Ongelma on tämä: kahvinkeitin pudottaa mitatusti liian kuumaa (98 astetta) vettä kahvipurujen päälle. Tuosta olis hyvä saada 6-8 astetta pois. Voiko lämmitysvastusta mitenkään tehdä vähemmän kuumentavaksi? Auttaako käyttöjännitteen, 230V, alentaminen? Jos auttaa, onko valmiita alentimia olemassa? Jos ei ole, miten sellaisen voisi tehdä? Kolvi pysyy kädessä mutta alan koulutusta ei ole.
Moccamasterhan tämä keitin on, vieläpä aika uusi. Luulisi heidän tehtaalla tietävän, että liian kuuma vesi tekee kahvista kitkerää.
Kallis kahvinkeitin kuumentaa liikaa
coffeeman
26
8910
Vastaukset
- Reippaasti vaan
"mitatusti liian kuumaa (98 astetta)"
Millä ja mistä tuo on mitattu?
"Voiko lämmitysvastusta mitenkään tehdä vähemmän kuumentavaksi?"
Voi, mutta se ei vaikuttaisi muuten kuin keittoaikaa pidentävästi.
"Auttaako käyttöjännitteen, 230V, alentaminen?"
Ei.
Pistä takuuvaihtoon. Saattaa olla, että tilanne ei sillä muutu, mutta kannattaa yrittää.
Minulla on edeleen käytössä v. 98 hankittu Moccamaster, enkä ole huomannut kahvin laadussa mitään moittimista.
Muuta huoltoa ei ole tarvinnut tehdä, kuin muutama vuosi sitten piti ostaa uusi kannu, kun alkuperäinen lipsahti tiskikoneesta lattialle... - tölliKKö
Saisit olla tyytyväinen kun olet löytänyt keittimen joka kuumentaa veden TARPEEKSI kuumaksi. Laita vähemmän kahvia suodattimeen kuin ennen tai vaihda kahvimerkkiä.
Eri keittimillä tulee samasta kahvista ja samalla määrällä aivan erimakuista sumppia. Nyt vaan kokeilemaan!
Siis yleensä ongelma on juuri liian alhainen suodatuslämpötila, tulee "tiskivettä" vaikka kuinkapaljon poroja laittaisi...- vaikuttaa.
Ennen oli porokahvia ja suodatinkahvia. Nyt näyttäisi olevan myös jotain siltä väliltä. Mäkin ostin Moccamasterin, tosin kirpputorilta ja luulin, että se tekee liian kuumaa, kun musta maalikin levyltä suli ja tarttui lasikannun pohjaan. Mutta vielä mitä, sen oli vaan joku jälkeenpäin maalannut jollain Miranoolilla. Kyllä se siitä.
- yli 96 astetta
96 astetta on ehdoton yläraja, muutoin parkkihapotkin irtoavat kahvista. Vaihda keitintä, Moccamaster on pahasti jälkeen jäänyt kehityksestä.
- taatti
yli 96 astetta kirjoitti:
96 astetta on ehdoton yläraja, muutoin parkkihapotkin irtoavat kahvista. Vaihda keitintä, Moccamaster on pahasti jälkeen jäänyt kehityksestä.
Siellä pohjassa sähkövastuksen kyljessä on termostaatti. Sen vaihtamalla eri lämpötilassa toimivaan voit muuttaa lämpötilaa. Kodinkonekorjaamoissa löytyy termostaatteja eri lämpötiloille...
- ylilämpösuoja
taatti kirjoitti:
Siellä pohjassa sähkövastuksen kyljessä on termostaatti. Sen vaihtamalla eri lämpötilassa toimivaan voit muuttaa lämpötilaa. Kodinkonekorjaamoissa löytyy termostaatteja eri lämpötiloille...
Paitsi temostaatti, siellä pohjassa on myös ylilämpösuoja (kertakäyttöinen), sellainen metallinen pieni putkilo pujotettuna silikoniletkuun, joka on kiinni lämpövastuksessa. Sen tehtävänä on toimia suojana siltä varalta, jos termostaatti sattuis menemään epäkuntoon. Eli se isompi osa siellä vastuksen pohjassa, joka on yleensä ruuvattu vastukseen, on se termostaatti.
- olonomi
ylilämpösuoja kirjoitti:
Paitsi temostaatti, siellä pohjassa on myös ylilämpösuoja (kertakäyttöinen), sellainen metallinen pieni putkilo pujotettuna silikoniletkuun, joka on kiinni lämpövastuksessa. Sen tehtävänä on toimia suojana siltä varalta, jos termostaatti sattuis menemään epäkuntoon. Eli se isompi osa siellä vastuksen pohjassa, joka on yleensä ruuvattu vastukseen, on se termostaatti.
Mitäs nykyajan hössötyksiä pojat olette taas saaneet päähänne? Ainoa kunnon kahvi tulee kun veden kiehauttaa 50 vuotta vanhassa "Aino pannussa" ja sinne roiskasee pöönät sekaan ja antaa 10 minuuttia huilata.
Vanhaan aikaan laitettiin vielä mateennahka selvikkeeksi, joka sitten taas nostettiin kaapin hyllylle kuivamaan seuraavaan kertaan.
Se ylikuumenemissuoja on muuten juuri se osa, joka noissa keittimissä tuppaa ensiksi prakaamaan ja joka on tapana siksi ohittaa. En tietenkään tätä suosittele, kerron vaan yleisen käytännön. - coffeeman
Tarkalleen tämä keitin on kyseessä: Moccamaster KB741B-AO
"Millä ja mistä tuo on mitattu?"
Digitaalinäyttöisellä mallia "pitkä teräspiikki" lämpömittarilla mittasin vedentuloreikien kohdalta.
""Voiko lämmitysvastusta mitenkään tehdä vähemmän kuumentavaksi?""
"Voi, mutta se ei vaikuttaisi muuten kuin keittoaikaa pidentävästi."
Voisitko kertoa, miten tuo onnistuu? Pätkimällä sähkönsyöttöä (kahdeksan sekunnin kymmenesosaa päällä ja kaksi poissa -tyylisesti?)?
"Pistä takuuvaihtoon. Saattaa olla, että tilanne ei sillä muutu"
Ei taida auttaa. Löysin testituloksia keittimistä ja näkyvät mitanneen tuon saman 98 astetta. Sitä vain ihmettelen, miten arviot kahvin laadusta ovat niin hyviä muihin verrattuna. Vanha Philips Cafe Roma keittää edelleenkin parempaa kahvia (mutta on ulkoisesti aika räjähtäneessä kunnossa).
"Saisit olla tyytyväinen kun olet löytänyt keittimen joka kuumentaa veden TARPEEKSI kuumaksi"
Joo, mutta liika on liikaa. Kitkerä makuvirhe johtuu nyt juuri liian kuumasta vedestä.
"Nyt vaan kokeilemaan!"
On kokeiltu ja harjoiteltu kaikenlaista. Käytän Juhla Mokkaa (suodatinjauhatus) ja tiedän kuinka hyvä kahvi valmistetaan.
Teen näin: teen kalkinpoiston 80-100 mukillisen välein sitruunahappovedellä ja huuhdon 4 kertaa. Pesen pannun ja suodattimen liki päivittäin oikein saippuan ja harjan kanssa. Avaan uuden kahvipaketin. Mittaan kahvijauhetta makuuni sopivasti, eli reiluhkosti: 3 kukkuramitallista, ja käytän Melittan suodatinpusseja. On aromireijät ja kaikki! :)
En pudota kahvia mitasta korkealta, vaan aivan suodattimen pohjassa kiinni. Näin ei aromit karkaa. Mittaan raikasta vettä keittimeen 3,5-4 dl. En käytä suodattimen päällä kantta, jotta ylimääräistä lämpöä pääsisi säteilemään pois. Kone päälle, lämpölevy ei täysillä. Tadaa -tuloksena kitkerä kahvi, ja vieläkin kitkerämpi, jos käytän suodattimen kantta, ja jos säädän tippalukon "oikein", eli puolikkaalle!
Tein kokeen. Lämmitin veden puhtaassa teräskattilassa 90 asteiseksi ja valutin "manuaalisesti" siihen samaan suodattimeen. Täydellistä kahvia, ei lainkaan kitkerää. Kahvijauheen määrä ei vaikuta kitkeryyteen vaan juoman vahvuuteen. Kitkeryys on makuvirhe jonka saa aikaiseksi, vaikka keittäisi laihaa kahvia. Tiedän senkin, ettei kahvijauhe siedä happea. Suljen pakkauksen niin ilmattomasti kuin on mahdollista, enkä ikinä kaada kahvijauhetta pois alkuperäisestä pakkauksestaan.
"Vaihda keitintä, Moccamaster on pahasti jälkeen jäänyt kehityksestä."
Miten?
Tiedä sitten, miten kahvijuoman valmistus voisi kehittyä. 90-92 asteista makuvirheetöntä vettä purujen päälle riittävän nopeasti. Ostin Moccamasterin koska oli kaikki syyt uskoa, että sillä saisi hyvää kahvia. Petyin.
Ja miten valita jokin toinen keitin kun testitulokset niiden osalta ovat lähinnä huonoja, ja Moccamaster voittaa aina?
"Siellä pohjassa sähkövastuksen kyljessä on termostaatti. Sen vaihtamalla eri lämpötilassa toimivaan voit muuttaa lämpötilaa. Kodinkonekorjaamoissa löytyy termostaatteja eri lämpötiloille..."
Jos termostaatti ei kajoa jännitteeseen, sen kai on pakko katkoa sähköä, jotta säätö onnistuu?? Kiitos vihjeestä. Voikohan sen osan vaihtaa itse, kun en ole aivan tumpelo? En kuitenkaan uskalla purkaa sataa osaa, koska niitä ei kuitenkaan saa kaikkia paikoilleen.
Hitto, voiskohan lämmitysvastus ja/tai metalliputki antaa makua veteen, vaikka mainostavat ettei? Maku on jotenkin metallimaisen kitkerä. 98 astetta on siltikin liikaa, IMO.
Testejä:
http://www.technivorm.com/pages/facts.htm - fundamentalist
coffeeman kirjoitti:
Tarkalleen tämä keitin on kyseessä: Moccamaster KB741B-AO
"Millä ja mistä tuo on mitattu?"
Digitaalinäyttöisellä mallia "pitkä teräspiikki" lämpömittarilla mittasin vedentuloreikien kohdalta.
""Voiko lämmitysvastusta mitenkään tehdä vähemmän kuumentavaksi?""
"Voi, mutta se ei vaikuttaisi muuten kuin keittoaikaa pidentävästi."
Voisitko kertoa, miten tuo onnistuu? Pätkimällä sähkönsyöttöä (kahdeksan sekunnin kymmenesosaa päällä ja kaksi poissa -tyylisesti?)?
"Pistä takuuvaihtoon. Saattaa olla, että tilanne ei sillä muutu"
Ei taida auttaa. Löysin testituloksia keittimistä ja näkyvät mitanneen tuon saman 98 astetta. Sitä vain ihmettelen, miten arviot kahvin laadusta ovat niin hyviä muihin verrattuna. Vanha Philips Cafe Roma keittää edelleenkin parempaa kahvia (mutta on ulkoisesti aika räjähtäneessä kunnossa).
"Saisit olla tyytyväinen kun olet löytänyt keittimen joka kuumentaa veden TARPEEKSI kuumaksi"
Joo, mutta liika on liikaa. Kitkerä makuvirhe johtuu nyt juuri liian kuumasta vedestä.
"Nyt vaan kokeilemaan!"
On kokeiltu ja harjoiteltu kaikenlaista. Käytän Juhla Mokkaa (suodatinjauhatus) ja tiedän kuinka hyvä kahvi valmistetaan.
Teen näin: teen kalkinpoiston 80-100 mukillisen välein sitruunahappovedellä ja huuhdon 4 kertaa. Pesen pannun ja suodattimen liki päivittäin oikein saippuan ja harjan kanssa. Avaan uuden kahvipaketin. Mittaan kahvijauhetta makuuni sopivasti, eli reiluhkosti: 3 kukkuramitallista, ja käytän Melittan suodatinpusseja. On aromireijät ja kaikki! :)
En pudota kahvia mitasta korkealta, vaan aivan suodattimen pohjassa kiinni. Näin ei aromit karkaa. Mittaan raikasta vettä keittimeen 3,5-4 dl. En käytä suodattimen päällä kantta, jotta ylimääräistä lämpöä pääsisi säteilemään pois. Kone päälle, lämpölevy ei täysillä. Tadaa -tuloksena kitkerä kahvi, ja vieläkin kitkerämpi, jos käytän suodattimen kantta, ja jos säädän tippalukon "oikein", eli puolikkaalle!
Tein kokeen. Lämmitin veden puhtaassa teräskattilassa 90 asteiseksi ja valutin "manuaalisesti" siihen samaan suodattimeen. Täydellistä kahvia, ei lainkaan kitkerää. Kahvijauheen määrä ei vaikuta kitkeryyteen vaan juoman vahvuuteen. Kitkeryys on makuvirhe jonka saa aikaiseksi, vaikka keittäisi laihaa kahvia. Tiedän senkin, ettei kahvijauhe siedä happea. Suljen pakkauksen niin ilmattomasti kuin on mahdollista, enkä ikinä kaada kahvijauhetta pois alkuperäisestä pakkauksestaan.
"Vaihda keitintä, Moccamaster on pahasti jälkeen jäänyt kehityksestä."
Miten?
Tiedä sitten, miten kahvijuoman valmistus voisi kehittyä. 90-92 asteista makuvirheetöntä vettä purujen päälle riittävän nopeasti. Ostin Moccamasterin koska oli kaikki syyt uskoa, että sillä saisi hyvää kahvia. Petyin.
Ja miten valita jokin toinen keitin kun testitulokset niiden osalta ovat lähinnä huonoja, ja Moccamaster voittaa aina?
"Siellä pohjassa sähkövastuksen kyljessä on termostaatti. Sen vaihtamalla eri lämpötilassa toimivaan voit muuttaa lämpötilaa. Kodinkonekorjaamoissa löytyy termostaatteja eri lämpötiloille..."
Jos termostaatti ei kajoa jännitteeseen, sen kai on pakko katkoa sähköä, jotta säätö onnistuu?? Kiitos vihjeestä. Voikohan sen osan vaihtaa itse, kun en ole aivan tumpelo? En kuitenkaan uskalla purkaa sataa osaa, koska niitä ei kuitenkaan saa kaikkia paikoilleen.
Hitto, voiskohan lämmitysvastus ja/tai metalliputki antaa makua veteen, vaikka mainostavat ettei? Maku on jotenkin metallimaisen kitkerä. 98 astetta on siltikin liikaa, IMO.
Testejä:
http://www.technivorm.com/pages/facts.htmns. kiistelemättömistä makuasioista.
Me ostimme muutama vuosi sitten Moccamasterin juuri siksi että se keittää kahvin tarpeeksi kuumaan veteen.
On ollut monenmerkkisiä keittimiä ennen mutta nyt löytyi hyvä.
Koko perhe on ollut erittäin tyytyväisiä Moccamasterin tarpeeksi kuumaan tuotokseen.
Ja varsin Pauligin Juhlamokasta keitettyyn.
Että näin ne menee nämä jutut... - lelusuodatin
fundamentalist kirjoitti:
ns. kiistelemättömistä makuasioista.
Me ostimme muutama vuosi sitten Moccamasterin juuri siksi että se keittää kahvin tarpeeksi kuumaan veteen.
On ollut monenmerkkisiä keittimiä ennen mutta nyt löytyi hyvä.
Koko perhe on ollut erittäin tyytyväisiä Moccamasterin tarpeeksi kuumaan tuotokseen.
Ja varsin Pauligin Juhlamokasta keitettyyn.
Että näin ne menee nämä jutut...ja muutenkin saa odotta kauan kahvin kuumenemista.
Lasikannu typerän mallinen,ei tahdo kaikki kahvi tulla,
Valot liian alhaalla,peittyvät helposti,tippalukko onnettomasti suunniteltu...hirmukallis. - fundamentalist
lelusuodatin kirjoitti:
ja muutenkin saa odotta kauan kahvin kuumenemista.
Lasikannu typerän mallinen,ei tahdo kaikki kahvi tulla,
Valot liian alhaalla,peittyvät helposti,tippalukko onnettomasti suunniteltu...hirmukallis."Lasikannu typerän mallinen,ei tahdo kaikki kahvi tulla,"
-tässä mitään lasikannua, termoskannuun keittää suoraan
"tippalukko onnettomasti suunniteltu"
-tässä mitään tippalukkoa havaitse...
"...hirmukallis."
-suhteellista
Siis puhummeko me TechniWormin Moccamasterista? - coffeeman
fundamentalist kirjoitti:
ns. kiistelemättömistä makuasioista.
Me ostimme muutama vuosi sitten Moccamasterin juuri siksi että se keittää kahvin tarpeeksi kuumaan veteen.
On ollut monenmerkkisiä keittimiä ennen mutta nyt löytyi hyvä.
Koko perhe on ollut erittäin tyytyväisiä Moccamasterin tarpeeksi kuumaan tuotokseen.
Ja varsin Pauligin Juhlamokasta keitettyyn.
Että näin ne menee nämä jutut...Jos me nyt kinattais, että onko Juhla Mokka hyvää vai ei, kyseessä olis makuasia. Pari vuosikymmentä olen kyseisestä merkistä kahvini keittänyt, mutta vasta tämän Moccamasterin kanssa on tullut tämä makuvirhe. Kuten kerroin, ilman keitintä valmistamalla makuvirhettä ei ole. Siksi kyseessä on makuvirhe, ei makuasia. Kaveri kun piipahti käymässä, niin häneltä meinasi jäädä ne kahvit kuppiin. Aikas noloa mulle.
- kahvia...
coffeeman kirjoitti:
Jos me nyt kinattais, että onko Juhla Mokka hyvää vai ei, kyseessä olis makuasia. Pari vuosikymmentä olen kyseisestä merkistä kahvini keittänyt, mutta vasta tämän Moccamasterin kanssa on tullut tämä makuvirhe. Kuten kerroin, ilman keitintä valmistamalla makuvirhettä ei ole. Siksi kyseessä on makuvirhe, ei makuasia. Kaveri kun piipahti käymässä, niin häneltä meinasi jäädä ne kahvit kuppiin. Aikas noloa mulle.
Jos et itse osaa tai uskalla, vaihdata kodinkonehuollossa siihen senlämpöinen termostaatti, kuin haluat ja saat mieleistäsi kahvia.
Eli täällä on esitetty kaikenlaisia tehonsäätöjä, mutta lämpötilaan perustuva säätö (= termostaatti) on ainoa oikea.
Jos on TeeSeItse-mies, niin voishan siihen kyhäillä sellaisen termostaatin, missä on lämpötilan säätö, esim. silitysraudasta. tai tehdä siihen elektronisen termostaatin, jossa asteikolla varustettu potentiometri, josta veden lämpötilan vois säätää sen mukaan, miltä kyljeltä aamulla herää... - Moccamestarista
fundamentalist kirjoitti:
"Lasikannu typerän mallinen,ei tahdo kaikki kahvi tulla,"
-tässä mitään lasikannua, termoskannuun keittää suoraan
"tippalukko onnettomasti suunniteltu"
-tässä mitään tippalukkoa havaitse...
"...hirmukallis."
-suhteellista
Siis puhummeko me TechniWormin Moccamasterista?joo ,hopeakuorinen ,oliko malli k741 tai silleen,on surkeasti suunniteltu mutta kun odottamalla saa hyvää kahvia ,niin käyttäähän tuota.
Tippalukko pitäisi näin kalliissa laitteessa olla automaattinen - ja toimiva.
Tuntematta tarkemmin mainitsemaasi keitintä (Moccamaster) ja juuri sen rakennetta, veden kuumennus tapahtuu normaalikeittimessä pannun levyn alla olevassa "vastusputkessa" (kuumennuselementissä).
Kun vesi täyttää putken ja vastus alkaa kuumentaa vettä kiehuvaksi (osittain höyrystyy ja laajenee), takaiskuventtiili veden tuloputkessa (säiliön pohjan lähellä) sulkeutuu ja pakottaa veden suodattimen suuntaan.
Veden pitää siinä yhteydessä ainakin osittain höyrystyä, jotta syntyy riittävä virtaus. Termostaatilla ei ole tähän prosessiin mitään osuutta; vesi kiehuu (100 astetta) joka tapauksessa. Miten kuumana vesi sitten saavuttaa suodattimen, riippuu siitä kuinka paljon se ehtii jäähtyä matkalla vastuksesta suodattimeen.
Mitä hitaammin vesi-höyry sekoitus kulkee, sitä ememmän se jäähtyy matkalla. Tällöin ainoa tapa pudottaa suodattimeen tulevan veden lämpötilaa on vähentää kuumennusta esim. säätämällä tähän kuumennusvastusputkeen menevää sähköenergiaa. Kahvi tietysti valmistuu hiukan hitaammin.
Termostaatin tehtävä taas on pitää se valmis kahvi kuumana. Minun mielestäni se yleensä säätää sen liian kuumaksi ja jotkut käyttävätkin levyn ja pannun välissä kolikoita. Levyn ja pannun välissä oleva ilmarako laskee valmiin kahvin lämpötilaa.
Itse kytken virran pois heti kahvin valmistuttua ja juon kahvini tuoreena seisottamatta sitä pannussa.
Se lämpösulake (termostaatin lisänä) varmistaa sitä, ettei huusholli pala, kun muu keittimen rakenne syystä tai toisesta pettää.
Rakennekuvia:
http://home.howstuffworks.com/coffee-maker1.htm
http://home.howstuffworks.com/coffee-maker2.htm
Mitä siihen tekniseen ratkaisuun keittimen tehon alentamiseksi tulee, niin keitin on sähköisesti puhdas vastus, joten sitä voi säätää periaatteessa melko hyvin. En kuitenkaan suosittele sen sisuskaluihin puuttumista, koska palon sattuessa vakuutuksesi ei ehkä enää vastaa vahinkoja.
Teho on tyypillisesti yhden kilowatin luokkaa ja se on jo niin paljon, ettei siihen löydy kustannuksiltaan järkevää ratkaisua.
Ajatellaan vaikka, että se ottaa 5 A:n virran ja haluat pudottaa jännitettä 40 V se olisi watteina 200 W. Vastukseen hukutettuna se kuumenee hurjasti. Parempi säätö on mahdollista esim. TRIAC kytkennällä, jolloin lämpötehohäviö jää pienemmäksi. Lisäksi portaaton säätö on helpommin toteutettavissa.
Sellaisen voisi löytää vaikka sähkölämmityspatterista.
Jos innostut rakentamaan TRIAC tehonsäädintä, suosittelen käyttämään myös optoerotinta esim. MOC3020.
Katso oheisen linkin Figure 11. Sillä erotetaan verkkojännite säätökomponenteista.
http://sound.westhost.com/project62c.htm
http://www.educypedia.be/electronics/circuitsbypower.htm
http://www.epanorama.net/documents/lights/lightdimmer.html#1kw230v
TRIAC säätää verkkovirtaa (siniaaltoa) oheisen videon tapaan:
http://www.youtube.com/watch?v=u-TFwQVZK7kTästä näkee lisää keittimen rakenteesta:
http://home.howstuffworks.com/how-to-repair-small-appliances3.htm
Muuten tuo howstuffworks.com on aikas mukava sivusto.- coffeeman
Kiitos perusteellisesta selvityksestä -tässä riittää purtavaa vähäksi aikaa. Jotta voisin ottaa käyttööni jonkinlaisen sähkönsäätöpiirin, pitäisi semmoinen löytyä valmiina kaupasta tai vaihtoehtoisesti rakennussarjana hyvien ohjeiden kera (tai osaava kaveri livenä neuvomassa). Ilman seikkaperäisiä ohjeita en osaa suunnitella tai rakentaa tuommoisia kytkentöjä jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja.
Keittimeni rakenteesta sen verran, että siinä on kaksi lämmityselementtiä. Toinen on vedelle ja toinen lämpölevylle. Lämpölevylle on säätö; täysillä tai vajaalla teholla.
Veden lämmitysvastus sijaitsee keittimen tornissa, joten kuuman veden kulkumatka on tavallista lyhyempi. Tästä varmaan johtuu se korkeampi lämpötila. Tuossa esitteessä näkyy keittimen rakenne sisältä:
http://www.moccamaster.fi/files/moccamaster/moccis_tiedostot/Moccamaster_esite_2006.pdf
Koko laitteen max. ottoteho on 1520W, joten on syytä olettaa, että veden kuumennukseen käytetään enemmän kuin kilowatti tehoa.
Onko valon himmennin tällainen TRIAC? Mulla on halogeeniseinävalaisin jossa on 230V 50W lamppu, ja valaisimessa on potikka, jolla valoa voi himmentää. Himmennettäessä se sirisee hiukan. Jos löytäisi riittävän suurta tehoa kestävän himmentimen, toimisiko se, vai olisiko se juuri sellainen "liian kallis" toteutustapa?
Vielä siitä, että kahvi valmistuu hitaammin, jos lämmitystehoon kajoaa: nykyisellään vettä tippuu nopeammin kuin suodatin vetää, eli pieni hidastuminen vedentulossa ei lopulta vaikuttaisi ainakaan merkittävästi kahvin valmistumisen nopeuteen.
Kokonaan toinen lähestymistapa liian kuumaan veteen olisi littanaan metalliseen vesiputkeen liitettävä jäähdytin, joka hukkaisi sopivasti lämpöä harakoille. Se ei ainakaan vaarantaisi sähköturvallisuutta millään tavalla. coffeeman kirjoitti:
Kiitos perusteellisesta selvityksestä -tässä riittää purtavaa vähäksi aikaa. Jotta voisin ottaa käyttööni jonkinlaisen sähkönsäätöpiirin, pitäisi semmoinen löytyä valmiina kaupasta tai vaihtoehtoisesti rakennussarjana hyvien ohjeiden kera (tai osaava kaveri livenä neuvomassa). Ilman seikkaperäisiä ohjeita en osaa suunnitella tai rakentaa tuommoisia kytkentöjä jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja.
Keittimeni rakenteesta sen verran, että siinä on kaksi lämmityselementtiä. Toinen on vedelle ja toinen lämpölevylle. Lämpölevylle on säätö; täysillä tai vajaalla teholla.
Veden lämmitysvastus sijaitsee keittimen tornissa, joten kuuman veden kulkumatka on tavallista lyhyempi. Tästä varmaan johtuu se korkeampi lämpötila. Tuossa esitteessä näkyy keittimen rakenne sisältä:
http://www.moccamaster.fi/files/moccamaster/moccis_tiedostot/Moccamaster_esite_2006.pdf
Koko laitteen max. ottoteho on 1520W, joten on syytä olettaa, että veden kuumennukseen käytetään enemmän kuin kilowatti tehoa.
Onko valon himmennin tällainen TRIAC? Mulla on halogeeniseinävalaisin jossa on 230V 50W lamppu, ja valaisimessa on potikka, jolla valoa voi himmentää. Himmennettäessä se sirisee hiukan. Jos löytäisi riittävän suurta tehoa kestävän himmentimen, toimisiko se, vai olisiko se juuri sellainen "liian kallis" toteutustapa?
Vielä siitä, että kahvi valmistuu hitaammin, jos lämmitystehoon kajoaa: nykyisellään vettä tippuu nopeammin kuin suodatin vetää, eli pieni hidastuminen vedentulossa ei lopulta vaikuttaisi ainakaan merkittävästi kahvin valmistumisen nopeuteen.
Kokonaan toinen lähestymistapa liian kuumaan veteen olisi littanaan metalliseen vesiputkeen liitettävä jäähdytin, joka hukkaisi sopivasti lämpöä harakoille. Se ei ainakaan vaarantaisi sähköturvallisuutta millään tavalla."Onko valon himmennin tällainen TRIAC?"
Kyllä se yleensä on juuri sellainen, mutta ne tuppaavat olemaan liian pienille tehoille esim. vanha Ensto 2210 UJ-214-510 on 60 - 400 W. Niitä on myös saatavana tehokkaampina. Hinta voi olla silloin kahvinkeittimen monikerta.
Tuollaisesta tavallisesta himmentimestä voi tietysti rakentaa tehokkaamman vaihtamalla järeämpi TRIAC ja lisäämällä jäähdytystä. Seuraava haaste syntyy sitten siitä, että rakenne koteloidaan asianmukaisesti sekä, ettei maadoitus katkea. Eli täyttää sähköturvamääräykset pistokkeesta rasiaan, johon keitin liitetään.
Se sirinä voi johtua siitä, että tuo säätö on melko "väkivaltaista" siniaallon pilkkomista ja siitä aiheutuvia häiriöpulsseja pyritään vaimentamaan ferriittikelalla (usein toroidi) ja "löysät" kelan käämikierrokset tai muu mekaniikka lähtee värisemään.
Joissakin säätimissä siniaaltoa päästetään kuormaan lyhyinä "purskeina" esim. 50 Hz:n jaksosta päästetään joka toinen jolloin verkkohurina puolittuu "verkkomörinäksi".
Tuo ulkopuolinen tehon pudotus vaikuttaa tietysti samalla myös siihen termostaattiohjattuun pannun lämmityslevyyn, mutta se toimisi kuitenkin. Termostaatti kytkisi virran levyyn vain pitempinä jaksoina.
Jos siinä keittimessä on jotain "fiksua" muuta elektroniikkaa esim. prosessoriohjausta, saataa tuo "väkivaltainen" tehon pätkiminen häiritä sitä.
Siihen litteään putkeen liitetty jäähdytyslevy voi muuttaa keittimen ulkonäköä melkoisesti Pelle pelottoman keksintöjen suuntaan.
Mustaksi eloksoidusta levystä saa pienemmän (jäähdyttää tehokkaammin).
Levy voisi olla sellainenkin, että vesi virtaa sen pinnalla pienen matkaa ja jäähtyy siinä ja putoaa sitten suodattimeen.
Tuollaisesta "rivallisesta" mallista saa sellaisen ohjaamalla veden virtailun ripojen välissä toiseen päähän ja seuraavasta välistä takaisin suodattimeen.
http://www.vekoy.com/images/KS63-100.png
Tuolta löytyy apuja lämmönsiirtolaskuihin:
http://www.electronics.oulu.fi/Opetus/LS/pdf_2007/ThermalDesign2007.pdf
Käsittelee enemmän elektroniikkakomponenttien jäähdyttämistä, mutta soveltuu kyllä yleisemminkin lämmönsiirtolaskuihin.
Nuo edellä esitetyt ideat on ymmärrettävä pieneksi viihteeksi. Niillä ei Moccamasterisi parane.
Tuolla -60 luvun tienoilla keitin pannukahvia. En muista silloin vielä keittimiä olleenkaan. Eikä ollut suodatinkaviakaan; ainakaan noin yleisessä käytössä.
Pannukahvia keitin puuhellalla. Vesi keitettiin kiehuvaksi. Sitten lisättiin kahvinporot ja kiehautettiin vielä kerran, niin että kuohahti. Kahvi selvitettiin sitten sivummalla (hellalla lämpimässä) 5 - 15 minuuttia.
Siinäkin vesi kiehui kahvinporojen kanssa varmasti 100 asteessa hetken ja hyvää kahvia niinkin saatiin. Jotkut haluavat valmistaa vieläkin kahvinsa tällä perinteisellä tavalla.
Heitän vielä yhden idean sen veden lämpötilan pudottamiseen:
Pidä pakkasessa erikokoisia jääpaloja. Kun laitat suodattimeen kahvin, laita vesimäärää vastaava jääpala suodattimeen kahvin sekaan. Se pudottaa suodattimessa olevaa veden lämpötilaa hiukan. Koska sinulla oli sopiva lämpömittari käytössä voit "virittää" jääpalojen koot sopiviksi eri vesimäärille.
Ajastimella keittämiseen tuostakaan ei ole apua.- coffeeman
tomaatin_ystävä kirjoitti:
"Onko valon himmennin tällainen TRIAC?"
Kyllä se yleensä on juuri sellainen, mutta ne tuppaavat olemaan liian pienille tehoille esim. vanha Ensto 2210 UJ-214-510 on 60 - 400 W. Niitä on myös saatavana tehokkaampina. Hinta voi olla silloin kahvinkeittimen monikerta.
Tuollaisesta tavallisesta himmentimestä voi tietysti rakentaa tehokkaamman vaihtamalla järeämpi TRIAC ja lisäämällä jäähdytystä. Seuraava haaste syntyy sitten siitä, että rakenne koteloidaan asianmukaisesti sekä, ettei maadoitus katkea. Eli täyttää sähköturvamääräykset pistokkeesta rasiaan, johon keitin liitetään.
Se sirinä voi johtua siitä, että tuo säätö on melko "väkivaltaista" siniaallon pilkkomista ja siitä aiheutuvia häiriöpulsseja pyritään vaimentamaan ferriittikelalla (usein toroidi) ja "löysät" kelan käämikierrokset tai muu mekaniikka lähtee värisemään.
Joissakin säätimissä siniaaltoa päästetään kuormaan lyhyinä "purskeina" esim. 50 Hz:n jaksosta päästetään joka toinen jolloin verkkohurina puolittuu "verkkomörinäksi".
Tuo ulkopuolinen tehon pudotus vaikuttaa tietysti samalla myös siihen termostaattiohjattuun pannun lämmityslevyyn, mutta se toimisi kuitenkin. Termostaatti kytkisi virran levyyn vain pitempinä jaksoina.
Jos siinä keittimessä on jotain "fiksua" muuta elektroniikkaa esim. prosessoriohjausta, saataa tuo "väkivaltainen" tehon pätkiminen häiritä sitä.
Siihen litteään putkeen liitetty jäähdytyslevy voi muuttaa keittimen ulkonäköä melkoisesti Pelle pelottoman keksintöjen suuntaan.
Mustaksi eloksoidusta levystä saa pienemmän (jäähdyttää tehokkaammin).
Levy voisi olla sellainenkin, että vesi virtaa sen pinnalla pienen matkaa ja jäähtyy siinä ja putoaa sitten suodattimeen.
Tuollaisesta "rivallisesta" mallista saa sellaisen ohjaamalla veden virtailun ripojen välissä toiseen päähän ja seuraavasta välistä takaisin suodattimeen.
http://www.vekoy.com/images/KS63-100.png
Tuolta löytyy apuja lämmönsiirtolaskuihin:
http://www.electronics.oulu.fi/Opetus/LS/pdf_2007/ThermalDesign2007.pdf
Käsittelee enemmän elektroniikkakomponenttien jäähdyttämistä, mutta soveltuu kyllä yleisemminkin lämmönsiirtolaskuihin.
Nuo edellä esitetyt ideat on ymmärrettävä pieneksi viihteeksi. Niillä ei Moccamasterisi parane.
Tuolla -60 luvun tienoilla keitin pannukahvia. En muista silloin vielä keittimiä olleenkaan. Eikä ollut suodatinkaviakaan; ainakaan noin yleisessä käytössä.
Pannukahvia keitin puuhellalla. Vesi keitettiin kiehuvaksi. Sitten lisättiin kahvinporot ja kiehautettiin vielä kerran, niin että kuohahti. Kahvi selvitettiin sitten sivummalla (hellalla lämpimässä) 5 - 15 minuuttia.
Siinäkin vesi kiehui kahvinporojen kanssa varmasti 100 asteessa hetken ja hyvää kahvia niinkin saatiin. Jotkut haluavat valmistaa vieläkin kahvinsa tällä perinteisellä tavalla.
Heitän vielä yhden idean sen veden lämpötilan pudottamiseen:
Pidä pakkasessa erikokoisia jääpaloja. Kun laitat suodattimeen kahvin, laita vesimäärää vastaava jääpala suodattimeen kahvin sekaan. Se pudottaa suodattimessa olevaa veden lämpötilaa hiukan. Koska sinulla oli sopiva lämpömittari käytössä voit "virittää" jääpalojen koot sopiviksi eri vesimäärille.
Ajastimella keittämiseen tuostakaan ei ole apua.Kaikenlaisia säädettäviä valonheittimiä käytetään monissa paikoissa ja niitähän myydääkin siellä sun täällä. Voisiko jollekin parin kilowatin spotille suunniteltu himmennin toimia keittimessä, vai maksaako moinen häkötys maltaita?
*Alkaa virtuaaliplärätä Ljudian nettikuvastoa..* - coffeeman
coffeeman kirjoitti:
Kaikenlaisia säädettäviä valonheittimiä käytetään monissa paikoissa ja niitähän myydääkin siellä sun täällä. Voisiko jollekin parin kilowatin spotille suunniteltu himmennin toimia keittimessä, vai maksaako moinen häkötys maltaita?
*Alkaa virtuaaliplärätä Ljudian nettikuvastoa..*Löysin Thomannilta Saksasta tämmöisen:
http://www.thomann.de/fi/thomann_ns_2003_handdimmer_2000w_ohm.htm?sid=754fe6994b5447cbf0723ff7fdc6ef4e
Mutta näyttäisi että ulostulojännite on muuttuva. Onko huono homma? Juurikaan enempää en maksa kuin tämän 89€ 20€ lähetyskulut. - coffeeman
coffeeman kirjoitti:
Kaikenlaisia säädettäviä valonheittimiä käytetään monissa paikoissa ja niitähän myydääkin siellä sun täällä. Voisiko jollekin parin kilowatin spotille suunniteltu himmennin toimia keittimessä, vai maksaako moinen häkötys maltaita?
*Alkaa virtuaaliplärätä Ljudian nettikuvastoa..*Löysin Thomannilta Saksasta tämmöisen:
http://www.thomann.de/fi/thomann_ns_2003_handdimmer_2000w_ohm.htm?sid=754fe6994b5447cbf0723ff7fdc6ef4e
Mutta näyttäisi että ulostulojännite on muuttuva. Onko huono homma? Juurikaan enempää en maksa kuin tämän 89€ 20€ lähetyskulut. coffeeman kirjoitti:
Löysin Thomannilta Saksasta tämmöisen:
http://www.thomann.de/fi/thomann_ns_2003_handdimmer_2000w_ohm.htm?sid=754fe6994b5447cbf0723ff7fdc6ef4e
Mutta näyttäisi että ulostulojännite on muuttuva. Onko huono homma? Juurikaan enempää en maksa kuin tämän 89€ 20€ lähetyskulut.... joutuu tuotakin.
Jos se säätö tehdään TRIACilla, jänniteen huippuarvo pienenee vasta alle 50%:n tehoilla. Sen sijaan jännitteen tehollisarvo pienenee enemmän tai vähemmän lineaarisesti. Likiarvo on mitattavissa tavallisella yleismittarilla. Resistiiviseen kuormaan, jollaisia tavalliset keitto- ja lämmitysvastukset ovat, ei jännitteen määrä haittaa mitään oli se sitten pieni tai suuri. Tietenkin liika teho polttaa vastuksen ja liian suuri jännite voi aiheuttaa muita ongelmia (läpilyönti).
Lankavastuksille on ominaista, että kylmänä niiden vastus on hyvin pieni ja kuumana sopivan suuri. Vastuksen teho määrittyy: vastusarvo kertaa virran neliö.
Tästä on seurauksena se, että vastuksen ollessa "viileämpi" (siis ei täysin kuuma), sen läpi menevä virta kasvaa neliössä. Tällöin pienemmillä tehoilla virran huippuarvo voi nousta aika suureksi vaikka teho olisikin 50 %:n luokkaa. (En viitsi nyt laskeskella tarkemmin missä vaiheessa virran arvot alkaa nousta suuremmaksi kuin normaali käytössä.)
Onko sillä virran huippuarvolla sitten mitään käytännön merkitystä pitemmän päälle muille keittimen komponenteille? Jos keitin ei sisällä muuta elektroniikkaa, niin siitä tuskin tulee mitään muita haittoja.
Kun tuo Stairvillen säätönappula jää vahingossa liian pienelle, kahvi ei valmistu ollenkaan. Sen nokan "tielle" voisi laittaa jonkin esteen, niin sitä ei voi vahingossa säätää liian pienelle. Pieni reikä ja siihen pieni ruuvi "toppaa" nupin kierron. Reijän voi tehdä muovikoteloon piikillä. Tai niinkuin joskus teen, kuumennan kolvilla sitä ruuvia, ja kierrän sen samalla siististi muoviin.
Jos siinä nupissa ei ole nokkaa, voi siihenkin ruuvata pienen ruuvin nokaksi.- coffeeman
tomaatin_ystävä kirjoitti:
... joutuu tuotakin.
Jos se säätö tehdään TRIACilla, jänniteen huippuarvo pienenee vasta alle 50%:n tehoilla. Sen sijaan jännitteen tehollisarvo pienenee enemmän tai vähemmän lineaarisesti. Likiarvo on mitattavissa tavallisella yleismittarilla. Resistiiviseen kuormaan, jollaisia tavalliset keitto- ja lämmitysvastukset ovat, ei jännitteen määrä haittaa mitään oli se sitten pieni tai suuri. Tietenkin liika teho polttaa vastuksen ja liian suuri jännite voi aiheuttaa muita ongelmia (läpilyönti).
Lankavastuksille on ominaista, että kylmänä niiden vastus on hyvin pieni ja kuumana sopivan suuri. Vastuksen teho määrittyy: vastusarvo kertaa virran neliö.
Tästä on seurauksena se, että vastuksen ollessa "viileämpi" (siis ei täysin kuuma), sen läpi menevä virta kasvaa neliössä. Tällöin pienemmillä tehoilla virran huippuarvo voi nousta aika suureksi vaikka teho olisikin 50 %:n luokkaa. (En viitsi nyt laskeskella tarkemmin missä vaiheessa virran arvot alkaa nousta suuremmaksi kuin normaali käytössä.)
Onko sillä virran huippuarvolla sitten mitään käytännön merkitystä pitemmän päälle muille keittimen komponenteille? Jos keitin ei sisällä muuta elektroniikkaa, niin siitä tuskin tulee mitään muita haittoja.
Kun tuo Stairvillen säätönappula jää vahingossa liian pienelle, kahvi ei valmistu ollenkaan. Sen nokan "tielle" voisi laittaa jonkin esteen, niin sitä ei voi vahingossa säätää liian pienelle. Pieni reikä ja siihen pieni ruuvi "toppaa" nupin kierron. Reijän voi tehdä muovikoteloon piikillä. Tai niinkuin joskus teen, kuumennan kolvilla sitä ruuvia, ja kierrän sen samalla siististi muoviin.
Jos siinä nupissa ei ole nokkaa, voi siihenkin ruuvata pienen ruuvin nokaksi.Kun tunnut tietävän tästä yhtä sun toista, niin voisitko vielä tarkentaa, toimisiko tuo linkittämäni laite sellaisenaan, vai onko se jotenkin epäsopiva? Tehoa ei tietenkään saa liiaksi pienentää, okei, mutta onko siinä muuta?
En tiedä onko keittimessä mikropiirejä tai muuta herkkää elektroniikkaa, mutta jos olisi, laitetta ehkä mainostettaisiin "mikroprosessoriohjattuna", se kun kuulostaa niin hienolta. Sen tiedän, että kun säiliön vesi loppuu, lämmitysvastuksesta katkeaa virta heti. Semmoinen koho laskeutuu ja se on naks.
"Jos se säätö tehdään TRIACilla, jänniteen huippuarvo pienenee vasta alle 50%:n tehoilla."
Onko tuo tavoiteltavaa? Toisaalta:
"Resistiiviseen kuormaan, jollaisia tavalliset keitto- ja lämmitysvastukset ovat, ei jännitteen määrä haittaa mitään oli se sitten pieni tai suuri."
Kun tämä ei ole vahvinta alaani niin pitää pyytää rautalankaesimerkkejä. :) Kiitos. coffeeman kirjoitti:
Kun tunnut tietävän tästä yhtä sun toista, niin voisitko vielä tarkentaa, toimisiko tuo linkittämäni laite sellaisenaan, vai onko se jotenkin epäsopiva? Tehoa ei tietenkään saa liiaksi pienentää, okei, mutta onko siinä muuta?
En tiedä onko keittimessä mikropiirejä tai muuta herkkää elektroniikkaa, mutta jos olisi, laitetta ehkä mainostettaisiin "mikroprosessoriohjattuna", se kun kuulostaa niin hienolta. Sen tiedän, että kun säiliön vesi loppuu, lämmitysvastuksesta katkeaa virta heti. Semmoinen koho laskeutuu ja se on naks.
"Jos se säätö tehdään TRIACilla, jänniteen huippuarvo pienenee vasta alle 50%:n tehoilla."
Onko tuo tavoiteltavaa? Toisaalta:
"Resistiiviseen kuormaan, jollaisia tavalliset keitto- ja lämmitysvastukset ovat, ei jännitteen määrä haittaa mitään oli se sitten pieni tai suuri."
Kun tämä ei ole vahvinta alaani niin pitää pyytää rautalankaesimerkkejä. :) Kiitos.... ilmaista, että kyllä tuo säädin käy siihen. Olisin tietysti voinut sen täsmällisemminkin ilmaista.
Virityksillä tarkoitin tuota mekaanista rajoitinta. Mittaa sopiva alin lämpötila suodatinsuppiloon menevälle vedelle ja rajoita siitä säätimestä sitä alemmat tehot pois.- coffeeman
tomaatin_ystävä kirjoitti:
... ilmaista, että kyllä tuo säädin käy siihen. Olisin tietysti voinut sen täsmällisemminkin ilmaista.
Virityksillä tarkoitin tuota mekaanista rajoitinta. Mittaa sopiva alin lämpötila suodatinsuppiloon menevälle vedelle ja rajoita siitä säätimestä sitä alemmat tehot pois.Vähän kiirus, kiitän kovasti neuvoista. :)
- Wilhelm Ockhamilainen
Eiköhän helpoin ratkaisu ole tehdä pienestä putkenpätkästä jäähdytyskierukka siihen mistä vesi muuten putoaisi suoraan kahvinpurujen päälle. Kun saat kerran "säädön" kohdalleen niin pitäisi toimia jatkossakin. Onneksi oma Moccamasterini keittää jo vakiona semmoista kahvia ettei paremmasta väliä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi624312Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1551813Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141523Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !381287Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1681073- 58919
- 78904
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.168833Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54821- 39791