Minulla olisi kysymys, johon haluaisin kaikkien, mutta varsinkin abortin vastustajien vastauksia. Oletetaan, että sinulla on 14-vuotias tytär. Sen ikäisenä lapset ovat kaikesta eri mieltä ja tekevät juuri niinkuin on kielletty. Lapsi on koko elämänsä ajan kuullut vanhempiensa mielipiteitä esiaviollisesta seksistä, ja häntä on aina kielletty harrastamasta seksiä. Lapsella on kuitenkin poikaystävä (josta vanhemmat eivät tietenkään tiedä) ja lapset päättävät aloittaa seksisuhteen. He unohtavat ehkäisyn tai se jostain syystä pettää. Jos tämä tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta, voit myös kuvitella, että lapsesi raiskataan kotimatkalla. 14-vuotias lapsesi tulee kertomaan olevansa raskaana. Mitä teet? Pakotatko synnyttämään lapsen, jota hän ei todellakaan ole valmis saamaan? Onko se eri asia,kun kysymyksessä on oma lapsi? Tuntemattomiahan on kuitenkin niin paljon helpompi tuomita. Enkä nyt halua vastauksia tyyliin "ei ole mahdollista, koska lapseni on niin hyvin kasvatettu".
Kysymys kaikille
minku_82
392009
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
tyttö tuossa tapauksessa tekisi abortin salaa vanhemmiltaan, eikä terveydenhuoltohenkilökunta tietenkään ilmoittaisi asiasta vanhemmille mitään. Päätösvalta tässä asiassa on alaikäisen henkilön eikä hänen vanhempiensa.
Huhhuh, onneksi minulla ei ole enää 14-vuotiasta tytärtä!
Todennäköisesti niin kävisi, mutta JOS tyttö kertoisi..
huh-huh kun osuitte sopivaan paikkaan.. :)
Raiskaus on yksi hyvä syy, minkä kohdalla hyväksyn abortin. Jos taas tyttäreni tulisi raskaaksi vain, koska on ollut ajattelematon/tahallaan uhmannut kieltoja, antaisin hänen synnyttää lapsensa. Eihän tuo ole lainkaan hyväksyttävä syy tappaa lasta. Hän sitten joko pitäisi lapsen (epätodennäköistä) tai antaisi sen adoptioon.
tyttäresi ei suostu raskautta viemään loppuun?
Olethan seurannut palstaa pitkään - tyttö lentää ulos kodistaan kuin leppäkeihäs eivätkä vanhemmat enää tunnusta häntä lapsekseen. He pyyhkivät likan pois perheraamatusta, repivät valokuvat albumista sekä tekevät testamentin paikallisen lahkolaiskirkon hyväksi (lakiosaa eivät tosin voi rintaperilliseltä viedä).
"vanhoina hyvinä aikoina" he myös keritsisivät tytön kaljuksi ja sulkisivat luostariin pakkosynnyttämään, ottaisivat lapsen haltuunsa ja jättäisivät tytön luostariin mätänemään.
Jotain semmoista muuten tapahtui ihan juuri Italiassa....
haluan kuitenkin uskoa, että vastustajat yleensä pitäisivät lapsiaankin lapsinaan/ihmisinä ihmisoikeuksineen vielä sukukypsässä iässäkin :)
että normaali vastustaja niin tekeekin - mutta nyt puhummekin palstan vastenmielisestä ilmiöstä, pervosta tai provoilijasta, kumpaa sitten lienevätkään....
Tuo oli hyvä pointti, että vastustajat varmasti kiireen vilkkaan viesivät oman lapsen abrttia tekemään, koska vastustajat yleensä uskovaisia, tiukasti (lue,liian) kasvatettuja tai muuten vaan sekopäitä, jotka mollaavat abortin tehneitä unohtaen, että siellä se oma tyttö tekee tai on jo tehnyt jotain mistä omalla äidillä ei ole hajuakaan.
Ja se on kuulkaa teille vastustajille ihan oikein.
Ja jos oma lapsesi synnyttäisi lapsensa esim. 14 vuotiaana; inhoaisitko sinä sitä salaa, koska juuri hänhän on se kielletyn hedelmän tuotosta johon sinulta hän, pikkuinen ei ole kysynyt lupaa syntyä?? Sinunko se pitäisi päättä kuinka monta lasta lapsesi tekee?? kysyn vaan....
On se kummallista, kun ei voida keskustella asiallisesti!
siltä osin etten suhtautuisi seksiin tuolla tavoin hyssytellen ja kielteisesti.. ne tekee sitä kuitenkin, joten parasta yrittää valistaa mahdollisimman varmoista ehkäisyistä. Ja etukäteen myös siitä kuinka suhtaudutaan jos siitä ei huolehdita.. minkä takia tyttären pitäisi tehdä aborttiakaan kun tietää saavansa tarvittaessa kaiken mahdollisen avun perheeltä? Kasvatus on todella murheellisesti epäonnistunut jos tyttö tekee salaa abortin tai ylipäätään tekee sen, olisin todella pettynyt ettei lapseni olisi omaksunut omaa arvomaailmaani ja moraalista ryhtiä.
En yhtään ihmettele jos tuollaisen äitin lapsi salaa sulta abortin tekis! En itse haluaisi apua oman lapsen hoitoon ihmiseltä joka tartteis hoitoo muutenkin itse :D:D
Eli aborttia suosittelisin...
jos kerrot lapsillesi turvallisesta seksistä. Näissä keskusteluissa on kuitenkin monia,kenen mielipide on se, että jos ei ole valmis tekemään lapsia, niin seksiä ei pitäisi harrastaa ollenkaan/jos harrastaa seksiä, pitää olla valmis myös tekemään lapsia. Ja sitä paitsi, miksi lapsen pitää omaksua sinun arvomaailmasi ja moraalinen ryhtisi? Eikö lapsen pitäisi ajatella itse ja muodostaa itse omat mielipiteensä? Moraalikäsityksiä on monia, eikä kukaan voi sanoa, että joku on oikeampi kuin toinen (esim. abortit).
siis tuo, että parasta valistaa seksistä, koska joka tapauksessa nuoret sitä harrastavat (ei toki kaikki).
Yleisesti ottaen en minäkään usko, että valistus saa nuoret ajautumaan seksikokeiluihin, vaan tosiaan asioista puhumalla nuoret saavat oikeata tietoa, eikä vain kavereiltaan kuultua mututouhua, joissa usein on vielä kerskausmomentti lisättynä.
Lapset tai paremminkin nuorempi polvempi yleensä suhtautuu moniin asiohin eri tavoin kuin vanhempansa. Ihan vain siksi, että aika ja asenteet muuttuvat. Kuin myös se tieto, joka heille jaetaan ja maailma, jossa he ovat eläneet. Vanhemmat voivat toki olla pettyneitä, että nuoriso ei esimerkiksi uskon tai etiikan asioihin suhtaudu samoin kuin itse, mutta faktaa ja nuorten asenteiden perusteltavuutta vanhempien pettymys ei mitenkään huononna.
Ja nuorison tulee elää tässä nykymaailmassa tämän nykymaailman ehdoilla ja omilla ehdoillaan, eikä vanhempiensa tahdon ja uskon mukaan. Ja se tulee vanhempienkin ymmärtää ja hyväksyä -omasta pettymyksestään huolimatta.
Jos tyttäresi ei raskauttaan tahdo viedä loppuun eikä pidä aborttia vääränä ratkaisuna (vaikka sinä pidätkin), tyttäresi tulee todella kuunnella itseään, eikä sinua. Ja ottaa sekin riski, että sinä häneen (tai toivottavasti kuitenkin vain hänen ratkaisuunsa) petyt. Koska hän elämänsä elää ja seisoo ratkaisunsa takana, et sinä.
Minulla on 14v. tytär. Olen aina kertonut lapsilleni suoraan kaikista asioista. Olen keskustellut tyttäreni kanssa seksistä ja lasten saamisestakin. Olen sanonut lapsilleni että äidille voi kertoa mitä tahansa onkin tapahtunut, kamalatkin asiat. Eli jos tyttäreni olisi nyt raskaana, hän saa ottaa abortin. Varmasti häntä tukisin ja rakastaisin entistäkin enemmän (rankan kokemuksen takia) Jos hän ei aborttia haluaisi tukisin myös siinä valinnassa. En tuomitsisi lastani missään tapauksessa. Olen itse aloittanut seksielämäni 14vuotiaana.
Kyllä sanoisin että nykyaikaan on pahasti pielessä asiat, kun noinkin nuoret tekevät salaa abortin vanhemmiltaan.. on se jotenkin hurjaa, mutta nykypäivää.
En tietenkään pakota, mutta toisin julki että kaikella mahdollisella keinolla tulisin tukemaan lastani lapsensa huollossa. Tietenkin. Itsestään selvä asia. Ja meillä ihan ääneen puhuttu.
Jos tytär olisi raskaaksi tullut, olisi hän halunnut lapsensa pitää. Mutta tälläistä vahinkoja ei käynyt ja tytär on jo kaksikymppinen.
äiti kolmelle.
Minulta tulisi varmaan se ihan perinteisin ja yleisin kommentti mitä noissa tilanteissa käytetään. Eli, saat tehdä niinkuin haluat, mutta jos lapsen teet, niin minä en sitten ota vastuuta sinun vahingostasi, vaan sinä sitten olet täysillä sen äiti, sitä ei kasvata, sitä ei ruoki, sitä ei hoida kukaan muu kuin sinä ja sen isä.
abortin suuntaan!! Eikö äidiltään voi odottaa mitään apua jos lapsenlapsi tulee mummon milestä huonoon aikaan tai on muuten epämieluisa??
Eli ihan sama kun sanosin aborttia aikovalle tyttärelle että iteppä teet mutta turha tulla traumojen kanssa sitten mulle itkemään...
vastuussa omasta jälkikasvustaan, kyllä.
Niin on meillä opetettu ja niin tulen minäkin opettamaan. Ihmiset kantavat itse vastuun omista valinnoistaan, eikä kaikessa vain mennä vanhempien selän taakse todellisuutta karkuun. Auttaminen on eri asia kuin vastuun ottaminen lapsen lapsestaan itselleen.
Mikäli teini tai aikuinenkaan ei ole valmis vastuuta toisesta ihmisestä ottamaan, silloin hän ei lapsia hanki. Siis jos ei aborttia halua tehdä, joko pitää ja ottaa vastuun lapsesta pääasiassa itse tai antaa adoptioon.
Toisen (lapsensa) tukeminen ratkaisussaan ja sen jälkeen siitä aiheutuneista "traumoista" on täysin eri asia kuin vastuun ottaminen toisen lapsesta. Mutta lapsia ei tule tehdä sillä perusteella, että kyllä mummo hoitaa kaikki viikonloput, että itse pääsee viettämään nuoruuttaan ja jatkamaan vastuutonta elämää - jonkun toisen kantaessa vastuun omista teoista ja ratkaisuista.
Minusta on todella vastuutonta elämää, jos jopa vastuun omasta jälkikasvustaan antaa vanhemmilleen.
on että otan mieluusti tarvittaessa vastuun lapsenlapsestani, en kenenkään (edes tyttäreni) itsehankituista traumoista, joista olisin yrittäny etuköteen vieläpä varottaakin. Ei kiinnosta. Oma vika jos ei uskonu.
Mitäpä merkitystä minun mieleipiteelläni on siihen tekeekö toinen ihminen lapsen vai ei? Sanoisin sen mitä moni muukin; ihan rauhassa tee lapsi jos haluat, minä en halua lasta, eli minulle se lapsi ei tule jäämään, vaikka miten alkaisi mieli tekemään vaikka mitä ikäistensä juttuja. Jos minä haluan lapsen hoidettavaksi ja huollettavaksi minä teen sen ihan itse.
Liiotteletko vähän? Vai osoitatko sen kohdan jossa sanon, että lapsi ei saa mitään apua? Nyt kuvittelet jo jotain, että en antaisi lapsen asua kotonaan ja muuta vastaavaa. Täytyy vain sanoa, että sinulla on likainen mielikuvitus ja oman kiihkeytesi takia, et edes ymmärrä kirjoitettua tekstiä, mikäli manipuloiniksi edellisenkin luit...
Sanon siis ihan varmuuden vuoksi. Oma lapseni on oma lapseni, eikä todellakaan missään vaiheessa äiditön tai hylätty. Oma lapsenlapseni ei taas ole oma lapseni, vaan oletan, että silläkin on ihan oma äiti, joka huolehtii siitä, että sekään ei koskaan tunne oloaan hylätyksi.
meillä vain suhde lapsiin ei ole ehdollinen. Eikä lapsia hylätä, vaikka heidän kaikki ratkaisut eivät aina miellyttäisi. Ei edes heidän traumojaan vähätellä, riippumatta miten ne hankitaan tai niihin on päädytty.
Kuulostaa todella pahalta, ettei sinua kiinnosta lapsesi traumot, jos he eivät tee ratkaisujaan SINUN sääntöjesi mukaan.
Kukin tavallaan. Mutta tuolla periaatteellasi tuskin olet oikea ihminen moralisoimaan täällä muita. Hoida kotikenttä kuntoon, jos yrität muita moralisoida. Meille tosiaan lapsemme ovat lapsiamme loppuelämän ajan. Ratkaisuistaan huolimatta. Etenkin kun kyseessä on täydellisen laillinen ratkaisu, jonka moraalinen oikeutus perustuu kunkin ihmisen omaan moraalitajuun e´kä heidän äitinsä...
Jokainen tietää, että ihmiselämä alkaa sillä sekunnilla, kun siittiö ja munasolu yhtyvät. Silloin ihmisellä on sielu, kuten kaikilla muillakin. En halua, että lapseni olisi tappaja, ja tuskin sinäkään! Abortti on siis mielestäni murha. Abortti on ihmiselämän tietoinen lopettaminen - murha.
Omat olot, oma talous ja omat suunnitelmat ovat siis tärkeämpiä kuin oman lapsen elämä. Kui´nka itsekästä. Lapsi on lahja, ei mikään perusoikeus! Lasta ei tarvitse murhata. Hänet voi antaa adoptioon, jos kerta kaikkiaan ei halua pitää lasta.
sitten kun minun tyttäreni on 14 vuotta eli 12 vuoden päästä ja jos hän tulisi raskaaksi, suositttelisin aborttia hänelle. kenenkään ei siinä iässä tarvitse lapsia tehdä jos ei siihen ole valmis ja moni ei ole vielä 18 vuotiaanakaan.
kyllä ihmiset yleensä tietävät testin näytettyä plussaa onko heistä siinä vaiheessa äidiksi vai ei.
ja siitä, että onko alkiolla sielu siinä vaiheessa nii ei, ei todellakaan ole.
pelkkää solumöykkyä on silloin, tuntuu pahalle nii kirjoittaa, mutta kun se vaan on totta.
koetetaan hyvät ihmiset ymmärtää ja hyväksyä se, että olemme erilaisia ja kunnioittakaa toistemme päästöstä omasta kehosta. he jotka abortin ovat tehneet, niinkuin minäkin ovat varmasti joutuneet vaikean paikan eteen ja elämäntilateet on aina erilaisia.
Hyvää loppukesää!
Maapallo on pollollaan orpoja, kodittomia, köyhiä, vähävaraisia, sairaita lapsia. Olisi idioottimaista tehdä tällaisia lapsia lisää.
Ihan turha jossitella, että jostain solumöykystä tulisi sitä taikka tätä, jos tapahtuisi näin tai noin.
aivopeset tytärtäsikin tohon valheelliseen solumöykkyajatteluun.. ihmekös tuo kun olet itsekin yhden tappanut. Ei kauas putois omena...toivottavasti tyttäresi on kuitenki fiksumpi ja sydämellisempi kun sinä..
Jos ei jonkun mielestä 14 vuotias tyttö pilaa elämäänsä tekemällä lapsen nii jo on sen ajattelijan päässä vikaa...nehän vois sitten yhdessä leikkiä nukeilla ja barbeilla...just joo...
ja jos sinä vastustaja olisit valmis näitä muittenkin lapsia adoptoimaan nii tottakai antaisit myös tyttäresi lapsen syntyä. sinähän olet nii hyvä ihminen ettet todellakaan hylkäisi lasta saati sitten painostaisi aborttiin....
tyyliin, että : kasvatat oman lapses....jne....
sinähän sen ottaisit suurten siipiesi suojaan..
pelastaa lapsenlapseni kuolemalta, ja samalla tyttäreni elinikäiseltä traumalta..
Synnyttäminen ei tarkota automaattisesti äitiyttä/vanhemmuutta jos ei halua. Vanhemmuutta ei varmaan kukaan nuorelta odotakaan, mutta vastuunkantamista teoistaan voi jo odottaa. Kyllä 14 vuotias ymmärtää jo mikä ion oikein, mikä väärin. Toisaalta ei tunnu ymmärtävän vielä monet aikuisetkaan, tai ei myönnä vääryyttä...
hyi mitä tekstiä.......
Minun mielestä pitää olla jossain jotain vikaa jos ajattelee lapsenlasta jota ei edes ole tai ei tule olemaan. Siinä saa sellaisen kuvan, että oma äiteys ei ole ollut tarpeeksi hyvää ja sitten sitä koitetaan kompensoida oman lapsensa lapsella.
Eikä se sun tyttös saa mitään elinikäistä traumaa, ainakaan minä en saanut ja tiedät monia jotka myöskään ei ole saanut. Sitä en ihmettele jos tyttösi saisi, koska tuollaisella painostuksella ja asiohin nenän laittamisella tulee traumoja vähemmästäkin.
ja jos synnyttää lapsen ja antaakin sen vaikka adoptioon niin kyllä se nyt vaan tarkoittaa sitä, että tulet aina olemaan sen lapsen biologinen äiti. Siitä ei pääse mihinkään.
Sua lainaten...
" Kyllä 14 vuotias ymmärtää jo mikä ion oikein, mikä väärin. Toisaalta ei tunnu ymmärtävän vielä monet aikuisetkaan, tai ei myönnä vääryyttä... "
En näe tuossa lauseessa juuri mitään ideaa..
mitähän tuolla tarkoitat.
Joo, siis itekin olen tehnyt abortin vuosi sitten, eikä siitä mitään traumoja jäänyt. Nyös eräs ystäväni ja serkkuni ovat samoilla linjoilla kanssani.
siinä nyt oli.. lapsenlapsihan aivan varmasti on siinä vaiheessa kun raskaus esim. ultralla todetaan!
Vielä pahempaa ja traumatisoivaa on aivopesu ja vihjaileva ohjaus lapsensurmaamisen suuntaan, oman elämän pilallemenon ym. horinoiden säestyksellä.
Mieluummin lopunikää biologinen äiti kuin lapsenmurhaaja...
Vuosi on melkosen lyhkönen aika :D
luovutus adobtoitavaksi myös traumaattinen kokemus ellei jopa traumaatisempi kuin abortti...
Kaikille ei tule traumoja abortista. Siitä olisi tullut, jos olisin noin 10kk odottanut lapsi olis sectoitu ja sitten olsin antanut sen adoptoitavaksi. Miksi ihmeessä olsin nähnyt kaiken sen vaivan? Sen vuoksi, että joku toinen saisi lapsen jota itse en halua? Anteeksi vaan, en ole niin jalo.
Se rumba on sen verran iso juttu, etten taitaisi siihen ryhtyä enää edes itseni vuoksi.
Taidatte kaikki abortin vastustajat olla näitä POKS-synnyttäjiä, jotka lähtevät lenkillekin 1,5 h synnytyksen jälkeen...
Ja minun keskeytyksestäni on jo toista kymmentä vuotta aikaa. Ei traumaa. Kaikki eivät ole henkisesti heikkoja, meitä henkisten voimavarojen omaaviakin on.
siks että se lapsi olis saanu ELÄÄ!! Mutta tollanenhan ei tietenkää tuu mieleen ku oma napa on se tärkein, eikä lämmitä mihkään jollei oo sydäntä/moraalia ni ei.. aatellaan vaan että voi voi kun se ois ollu MULLE niin hirvittvä vaiva!! Ja sellasta puutetta/mielenvikasuutta ettei erota mikä on oikein, mikä väärin, ei voida ainakaan henkiseks vahvuudeks laskee...
ja niiden MAHDOLLISTEN traumojen takia pitää saada TAPPAA!!???
Puutetta/mielenvikaisuutta... Kerro se F-koodi, joka kirjoitetaan diagnoosiksi sille psyykensairaudelle, että ei erota oikeaa väärästä :D
Btw, sitä ei ole. Koska absoluuttista määritelmää oikealle ja väärälle ei ole. Ne asiat ovat pitkälti subjektiivisa.