Hoitaako teillä isät?

työltään ja kotitöiltä ehtii. Meillä on kohta kolme pientä pilttiä ja molempien osallistuminen kaiken aikaa on itsestäänselvyys. Odotamme vain sitä, että lapset vähän kasvavat ja voimme päästää toisemme lietsuun aina välillä, kun kotiin jäävän taakka ei ole ylivoimainen. Jokaisella perheellä on omat tapansa. Meillä sujuu hyvin näin tällä hetkellä. Voin suositella lämpimästi kuitenkin muillekin, koska tällaisessa järjestelyssä ei kerry katkeruutta toista kohtaan: kumpikin tekee niin paljon kuin pystyy.

Kysyisinkin teiltä itseltäni nuoremmilta, tiedättekö miksi silloin n. 20v sitten tapailtiin, seurusteltiin, muuteettiin yhteen, mentiin naimisiin ja sitten vasta tehtiin lapsia.

Taisin olla aika naivi, kun tapasin mieheni, kun tosiiaan tahdoin tutustua ja katsoa osataanko pelata samaan päähän, ennen kuin tähän talouteen tuli ainuttakaan lasta. Sillä, jos mies ei auttele kotona ennen lapsia, niin lapsen syntymäkään ei tee ihmeitä, että tekemätön alkaisi tekemään.

Meillä on yksi lapsi (7kk) ja mieheni viettää lapsen kanssa aikaa mielellään töiden jälkeen.
Kotitöitäkin tekee silloin kun ehtii, sillä teen ne mielummin itse. :) Ei sillä etten mieheni siivoiluun luota, vaan tykkään siivoilla ym. Joskus pyydän jotain pientä, tekee kyllä.

Minulle kyllä riittää jos työn jälkeen hetken leikkii vauvan kanssa, jotta saan tehtyä rauhassa sitä, mitä vauvan kanssa ei voi tai katsoa vaikka jonkun ohjelman ym.

Toki mies osallistuu vauvan- ja lapsenhoitoon päiväaikaan. Tein heti alussa miehelleni selväksi, ettei hän ole isänä "osallistuja", vaan tasavertainen työntekijä. Tälläkin hetkellä, kun odotan toista, mieheni hoitaa pari kertaa päivässä lapseni ulkoilun, vaipattaa jne. Toisaalta ruuanlaitto on taas minun vastuullani. Mä uskon selkeään työnjakoon. Ainakaan mulla ei ole joka päivä aikaa keskustella siitä, mitä kumpikin tänään tekee. Ja toisaalta normaalissa tilassa (nyt mulla on enää pari vkoa synnytykseen) vaipanvaihdot ja muut ovat mielestäni niin pikku juttuja, että mitä niistä keskustelemaan ja jakamaan vuoroja!

Silloin, kun mies on töissä, minä hoidan valvomiset. Vauvan päikkäreiden aikaan voi sentään kotona vähän torkahtaa vai vetäytyä edes sohvalle. Työpäivät ovat kuitenkin tauotonta rumbaa ainakin minun miehelläni, enkä sen vuoksi halua velvoittaa häntä yöhoitoon. Ja kun imetän, niin eipä siitä miehestä ole silloin paljon iloa: eihän se voi kuin sympata vieressä! Jotkut pariskunnat tekevät niin, että molemmat valvovat solidaarisuuden nimissä. Eli toinen nuokkuu vieressä, kun toinen ruokkii tai mahdollisesti kantelee ja vaipattaa lasta. Ei mene mun järkeen tuo järjestely.

Enkä kyllä ole myöskään tehnyt sitä, että kun mieheni tulee työpäivän jälkeen kotiin, niin tuuppaisin vauvan heti hänen kainaloonsa. Kyllä miehellä on oikeus levätä työpäivän ja siihen liittyvien matkojen jälkeen edes pieni hetki ennen kuin alan kitistä apua.

meillä mies käy töissä ja tottakai on itsestäänselvyys,että hoidan pojan päivisin kun mies on töissä.. ja kyllä mies töiden jälkeen levättyään on pojan kanssa. välillä tuntuu vaan,että tietokone on meitä tärkeämpi ja olen asiasta hänelle sanonut.. no menee viikko tai 2 vähemmän koneella oloa mutta taas se menee pikkuhiljaa siihen,että istuu taas koneella.. en jaksa enää edes sanoa asiasta. hoitaa poikaa kun pyydän ja joskus harvoin jopa oma-aloitteisesti. mut en mä valita tilannetta,ajattelin vaa kysyä,että miten muiden isät hoitaa. muutamalla kamulla asiat on tosi huonosti lasten isien kanssa...

poikaa kun vaan töiltä ehtii ja jaksaa. Välillä uhraa vapaapäivien aamut sekä iltavuorojen aamut siihen että on pojan kanssa niin saan levätä pitempään. Yöt olen antanut miehen nukkua rauhassa että olen silloin huolehtinut vaipan vaihdon ja syötöt. Mielellään annan miehelle tuosta hyvästä viettää aikaa myös kavereiden kanssa ja muutenkin rauhassa niin että ollaan vaavin kanssa sitten mummulassa.

Meillä mies on osallistunut hoitoon vaihtelevasti. Eli taito on opittu kyllä heti esikoisen kanssa. Koskaan ei ole ollut ongelmana että olisin pois kotoa tosin ja hyvin ovat pärjänneet. Sitten kun äippäloma on loppunut on mies ollut kotona lasten kanssa ja tehnyt töitä kun olen ollut puolestani vapaana. Eli hoitovastuu on kyllä jaettu sikäli ihan tasan.

Lykkää se vauva sille miehelle ja mene ulos ovesta. Ota omaa aikaa ihan konkreettisesti ja selvästi jotta pääset hengähtämään. Tottahan olet puhunut miehelle asiasta jo?

Yksin ei ole sen helpompaa koska silloin on todella yksin hoitamassa lasta. Jos henkisesti luulet asian helpottuvan niin silloin se voi olla ratkaisu.

Kun mies tuli viikonlopuksi kotiin, väitti lähtevänsä kavereitten kanssa kaljalle. JUU EI LÄHTENYT! Siinä kohtaa tuuppasin vauvan syliin ja sanoin että olen käytettävissä seuraavaksi sunnuntai-illalla. Muutoin olen käytettävissä vain imetukseen, enkä siihenkään jos on mussuttamista.

Mies joutui itse vaihtelemaan vaipat ja hoitamaan lapselle ruuan nenän eteen ja raivaamaan sotkunsa. Siis tietenkin olin siivonnut kodin perjantaiksi ja jouduin uudelleen siivoamaan maanantaina. Muutaman kerran yritti samaa, sen jälkeen oli jo itsestään selvää. Sitten sanoinkin että nyt olisi sellainen hetki että ensiviikonloppuna lapsi menee mummulle ja meillä on bileet, kutsu kaverisi saunailtaan.

Nyt on poika isälleen tärkeämpi kuin mikään muu, jopa pomolleen sanonut perjantaina (kun ei olisi päästänyt kotiin vaan vaati ylitöihin) että: "Jää kuule keskenäs. Mä menen kattoo poikaani nyt." Siinä oli pomo haukkonut ilmaa mutta oli sitten todennut että varmaan sitten sun tarvii mennä. Ei paljon voinut mitään sanoa kun toista kiinnosti enemmän oma poika kun potkut.

Joillekin miehille vaan pitää näyttää se oikea suunta, muutoin voivat olla aika itsekeskeisiä.