moi!mun mielestä anorektikot ei tarvi psykologeja. Ne tarttee sen oikeen jumalan.
anoreksia vieraannuttaa ihmiset jumalasta koska ruoka on niille uusi jumala.ja tunnustan tän itelleni. mut kun aloin uskoo mulla on ollut vähän helpompaa...uskoox kukaa muu täällä???
toivon niin!
anoreksia vieraannuttaa ihmiset jumalasta koska ruoka on niille uusi jumala.ja tunnustan tän itelleni. mut kun aloin uskoo mulla on ollut vähän helpompaa...uskoox kukaa muu täällä???
toivon niin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
määki luulen että ne EI tarvii mtn psykologeja, eiköhän kaikki päätä ite että haluuko ne syyä vai olla syömättä. psykologeja ei tarvii mihinkään. :
psykologeista ja muistakin lääkäreistä ei ole muuta kuin haittaa. Saivat mut lihotettua, NE pääsivät tavoitteeseensa, kaikki mun työ, kova treeni ja tarkka ruokavalio, kaikki hukkaan heitetty: koko mun elämä. Siinä tulos, siksi olen päättänyt etten haluakaan parantua, ja olla normaali. Haluan piru vieköön vaan olla laiha!
Ei se ole sairaus jos haluaa huolehtia itsestään ja olla laiha. Hitto kun ne ei sitä tajua. Tekevät tästä jonkun sairauden "sä olet niin sairas". Uskon jumalaan, ja Jumala auttaa mua tavoitteeseeni pääsemisessä. Sitten kun on aika niin Jumala ottaa minut luokseen.
mutta kaikkien syömishäiriö / masennus ei parane sillä että alkaa uskomaan johonkin mielikuvitusolentoon. Se on kiva jos se on sulle maagisesti auttanu. Mut älä oleta et toimis samal taval kaikil.
Ja totta kai uskot et kristinuskon Jumala on se "oikee jumala" - jos oisit syntyny Saudi-Arabiaan, uskoisit Allahiin ja pitäisit sitä sinä "oikeena Jumalana".
Nojoo, tuli pointti selväx. Sanoin vaan nätisti, mua ku ärsyttää aina jos joku tyrkyttää jumalaa/jeesusta/jahvee/mitä vaan ratkasuna kaikkeen. Ei ne oo. Ehkä ne on sulle/muille, pitäkää kivaa fantasiamaailmassanne, mut ei se toimi kaikille niin.
Niin psykologeist, et kyl mulle ainaki on ollu hyötyy masennuxeen esim. sain lääkkeit jotka toimii hyvin, ja sit mun psykiatri on kiva - sen kans on ihan hyvä jutella asioist, ja eihän sen kaa oo PAKKO jutella mistään mist ei ite haluu jutella.
Itse uskon jumalaan mutta siitä en edes kehtaisi mennä mitään puhumaan. Usko on yksityinen asia. Ruoka ei todellakaan ole jumala ainakaan minulle (osaan jopa myöntää että minulla on jonkin luokan anoreksia, toisaalta sen myöntämisen opettelu on kestänyt yli 5 vuotta). Jumalaa ei vihata jumalaa rakastetaan, minä vihaan ruokaa. Eli jos ystävällisesti vain pitäisit omat uskonnon ielipiteesi omanasi tai menisit siitä juttelemaan tuonne uskonto puolelle.
Uskon jumalaan koska hän on tehnyt todella vaikeasta lapsuudestani huolimatta minulle parhaan mahdollisen aikuisiän laihana. Tosin vielä voisin muutamia kiloja jatkollisesti pudottaa mutta kavereihini verrattuna, minä olen perhonen. Tuon siis tajusin tännä kaksi viikkoa sitten kun katsoin kaverini kanssa kuukauden takaisia kuvia kunnes näin todella hoikan naisen ja kysyin kuka hän oli (naama kun ei kuvassa näkynyt) kaveri kertoi että se olin minä ja sitten vasta huomasin kuinka melkein tarpeeksi laiha olen.
Kerrankin voi itseään kehuskellakun kukaan ei tunnista.