Olen raskausviikoilla 18 5 ja sain verikokeiden tulosten myötä tietää että syntymättömällä lapsellani on riski sairastua hemolyyttiseen tautiin.Olen veriryhmältäni Rh pos, ja ilmeisesti syntymätön lapseni on neg.Verestäni löytyi vasta-aine anti-c, joka voi aiheuttaa hemolyyttisen taudin sikiölle/vauvalle, jos veremme syystä tai toisesta jossain vaiheessa pääsevät sekoittumaan.Olen melko tietämätön koko taudin kuvasta ja nettikin antaa mielestäni sekavaa, kaksi jakoista tietoa.Onko kenelläkään henk.koht. kokemusta kyseisestä, tai varmaa,yksinkertaista maalais selitystä mihin se johtaa ja mitä tapahtuu?Sen verran neuvolassa selitettiin että nyt vaan seurataan ja pää asia että tämä on nyt tiedossa ja huomattu!!??Haluaisin kuitenkin tietää enemmän ja nimenomaan niin että äiti on pos ja sikiö neg.Kiitos jo etukäteen.
Hemolyyttinen tauti
kysymysmerkkinä?
23664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
Olet varmasti saanut tietoa jo lääkäriltäsi, mutta tässä kuitenkin infoa....
Vastasyntyneen hemolyyttinen tauti johtuu äidin muodostamista veriryhmävasta-aineista. Äiti muodostaa vasta-aineita sikiön isältään perimiä punasoluantigeeneja kohtaan. Vasta-ainemuodostuksen edellytys on, että sikiön punasolut pääsevät äidin verenkiertoon.
Verenvuoto voi tapahtua raskauden aikana, mutta tavallisimmin se tapahtuu synnytyksessä istukan irrotessa. Tästä syystä immunisaatio ei yleensä aiheuta ongelmia ensimmäisessä raskaudessa, vaan vaara kasvaa synnytysten myötä. Äidin muodostamat vasta-aineet kiinnittyvät sikiön punasoluihin, punasolut tuhoutuvat pernassa ja sikiö anemisoituu. Jos anemiaa ei hoideta ajoissa, sikiöön kertyy nestettä (hydrops), syntyy sydämen vajaatoiminta ja sikiö menehtyy.
Vastasyntyneellä ongelman aiheuttaa punasolujen hajoamisen seurauksena hemoglobiinista syntynyt bilirubiini, jota vastasyntyneen maksa ei pysty poistamaan yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Vastasyntynyt kellastuu ja bilirubiinia voi kertyä aivoihin, mikä johtaa lapsen vammautumiseen.
Nykyisin sikiön anemiaa voidaan hoitaa punasolusiirroin jo noin 20. raskausviikosta alkaen. Synnytystä voidaan ennenaikaistaa ja antaa vastasyntyneelle valohoitoa bilirubiinin hajottamiseksi. Vastasyntyneen verenvaihdolla poistetaan bilirubiinia ja äidiltä saatuja vasta-aineita.
Rh(D)-immunisaation ennaltaehkäisy eli Rh-suojaus aloitettiin Suomessa vuonna 1969 anti-D-immunoglobuliinilla. Kaikki Rh-negatiiviset äidit, joille syntyy Rh-positiivinen lapsi, suojataan synnytyksen yhteydessä. Jo raskauden aikana suojataan ne Rh-negatiiviset äidit, joille tehdään lapsivesipunktio tai muita toimenpiteitä, jotka voivat aiheuttaa verenvuodon sikiöstä äitiin. Suojauksen teho perustuu siihen, että äidille annetaan anti-D-vasta-ainetta, joka tuhoaa äidin verenkiertoon päässeet Rh(D)-positiiviset sikiön solut. Tällä ennaltaehkäisevällä hoidolla on saatu erittäin hyvät tulokset: vastasyntyneen Rh(D)-hemolyyttinen tauti on saatu kuriin niin, että immunisoituneiden määrä on vähentynyt 20 prosenttiin alkuperäisestä.
Rh(D)-immunisoituneita äitejä löytyy kuitenkin vielä vuosittain, koska osa heistä jää erehdyksessä suojaamatta. Joskus vasta-aineita voi kehittyä jo ensimmäisen raskauden aikana, jolloin synnytyksen yhteydessä annettu suojaus ei enää tehoa.
lähde: http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/4_1996/raskaudenaikaiset_veriryhmavasta-aineseulonnat_tarkeita_jokaisessa_raskaudessa/
Unohtui vielä, että samaisessa lähteessä sanottiin myös seuraavaa:
Rh-positiivisetkin äidit voivat immunisoitua. Jos vasta-aineita ei raskauden aikana seulota, immunisaatioita ei löydetä ja hoito myöhästyy. Muita kuin Rh(D)-immunisaatiota ei voida ehkäistä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää immunisoituneiden äitien löytäminen ajoissa seulomalla veriryhmävasta-aineet ja ohjaaminen hoitoon.