alkoholistin vaimo

Kalliolan myllyhoidon tulos riippuu hoidokin omasta motivaatiosta raittiuteen.
Tiedän lähipiiristä useampia, jotka Kalliolasta pois lähtiessään päätyivät suoraan Mäntsälän Alkoon, ja peli jatkui aivan entisellään.
Mutta on monia, joilla juominen Kalliolan jälkeen loppui täysin.
Aivan yksilön omasta halusta kiinni.

"Sieltä on soitettu kaksi kertaa ja kysytty uskonko raittiuteen"

Eikö niiden pitäisi keskittyä mieheesi ja kysyä tätä häneltaä?

Ja "olet sinä pirun kauan jaksanut".
Ei kuulosta ammattilaisen kielenkäytöltä.
Höpö höpö.

Joko pilailusoitto tai trolli koko kirjoitus.

Seurantatutkimusten mukaan jopa 30% saa pitkäkestoisesta raittiudesta kiinni, mutta heistä 99,9% jatkaa AA:ssa, kun Kalliolassa on selvinnyt, että he ovat alkoholisteja ja mitä se heidän kohdaltaan peruuttamattomasti merkitsee.

Muutama voi mennä suoraan Mäntsälän Alkoon, suurin osa kuitenkin lähtee selvänä ja hyväkuntoisena ajatellen satunnaisesti poikkeavansa A-klinikalla, A-killassa tms., ratkaisevansa ongelman kuntoilulla tai psykoanalyysillä ja syvimmältään, itse vielä tietämättä, pedaten ryyppyä, pohtien, että kai sitä joskus voi sitten ihan pienet ottaa, kun on kurssin käynyt ja viisaaksi tullut.

Hyvä paikka. Jokaisen suomalaisen miehen pitäisi käydä vastaava itseensätutustumiskurssi vaikka ei olisi päihdeongelmaakaan. Ja oma halu tosiaan tarvitaan.

Buona notte kaikille.

...jos alkoholista on tullut elämäntapa, niin mietipä mihin kaikkeen sitä voi verrata...

Siitä on tullut harrastus.

Ota mikä tahansa harrastus ja mieti että miten ihminen saadaan luopumaan siitä ja että minkälainen uhraus se on hänelle.

Harrastus on sen lisäksi vielä aika monta astetta miedompi asia, ennenkuin siitä tulee elämäntapa.

Ex mieheni kävi Myllyhoidossa pariinkin otteeseen, ensimmäisellä kerralla oli siellä kuukauden päivät. Kotiin tullessa oli ylimielinen ja ylivoipainen...siellä oli kuulemma ollut NIIN fiksuja ihmisiä hoidossa, paljon fiksumpia kuin minä esim. yms. Käytös oli kaikinpuolin todella outoa, välillä itkuinen ja anteeksipyyteleväinen ja toisessa hetkessä "superego" nosti päätään ja hän oli paras kaikista ja kaikessa. Yritin ymmärtää ja tukea vaikka tiesin että retkahdus odottaisi kulman takana...meni viikko ja mies ajeli autolla kaatokännissä kotiin. Puoli vuotta sitten kännäili enemmän ja vähemmän ja jossain välissä minä pakkasin kamani ja muutin omaan asuntoon. Toinen myllyhoitojakso oli n. puolen vuoden päästä kestäen vain vajaat pari viikkoa...retkahduskin tapahtui nopeammin. Minulla ei hyviä kokemuksia siis kyseisestä hoidosta, mutta olen samaa mieltä kuin toinenkin kirjoittaja että alkoholistin omasta motivaatiosta riippuu toipuminen. Ex-mieheni ei koskaan voinut kuvitellakkaan elävänsä täysin ilman alkoholia vaan suunnitteli aina miten kutsutaan vieraita ja minkälaisia drinkkejä tajoillaan yms. Toivottavasti sinun miehelläsi lujempi tahto...voimia päätökseesi!