeytys ja synnytys, enkelitytön sylissä pitäminen... hautajaiset... Lepää rauhassa pikkuisemme...

Rakkaudella äiti ja isä.

Kovempi kokemus kirjoitti:

Tämä nyt sivuaa keskustelun aloittajan jutun kokonaan, anteeksi siitä. Tahdoin sulle kuitenkin vastata.

Mulla oli koko raskauden ajan tunne ja pelko että kaikki ei ole hyvin. Rakenneultrassa sitten maailmamme romahti totaalisesti kun saimme kuulla vauvamme voinnin... Jatkotutkimuksiin menimme, ja tuloksia jouduimme odottamaan muutamia päiviä. Päivät olivat helvetillisiä. Esikoisemme tulisi olemaan enkeli, sen jo käsitimme lääkärien puheista rakenneultran aikana.

Sitten jouduimme tekemään maailman raskaimman päätöksen, keskeyttääkö raskaus vai antaako luonnon hoitaa se. Päätökseemme vaikutti kaikkein eniten se, että jos keskeytämme, ei vauvamme ehtisi kärsimään sillä tavalla miten hän tulisi kärsimään jos raskautta jatkettaisiin ja luonto päättäisi esikoisemme elämän.

Omalla tuskalla ja surulla ei ollut mitään merkitystä, vain sillä ettemme halunneet pienen tyttömme kärsivän yhtään. Jäi mieleemme lääkärien sanat, että tähän päivään asti hänellä on ollut hyvä olla...

Keskeytys ja synnytys, enkelitytön sylissä pitäminen... hautajaiset... Lepää rauhassa pikkuisemme...

Rakkaudella äiti ja isä.

Lue lisää

Saanko kysyä, oliko niskapoimu-ultrassa kaikki ihan normaalisti? Näkyikö siinä virtsarakko ja vatsalaukku normaalisti ja oliko nt ja riskiluku millainen? Kiitos jos jaksat vastata!

..... kirjoitti:

Saanko kysyä, oliko niskapoimu-ultrassa kaikki ihan normaalisti? Näkyikö siinä virtsarakko ja vatsalaukku normaalisti ja oliko nt ja riskiluku millainen? Kiitos jos jaksat vastata!

Lue lisää

Niskaturvotus oli 1,5mm eli normaali kun täällä rajana 3,0mm. Veriseulontakoe oli normaali, eli kumpikaan ei hälyttänyt. Kaikki siis hyvin np-ultrassa. Lapsivesipunktio otettiin, ja siinä normaali tulos.