Aamun Aamulehti kertoi Ikaalisten häirikkökarhun lihojen, kallon ja taljan huutokaupasta.
Häpeäisit taljan huutanut M.M. Pitkän perinteen mukaan talja kuuluu AINA kaataneelle metsämiehelle. Ei sille, kuka maksaa eniten.
Ivallisesti huomautit vielä loppulauseessasi huutokaupan olevan huutokauppaa.
Toivottavasti taljasi ei pysy seinällä.
Häpeä. !!
Häpeäisit taljan huutanut M.M. Pitkän perinteen mukaan talja kuuluu AINA kaataneelle metsämiehelle. Ei sille, kuka maksaa eniten.
Ivallisesti huomautit vielä loppulauseessasi huutokaupan olevan huutokauppaa.
Toivottavasti taljasi ei pysy seinällä.
Häpeä. !!
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos talja p e r i n t e i s e s t i kuuluu kaatajalle, miksi se huutokaupattiin???
vaatii niin. Mutta yleensä kukaan herrasmieheksi itsensä lukeva ei tee huutoa nahasta, joka jätetään perinteen mukaan kaatajan huudettavaksi.
Karhun poikasen kohtalo kaikkineen, jahteineen ja huutokauppoineen, oli vastenmielinen näytelmä. Ei siitä kunniamerkkejä pidä kellekään jakaa.
kuuluu näillee pyyteettömille metsämiehille jotka poliisin pyynnöstä oli osaa ottamassa jahtiin ja turvaamassa ihmisten hyvinvointia. Turha on syytellä miestä joka karhun ampui. hän toimi poliisin ohjeiden mukaan. Ja me ihmiset saimme aikaan sen että poliisi joutui antamaan luvan karhun tappamiseen. Ihan oman toimintamme johdosta se nahka roikkuu nyt jonkun seinällä.
mahdollisuus oli kaikilla huutaa.
Siinäpä vasta sankari, kun pääsee muutamasta metristä posauttamaan kesyn karhunpoikasen. Kyllä se urho tarvitsee taljat ja muut typerät perinnekalut. Sinneköhän se mahtoi mennä se siitinluukin, mistä huutokaupan pitäjä ei tiennyt mitään. Kaiken lisäksi ikaalilaiset olivat semmoisia paskahousuja, joista ei löytynyt kesyn karhunpenikan lopettajaa, vaan parkanolainen rusakonmetsästäjä sai kunnostautua. Ja vielä herrasmiessopimus, kaikkea sitä kuulee.
Eikö Ikaalisten poliisin asekaapista löytynyt sellaista asetta, millä yhden karhunpenikan olisi lopettanut? Vai eikö löytynyt miestä aseen taakse? Muutama päivä takaperin olin syömässä Jalmarilla, sinne tuli ainakin tusina miehen näköisiä köriläitä saatanallinen aseistus päällä, että oli ainakin ruokarauha turvattu heille. Jos joku pöljä humalikko olisi vaarin vanhalla Huskvarnalla innostunut omakotialueella ammuskelemaan lipputangon nuppia omassa pihassa, ei olisi tarvinnut hakea miestä Parkanosta tähyilemään rynkyn piippua myöten, ja ehkä vähän roiskaisemaankin ihan vaan yhteiskuntarauhan ja järjestyksen nimessä. Mistä sen tietää vaikka häirikkö olisi seuraavana täräyttämässä lionsveljen paskahuussia kohti...
Hymisee tippa linssissä kerrostalon ison kaupungin kaksiossa. Olisit menny antaan nallelle tassua.
antamaan nallelle tassua, vaikka kortteeraan näin suvella paikassa, missä tämäkin karhunpentu leikitteli koirien kanssa. Omassa pihassanikin karhu on vieraillut, tästä yksilöstä en havaintoja tehnyt, mutta mahdollista sekin oli.
Mikähän se "kerrostalon ison kaupungin kaksio" lieneekään, jonka asukkeja vihaat noin nimimerkkisi osoittamalla tavalla? Itse en ole asunut kerrostalossa kuin kaksi ja puoli kuukautta kesällä 1971. Sieltä "Kuninkaankalulta kattelin kun Papinkalulla tapeltiin". Muutin maalle ja olen pitänyt visusti huolen, että en vaan joutuisi käymäänkään "kerrostalon ison kaupungin kaksiossa". Nyt asustelen kahdessakin paikassa, joissa luonto tulee lähes ikkunasta sisälle. Enkä pelkää karhuja enkä susia enkä pimeätä. Sen sijaan pöljiä ihmisiä kaihdan.
Onhan tämä rakas Ikaalisemmekin kaupunki. Karhukin mestattiin siis kaupungissa, vaikka ei mitenkään uskoisi, kun katselee lahtaustantereen seutuja.
Josko olisit kontiosi kohdannut, et kenties poskeasi paljoakaan paukuttaisi.
Suvaitsen sulle ilolla kansalliseläimen kättelyn. Toivottavasti vakuutuksesi vastaa hautajaiskulusi.
vuosituhannella se kontio on sen paremmin itä- kuin länsipuolisiakaan kohdannut vakavammin. Taitaa olla itäpuolisten agraarilegendaa koko karhutouhu. Katsellaan nyt rauhassa tämäkin ihmisen kesyttämän karhunpennun tapaus. Itä- ja Pohjois-Suomessa karhujen ja ihmisten yhteiselo sujuu hyvin. Karhun väkivaltaisuus on todella harvinaista, mutta kuitenkin todellista, kuten muutaman vuoden takainen lenkkeilijän ja naaraskarhun valitettava tapaaminen Imatralla osoittaa. Väitän, että käärmeenpisto, ampiaisenpisto, nilkan nyrjähdys, eksyminen yms. on tilastollisesti monin verroin pahempi tapahtuma kuin petoeläimen aiheuttama minkäänlaatuinen vamma tai vika. Onhan toisaalta luulotautikin ja hysteerinen pelkotilakin jostakin johtuvaa. Mistähän?
Nyt aion mennä nukkumaan ihan kaikessa rauhassa. Petomiehet väittävät, että tämän suvikortteerini ympäristössä kymmenen kilsan säteellä on sekä karhulla että sudella ollut onnellinen perhetapahtuma tänä keväänä. Näistä ei vaan hiiskuta etukäteen, vasta sitten kun tosiasiat on pakko tunnustaa. Petosalailu on ollut vuosikymmenet osa virallista petopolitiikkaa.
Haistahan sinä homo pitkä perse