Onko liikaa kummeja tulossa?

puolisot automaattisesti kummeiksi? En pyytäisi heitä ihan vain naimisissaolon takia, vain sellaiset joille haluan muodostuvan sen oikean kummisuhteen lapsen kanssa. Ja, elämästä kun ei koskaan tiedä, miten eron sattuessa? Entä jos on seitsemän kummia, jaksatko sinä tukea lapsen yhtäläisen suhteen muodostumista kaikkien kanssa, vai tahdotko heidän nimensä vain kastetodistukseen? Voisin kuvitella että tuollainen määrä voi äkkiä kummeista tuntua rahastuksen maulta, siis ettei lapseen tutustuminen ole tärkeintä vaan että tuo synttäri ja joululahjat!

Onko kyseessä ensimmäinen lapsi, ja onko toivomuksena saada tulevaisuudessa lisää lapsia? Jos näin on, kannattaa miettiä myös sitä, että jättää kummeja "säästöön" muillekin lapsille. Seitsemän kummia on mielestäni liioittelua. Mielestäni 2-4 on sopiva määrä, mutta mielipiteitä on tietysti monia, ja jokainen tekee omaan elämäänsä parhaiten sopivan ratkaisun.

Puolisoiden poisjättäminen, jota edellä ehdotettiin, on vaikea ratkaisu. Toiset ovat sitä mieltä, että puolison poisjättäminen on loukkaavaa, toisille asia on ok. Ystäväpariskuntien kohdalla, jos ystävyyssuhde on selkeästi vahvempi vain toisen puolison kanssa, voidaan mielestäni pyytää kummiksi vain tätä lähempää. Sukulaisten kanssa olisin varovainen tekemään niin, koska siitä seuraa herkästi riitoja. Lisäksi, jos tiedetään, että pariskunnasta toinen on se joka pääsääntöisesti huolehtii perheessä lahja-asiat yms., on typerää jättää tämä henkilö pyytämättä kummiksi. Tiedän useita perheitä, joissa nainen on aina se, joka muistaa ja ostaa sukulais- ja kummilasten lahjat, vaikka lapset olisivatkin miehen puolelta.

Itselläni on 2 kummia ja se on mielestäni juuri sopiva määrä. Toisella kummillani on puoliso ja toisella ei. Olen aina kutsunut kaikkia kolmea kummeikseni, vaikka vain 2 heistä on "oikeasti" kummejani. Ei tarvitse varsinaisesti nimetä montaa kummia, puolisot "tulevat kummeiksi automaattisesti" :) eikä tule mitään ongelmia, jos sattuu ero tulemaan.

Minun mielestäni on liikaa kummeja. Tuntuu jotenkin överiltä kohkaamiselta, jos kummeja on lauma.

Ja on siinä sekin juttu, että kun kummeja on vaan muutama, niin on parempi mahdollisuus, että muodostuu hyvä kummisuhde. Jos itse olisin kummina lapselle, jolla on kuusi muuta kummia, niin tuntisin olevani yksi isosta joukosta ja vetäytyisin suosiolla syrjemmälle.

Olen mieheni kanssa kummi tytölle ja olemme ne ainoat kummit. Tuntuu erityiseltä ja hienolta.

Omilla kolmella lapsella on jokaisella kaksi kummia eli pariskunta. Tuntuu hyvältä ja toimivalta.

Oma kantani on, että kaksi tai korkeintaan kolme kummia, mutta tämänkin asian voi nähdä niin monella tavalla. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole.

Meille on tulossa pikkuselle 6kummia, läheisiä(sisaruksia ja ystäviä)on sen verran että tuo 6 on vaikea valinta. Kummaltakin yhdet sisarukset(ovat sinkkuja) ja ystävät puolisoineen. Joillekin 2 on hyvä toisille 10, jos katsoo että läheisistä löytyy uskottuja ja luotettavia ihmisiä tukemaan ja joille haluaa kunnian suoda ja jotka ottavat sen vastaan niin siitä vaan. Jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo asian kanssa.

on liikaa vasta kun itsestä tuntuu siltä.meillä on kahdella lapsella 6 kummia ja yhdellä 5, esikoisella on 4 ja rahastuksen makua siihen tulis vasta jos ei muuten pidettäis yhteyttä kuin juhlapäivinä.

niinkuin itsekkin mainitsit, liika on liikaa. tuo on pelkkää rahastusta! siis, kun kummien tehtävä on kristillinen kasvatus, niin eikö 2 henkilöä hoida sen yhtä hyvin kuin 7? vai haluatko että lapsellesi tuputetaan uskontoa joka suunnasta; sukulaiset, ystävät ja vielä niiden puolisotkin! ..että otatko kumit lapsellesi kristillistä kasvatusta ajellen, lahjoja ajattelen, vai siksi että et kehtaa jättää jotakuta pois vai miksi? minulla on kaksi pikku prinsessaa kummilapsina, jos jompikumpi olisi sanonut että minun lisäkseni tulee 6 muuta, niin olisin kyllä sanonut, että no siinä varmasti on jo tarpeeksi, ja kieltäytynyt. en voi käsittää, ehdottomasti siis liikaa.

Läheinen ystäväni on tällä hetkellä raskaana ja jo vuosien ystävyytemme aikana olemme puhuneet kuinka minusta tulee hänen ensimmäisen lapsensa kummitäti. Samalla tavalla kuin olimme puhuneet ja kuinka toiminkin hänen kaasona vuosi sitten.

Nyt heille on tulossa ensimmäinen vauva ja yhtäkkiä kummeja onkin ainakin 6! Ystäväni vanhemmat ovat sitä mieltä ja rohkaisevat ystäviäni valitsemaan mahdollisimman monta kummia.

Tuntuu jotenkin turhalta olla yksi monesta huolimassa lapsesta... Itse otan ainakin kummin tehtävät vakavasti.

Mielestäni sopiva määrä lapselle on 2 kummia. Tämä voi myös tarkoittaa sitä, että kummeja on yhteensä 4 mikäli kummit ovat pariutuneita. Se ei kuitenkaan tarkoita että molemmat puolisot pitäisi nimittää kummeiksi. Jos kummilapsi on läheinen kummiensa kanssa, niin pariskunnat ovat ihan yhtä läheisiä ja tärkeitä kummin tehtävissä kuin yksi ihminen sinkkuna.

Pariskuntana mielestäni molempien puoliskojen pitäisi jakaa kaikki asiat toisen kanssa, joten samoin kummilapsista pidetään huolta ja huolehditaan parhaan mukaan yhdessä, pariskuntana.

Mielestäni sisarukset ovat turhia kumminimityksiä, sillä he joutuvat joka tapauksessa olemaan osa lapsen elämää. (Ja jos taas omat sisarukset ovat kaukaisia, niin ei kummius suhteita lähennä).

Itse EN HALUA olla yksi kummi kuuden joukossa!
Olen sanonut ystävälleni, että voin mielelläni odottaa heidän toista lastaan, koska tällä hetkellä kummiehdokkaita on niin paljon. Mutta ystäväni on edelleen sitä mieltä, että minusta on tulossa kummi alku tammikuussa syntyvälle lapselleen.

Itselleni kummin tehtävät ovat arvokkaita ja tärkeitä, enkä halua joutua epäselvyyteen kuuden kummin kesken onko minun tehtäväni ostaa lapselle kastelusikka tai rippiristi jne. Haluan olla sylikummi ja todella huolehtia kummilapsestani. Mutta en osana ryhmää.

Olen sanonut ystävälleni, että tulen varmasti ostamaan lapselle lahjoja, olinpa heidän esikoisensa kummi tai en.
Mikäli minusta tulisi vasta heidän toisen lapsensa kummi, muistaisin tulevaisuudessa varmasti ystävieni molempia lapsia samalla tavalla vaikka olisin kirkon mukaan vain toisen kummitäti.

Ymmärrän kuitenkin erittäin hyvin, että tilanne saattaa olla huomattavasti vaikeampi mikäli olisin itse raskaana ja huolehtisin lapsen tulevaisuudesta. Pohtisin ketkä ystävistäni tulevat olemaan ystäviäni kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja siten myös osa lapseni elämää. Pohtisin varmasti myös kuinka ehkä 3 on parempi kuin 2, mikäli jotain sattuu tapahtumaan. Ja kun taas miettii että kaksikin kummeista olisi parillisia, niin olisihan siinä jälleen helposti 5 kummia!

Loppujen lopuksi tärkeintä on, että lapsella on ylimääräisiä enkeleistä mukana elämässään omien vanhempiensa lisäksi.

Mutta olisihan se hieno olla se sylikummi... :)
Tsemppiä kaikille tuleville kummeille!