LUKEKAA ylen MOT 2001

Näin kävi raumalaiselle pitkän linjan yrittäjälle Viljo Hynnälle. Tässä Rauman keskustan tuntumassa sijainneessa liikekiinteistössä sijaitsi hänen kolmen huoneen ja keittiön koti. Se realisoitiin laman tuoksinassa velkojapankille ennätyshalvalla.

Pankinjohtaja huusi sen markalla.

aiemmassa kirjoituksessa kirjoitti:

Näin kävi raumalaiselle pitkän linjan yrittäjälle Viljo Hynnälle. Tässä Rauman keskustan tuntumassa sijainneessa liikekiinteistössä sijaitsi hänen kolmen huoneen ja keittiön koti. Se realisoitiin laman tuoksinassa velkojapankille ennätyshalvalla.

Pankinjohtaja huusi sen markalla.

Hoikkala: Vuonna 91 siirryttiin Ouluun. Ja Oulussa liikevaihtoa kasvatettiin oikein reippaasti ,kunnes sitten tuli nää devalvaatio-ongelmat ja sitä kautta tuli maksuvaikeuksia ja pankki lähti sitten hakemaan näitä saatavia oikeusteitse ja sitä kautta sitten syntyi pakkohuutokaupat.

Hoikkalan vastuulla oli 2,2 miljoonan markan yhtiölainat, kun bisnes upposi. Pankki vastusti velkasaneerausta, koska se oli löytänyt yhtiön tärkeimmälle omaisuudelle, laivalle, ostajan. Rahoittajalle oli edullisempaa huutaa laiva itselle ja jättää velallinen perintään. Mutta sitä Hoikkala ei vielä konkurssihetkellä tiennyt.

Hoikkala: Ehdotin että voitaisko me yhdessä tehdä hakee sopiva ostaja ja myydä alus, koska siitä mitä todennäköisemmin saadaan vähintään se hinta, että kaikki vastuut katetaan. Mutta se ei sitten käynyt, ei lainkaan.

Kauppi: Jos ostajaa ei ilmaannu niin silloin pankki joutuu huutamaan itse käypään hintaan. Jos sitten myöhemmin ilmaantuu tälle hyödykkeelle ostaja, joka maksaa siitä enemmän, silloin pankki saa myyntivoittoa. Mutta silloin realisointivaiheessa pankki joutuu kirjaamaan luottotappiot siltä osin kun tuo pantista saatu tilitys ei kata tuota alkuperäistä velkaa.

Hoikka: Pankki oli jo huomattavasti aikaisemmin, elikkä sillon yhtiön velkajärjestelymenettelyn aikana neuvotellu muitten velkojien selän takan, minun ymmärtääkseni, ja omistajan elikkä meidän yhtiön selän takana

Pankki huusi laivan pakkohuutokaupassa 600 000 markalla. Kun alus oli siirtynyt pankin omistukseen, johtokunta siunasi sen myynnin saksalaiselle ostajalle 2,4 miljoonalla markalla. Asiakirjojen mukaan laiva myyntiin Saksaan samana päivänä kun viralliset paperit pakkohuutokaupasta valmistuivat.

Laikko: Realistisesti 4 miljoonan markan laivan hinnaksi tuli 55 000 ja he saivat siitä samana päivänä 2,4 miljoonaa. Tämä on kuulemma pankin normaalia pankkitoimintaa.

Pankki käytti hyväkseen velallisen ahdinkoa päällisin puolin lailliselta näyttävällä tavalla. Lunastamalla laivan itselleen, pankki muutti Hoikkalan omaisuuden omaksi varallisuudekseen. Myymällä laivan voitolla eteenpäin pankki sai myyntivoittoa. Ja mikä parasta; samalla perintään pankin anturan alle jäi yrittäjä miljoonavelkoineen. Vaikka pankinjohtaja on vaitelias tästäkin yksityistapauksesta hän yleisellä tasolla myöntää pulman.

Pankinjohtaja Kauppi:

Ongelmaksi tässä muodostuu se, että juridinen velkasuhde jää olemaan. Ja uskoisin, että tätäkin asiaa oikeusministeriössä pohditaan, kun uutta lakimuutosta ollaan miettimässä.

Velkojan asema on lainsäädännössä aukottomasti turvattu. Jos tilanne olisi päinvastainen ja laivakaupoissa velallinen olisi käyttänyt velkojansa asemaa hyväksi, lakikirjasta kaivettaisiin esiin rikoslain pykälät. Se mikä pankille näyttää laivakaupassa olleen muodollisesti laillista ja mahdollista, olisi Hoikkalalle ollut vankeusrangaistuksen uhalla kiellettyä velallisen epärehellisyyttä.

Hoikkala jatkaa kamppailua pankin toimien selvittämiseksi. Tapahtumia konkurssipesässä ja omaisuuden realisoinnin yhteydessä selvitetään parasta aikaa keskusrikospoliisissa.

http://www.rahatieto.fi/kodinrah/valtiovelka.htm