onko kellään hyviä keinoja ahdistuksen lievittämiseen, muuta kuin lääkkeet... ei tahtois heti ottaa helpotusta opamoxista. Minkälaisia kokemuksia teillä on sertralin hexalista ja/tai opamoxista? Itse syön 100mg hexalinia päivässä ja opamoxia(40mg) tarvittaessa, paniikkihäiriöön ja ahdistukseen... "vanha tekijä", mutt ois kiva kuulla toisten kokemuksia ja neuvoja.
kertoisitteko neuvoja
kono
2374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mietin samaa.. olen sairastanut paniikkihäiriötä kolme vuotta "vaihtelevasti". Lopetin lääkityksen pari viikkoa sitten, ja nyt taas se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaikka luulin olevani jo terve. Mikä lääke auttaa, kun paniikki iskee äkkiä? Syön opamoxia 30 mg mutta se toimii todella hitaasti. Xanoria olen miettinyt, mutta siihen jää niin helposti koukkuun.... Muista en edes tiedä... Yksi ystäväni pääsi vyöhyketerapian ja akupunktion avulla eroon taudista, ilman mitään lääkkeitä. Prosessi oli pitkä ja uuvuttava, ja hän uskoi hoitoon täysillä. Itselleni en voisi samaa edes ajatella. Niin länsimaisen lääketieteen armoilla olen...
Ahdistuksen lievittämiseen kannattaa kokeilla ulkoilua, lenkkeilyä. Mitä tahansa liikuntaa tai tekemistä, joka vie ajatukset muualle omasta itsestä. Kun on muuta tekemistä, ei kertakaikkiaan ehdi vatvomaan itseään ja omia ongelmia.
Hengitysharjoitukset on hyviä opetella. Hengittele syvään sisään nenän kautta ja puhalla pitkään ulos suun kautta ilma pois. Toista useita kertoja. Tee harjoitukset rauhallisesti. Lisäksi hengitykseen voi liittää erilaisia joogaliikkeitä, kirjoja löytyy kirjastosta. Joogaliikkeet ovat hyviä venytysliikkeitä, kun ahdistuneena muutenkin paikat jumittaa. Esim. Joogaa ja nauti-kirja on hyvä opas alkuun. Siellä on lyhyitä sarjoja, jotka vievät aikaa noin 15-20 min. Ja olo on sen jälkeen paljon rauhallisempi. Kannattaa kokeilla!
Oletko käynyt terapiassa purkamassa tuntojasi? Itse olen käyttänyt terapiaa ja olo on ollut sen jälkeen paljon helpottuneempi ja kevyt. En itse käytä lääkkeitä vaikka toisinaan ehkä pitäisikin, kun ahdistaa kovin. Mutta itse olen sitä mieltä, että lääkkeillä ei asiaa ratkaista. Niillä hoidetaan vain seurausta ei sen syytä. Ja toisaalta lääkkeet tuudittavat ihmisen siihen käsitykseen, että ilman niitä ei pärjää. Itse söin aikoinani Xanoria noin kolmisen kuukautta ja psyykkisesti oli vaikea päästä niistä eroon. Vaikka ihan hyvin olen loppujen lopuksi pärjännyt ilmankin niitä. Lääkkeet voivat toimia terapian apuna, mutta yksistään ne eivät mielestäni ongelmaa ratkaise...
Tsemppiä sinulle ja hyvää kesää...