Mielipiteitä asuntomessutaloista

tietää.

Mielestäni oli hyvät asuntomessut. Omakotitalot oli vähän ökyä, sellaista edustustalotasoa. Mieleen jäin TV-talo sekä Emmi, no myös jotain muita. Huomiotaherättävää oli se, että julkisivu, osin myös autotallit, oli sijoitettu siten, että kadusta tuli viihtyisä, vaikka talot olivat erilaisia. Ammeiden sekä porealtaiden runsaus ihmetytti, paljut on nyt out ja kymppitonnin maksava ulkoporeammeet in. Biljardipöytääkin näki parissa paikkassa. Kuntosali, majakka ja ulkouima-allas olivat ehkä turhimmasta päästä. Vain yhdellä pihalla oli hiekkalaatikko. Tarkemmin ottaen se oli hiekkakasa, joka oli rajattu kivenmurikoilla. Toivottavasti lapset eivät kolauta päätään kiviin.

Tykkäsin enemmän yhtiömuotoisista taloista. Ne olivat enemmän tavallisen keskituloisen asuntoja.

Kerrostalot olivat ok. Yläkerran luksushuoneet isoine terassineen varamsti haluttuja.

Ps. porttien auvauduttua kannattaa ensiksi mennä katsomaan lähinnä merta olevan talon kattohuoneisto (tai sen piha ja näkymät), koska sinne tulee jono (maks. 10 h kerralla).

arkkitehtuurista, niin messuilla oli vain yksi erittäin hyvä talo. Villa Laurako se nyt oli nimeltään, tuo tumma tiilitalo jokatapauksessa. Muutamassa oli aineksia, mutta jäi vähän maku että hyviä arkkitehtejä ei vaasan suunnalla oikein ole.

Pahin miinuspuoli on täysi linjattomuus. Tällaista jälkeä tulee kun rakentajat saavat täysin vapaat kädet. Ei kai ole kenenkään edun mukaista, että perinne henkiset, mitkä lie hirsiponttoonit ja modernit talot tungetaan samalle alueelle?? Merinäköalat oli kyllä huomioity erinomaisesti.

Huvittavaa, että rakentajia syytettiin mediassa energia juttujen unohtamisesta. Kuka hullu lähtee tekemään passiivitaloa, jos kaupunki laskuttaa saman hinnan per neliö vei talo mitä tahansa nollan ja äärettömän väliltä. Messuille rakentaminen ja rakentaminen ylipäätäntä nimittäin maksaa nykyään aivan tarpeeksi.

Oli tosi mukava käydä Oulun ja Espoon katastrofien jälkeen.
Hämeenlinnassakaan ei ollut mitään erityistä, positiivisena jäi mieleen vain Kannus-talojen Vihervaara, jonka julkisivut olivat ansioiltaan varsin vaatimattomat.

Pohjanmaalla ollaan yllätytytty aikaisemminkin. 90-luvun alussa Pietarsaaressa oli vapauttava kokemus kun talot saivat taas näyttää oikeilta taloilta. Perinnetalojen esiinmarssi alkoi.

Jos parhaasta päästä aloittaa, oli mukava nähdä että Pohjanmaalla ei edellenkään epäröidä kehitellä perinnetaloteemaa ja tehdä siitä ajan henkeen sopivaa.
Talo n:o 19, Emmi (Weekendhouse) yksistään oli jo messumatkan arvoinen. Hirsirunkoinen, puuverhottu, pohjalaisen kaksiföönikinen rantaruotsalaisella teemalla. Rakennus oli hyvin sympaattisen näköinen ja sisältä erittäin toimiva ja kodikas. Terasseja ja parvekkeita riitti, lasikuisti oli aivan loistava. Sisäpuolen materiaalit olivat lämminsävyisiä, jämäköitä ja sopivat erinomaisesti tyyliin.
Virkistävää että joku jaksaa tehdä pesäeroa maan viralliseen modernistiseen tyylivitsaukseen.

Toinen kodikas talo oli Lapponian talo. Tässäkin interiööri oli kodikas, lämminhenkinen ja hyvin toimiva. Merenpuoleinen torni olisi ansainnut hieman hienovaraisemman käsittelyn.

Niukalla väripaletilla viimeistelty talo Fuktio oli pohjaratkaisultaan toimiva. Julkisivuissa oli mielestäni onnistuttu kohtalaisen hyvin, peruseetos huomioiden. Ikävä, että sisustajan mielikuvitus ei ole ollut kovin laajaskaalainen ja on päädytty kliiniseen epäkodikkaaseen lopputulokseen.

Pakettitalopuolella yllätti Kastellin ja Designtalon kohteet. Jos hintalaput pitävät vähänkin paikkansa, molemmissa löytyy tavalliselle perheelle harvinaisen paljon vastinetta, vähemmän kuitenkin erikoisuuksia. Viimeistelytyön jälki oli molemmissa aivan eri luokkaa mitä aikaisemmilla messuilla.

Messujen vastenmielisin talo oli parhaalle paikalle rakennettu talo 31.
Ulkopuolella ihmetytti ikkunoiden sijoittelu. Osa parhaista näkymistä oli betonisen umpiseinän takana.
Sisäänkäynnissä vieraat ohjattiin jonnekin kodinhoitohuoneeseen. Minkäänlaista yleisnakuymää talosta ei saa sisäänkäynnin yhteydessä. Orientoituminen tungoksessa ahdisti. Kok talo oli yhtä käytävää. Paljaat betonipinnat korostivat epämiellyttävää vaikutelmaa.
Kertoo arkkitehdista ja tilaajasta aika paljon.
Harvasta talo ahdistaa yhtä paljon. Rakennuspaikka oli loistava, harmi, että on epäonnistuttu näin perusteellisesti.

60-luvun kertaustyylinen musta tiilitalo oli julkisivuiltaan tyrmäävä ja täysin sopimaton rakennuspaikalleen. En ymmärrä kuka tällaisia taloja haluaa rakennuttaa kun tästä tyylisuunnasta on vasta päästy eroon. Talon sisäpuoli oli kuitenkin hieman onnistuneempi, joskaan en muista enää yksityiskohtia.

TV-talo oli melkoinen pettymys. Talo poikkesi julkisivujen väriltään kolkon kalsean sinisenä.
Sisätiloissa itse pohjaratkaisu ei ollut aivan mahdoton, mutta sisutuksen yksityiskohdat ärsyttivät. Suunnittelusta puuttui punainen lanka. Jipot vaikuttivat päälleliimatuilta. Ikävä todeta, että kansalaisraadin suunnitelma ei vaikuttanut kovin hyvältä. Tilannetta pahensi vielä sisäpuolen viimeistelemättömyys. Ainoa talo, jossa tämä häiritsi enemmänkin.


Kokonaisuudesta jäi Emmin lisäksi mieleen erityisesti puutyön erinomainen laatu. Pohjanmaalla osataan tämä edelleen.