Olen 21-vuotias nainen. En ole koskaan sairastanut mitään vakavempaa ja olen kuumeillutkin yleensä vain sen kerran vuodessa. Nyt puolen vuoden aikana olen kuitenkin saanut roiman määrän oireita joiden pelkään olevan jokin syöpä.
Viime jouluna minulla alkoi yskä joka kesti kovana kolmisen viikkoa. Sitten se alkoi laantua. Tämän jälkeen minulle tuli rintaan painetta/ahdistusta, ensin oikealle mutta sitten molemmille puolille. Menin heti lääkäriin ja minulta otettiin sydänkäyrä sekä tulehdusarvot. Molemmat olivat OK, ja lääkäri sanoi minulle luultavasti rinnan kipeytyneen kovasta yskimisestä. Lähetti kotiin ja käski ottaa buranaa. Olin huojentunut.
Oireet eivät kuitenkaan loppuneet. Rintakipu/ahdistus jatkui ja yskä ei mennyt pois. En tosin yskinyt enää läheskään yhtä paljon, mutta jonkin verran kuitenkin. Lisäksi yskä on ollut koko ajan kuivaa, ei koskaan limaista. Aloin myös saada vasempaan käteen sellaista "outoa tunnetta", en voi sanoa sitä kivuksi enkä oikein tunnottomuudeksikaan, se vain oli erilainen mitä toinen käsi. Varasin taas ajan lääkäriin ja taas minulta otettiin sydänkäyrä. Ei mitään. LÄhetettiin kotiin.
Seuraavalla kerralla helmikuun lopussa pelästyin oikein kunnolla imusolmukesyöpää kun löysin sattumalta niskastani pienen patin. Se ei ollut edes sormenpään kokoinen, mutta huolestuin silti. Soitin heti lääkäriin ja valitin samalla rinta-ahdistustani. Tehtiin keuhkokuva, perus verikokeet ja otettiin tulehdusarvot. Olin sairastellut viikkoa ennen joten lääkäri veikkasi patin suurentuneeksi imusolmukkeeksi. Keuhkokuvissa ei kuulemma näkynyt kuin vähän limaa seinämissä, verikokeet olivat täysin normaalit. Olin taas hetken aikaa huojentunut.
Mutta homma ei siltikään parantunut. Rintapaine/ahdistus jatkui, samoin käden "outous" ja pieni kuumeilu/lämpöily silloin tällöin. Sitä kesti aina ehkä yhden illan, tai korkeintaan seuraavan päivän, sitte kuume laski normaaliksi. Viime kuussa menin yksityiselle, selitin oireeni ja sanoin että en jaksa tätä epätietoisuutta ja haluan tietää mikä minulla on. MInut lähetettiin uusiin keuhkokuviin, ylävatsan ultraääneen [lämpöilyn takia] sekä täydelliseen verenkuvaan.
Keuhkokuvat ja ylävatsan ultraäänen tulokset olen saanut. UÄ oli normaali, keuhkokuvissa näkyi oikeassa keuhkossa röntgenhoitajan lausunnon mukaan "hilusseutuun projisoituen juosteista parenkyymimuutosta pienellä alueella, joka ensisijaisesti sopii tulehdusperäiseksi". Menin kuvien kanssa lääkärille joka totesi että ilmeisesti keuhkooni on jäänyt jokin tulehdusjämä. Hän antoi minulle vahvan antibioottikuurin jota söin 10 päivää.
Nyt sitten puoli vuotta ensioireiden jälkeen en vieläkään tiedä mikä minulla on. Pelkään kaikkein eniten tietysti leukemiaa, mutta onko siinä yleensä oireena väsymys? Itse en ole ollut missään vaiheessa poikkeuksellisen väsynyt, pikemminkin pirteä. En myöskään ole laihtunut. Yhdessä vaiheessa minulle tuli jatkuvasti pikku mustelmia jalkoihin vaikka en muistanut teloneeni niitä mihinkään, mutta nyt sitäkään ei ole hetkeen tapahtunut. Yskä minulta on laantunut lähes kokonaan. Välillä aina tulee sellaisia pieniä "kohtauksia". Eniten minua mietityttää tietysti tämä rintapaine joka ei vieläkään ole loppunut. Sitä ei siis ole joka päivä, vaan esimerkiksi kahtena päivänä aina välillä, sitten se saattaa olla viikon poissa, ja tulla uudestaan. Tuosta pienestä kyhmystä niskassani sanon vielä sen verran, että se ei ole suurentunut siitä kun sen havaitsin; se pienenee aina välillä lähes olemattomaksi, mutta sitten se saattaa palautua takaisin tavallisen kokoiseksi.
Verikokeen tulokset sain tänään. Jos osaan tätä lappua oikein lukea, niin kaikki muut arvot menevät viitearvojen sisälle, paitsi:
MONO,TVK,Monosyytit 10,8 kun viitearvot 1-10. Eikös tämä tarkoita valkosolujen määrää veressä? Pelkään todella paljon että se nyt on se imusolmukesyöpä...
Toivottavasti joku jaksoi lukea!
Viime jouluna minulla alkoi yskä joka kesti kovana kolmisen viikkoa. Sitten se alkoi laantua. Tämän jälkeen minulle tuli rintaan painetta/ahdistusta, ensin oikealle mutta sitten molemmille puolille. Menin heti lääkäriin ja minulta otettiin sydänkäyrä sekä tulehdusarvot. Molemmat olivat OK, ja lääkäri sanoi minulle luultavasti rinnan kipeytyneen kovasta yskimisestä. Lähetti kotiin ja käski ottaa buranaa. Olin huojentunut.
Oireet eivät kuitenkaan loppuneet. Rintakipu/ahdistus jatkui ja yskä ei mennyt pois. En tosin yskinyt enää läheskään yhtä paljon, mutta jonkin verran kuitenkin. Lisäksi yskä on ollut koko ajan kuivaa, ei koskaan limaista. Aloin myös saada vasempaan käteen sellaista "outoa tunnetta", en voi sanoa sitä kivuksi enkä oikein tunnottomuudeksikaan, se vain oli erilainen mitä toinen käsi. Varasin taas ajan lääkäriin ja taas minulta otettiin sydänkäyrä. Ei mitään. LÄhetettiin kotiin.
Seuraavalla kerralla helmikuun lopussa pelästyin oikein kunnolla imusolmukesyöpää kun löysin sattumalta niskastani pienen patin. Se ei ollut edes sormenpään kokoinen, mutta huolestuin silti. Soitin heti lääkäriin ja valitin samalla rinta-ahdistustani. Tehtiin keuhkokuva, perus verikokeet ja otettiin tulehdusarvot. Olin sairastellut viikkoa ennen joten lääkäri veikkasi patin suurentuneeksi imusolmukkeeksi. Keuhkokuvissa ei kuulemma näkynyt kuin vähän limaa seinämissä, verikokeet olivat täysin normaalit. Olin taas hetken aikaa huojentunut.
Mutta homma ei siltikään parantunut. Rintapaine/ahdistus jatkui, samoin käden "outous" ja pieni kuumeilu/lämpöily silloin tällöin. Sitä kesti aina ehkä yhden illan, tai korkeintaan seuraavan päivän, sitte kuume laski normaaliksi. Viime kuussa menin yksityiselle, selitin oireeni ja sanoin että en jaksa tätä epätietoisuutta ja haluan tietää mikä minulla on. MInut lähetettiin uusiin keuhkokuviin, ylävatsan ultraääneen [lämpöilyn takia] sekä täydelliseen verenkuvaan.
Keuhkokuvat ja ylävatsan ultraäänen tulokset olen saanut. UÄ oli normaali, keuhkokuvissa näkyi oikeassa keuhkossa röntgenhoitajan lausunnon mukaan "hilusseutuun projisoituen juosteista parenkyymimuutosta pienellä alueella, joka ensisijaisesti sopii tulehdusperäiseksi". Menin kuvien kanssa lääkärille joka totesi että ilmeisesti keuhkooni on jäänyt jokin tulehdusjämä. Hän antoi minulle vahvan antibioottikuurin jota söin 10 päivää.
Nyt sitten puoli vuotta ensioireiden jälkeen en vieläkään tiedä mikä minulla on. Pelkään kaikkein eniten tietysti leukemiaa, mutta onko siinä yleensä oireena väsymys? Itse en ole ollut missään vaiheessa poikkeuksellisen väsynyt, pikemminkin pirteä. En myöskään ole laihtunut. Yhdessä vaiheessa minulle tuli jatkuvasti pikku mustelmia jalkoihin vaikka en muistanut teloneeni niitä mihinkään, mutta nyt sitäkään ei ole hetkeen tapahtunut. Yskä minulta on laantunut lähes kokonaan. Välillä aina tulee sellaisia pieniä "kohtauksia". Eniten minua mietityttää tietysti tämä rintapaine joka ei vieläkään ole loppunut. Sitä ei siis ole joka päivä, vaan esimerkiksi kahtena päivänä aina välillä, sitten se saattaa olla viikon poissa, ja tulla uudestaan. Tuosta pienestä kyhmystä niskassani sanon vielä sen verran, että se ei ole suurentunut siitä kun sen havaitsin; se pienenee aina välillä lähes olemattomaksi, mutta sitten se saattaa palautua takaisin tavallisen kokoiseksi.
Verikokeen tulokset sain tänään. Jos osaan tätä lappua oikein lukea, niin kaikki muut arvot menevät viitearvojen sisälle, paitsi:
MONO,TVK,Monosyytit 10,8 kun viitearvot 1-10. Eikös tämä tarkoita valkosolujen määrää veressä? Pelkään todella paljon että se nyt on se imusolmukesyöpä...
Toivottavasti joku jaksoi lukea!
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja vähän koholla ovat nuo monosyytit. itselläni on taas trombosyytit koholla ja minulla on ollut harvinaisen paljon flunssia viime kevään aikana. vähän sama käynyt mielessä, että mitä jos on jotain vakavampaa :/ mä olen 23 v. varmaan pitää sinne yksityiselle raahautua. mut en osaa sen paremmin auttaa kuin että seuraile tilannetta. ja hauskoja kesäpäiviä kaikesta huolimatta!
Asia 1, olet nuori ja perusterve? Nyt tulleet ongelmat mietityttää? Kuiva yskä oli minullakin ensioire taudista ja välikarsinassa oli aika iso jööti kun kuvattiin. Jos sinulla ei selkeitä muutoksia ole imusolukkeissa, ole rauhassa. Jos kipuja tai yöhikoiluja on ota yhteyttä tervariin (niin minultakin tämä tauti löytyi). Hodgkiniin sairastuu n. 100 Suomalaista/vuosi. Täytyy myös muistaa että naisilla hormonit tekevät tepposet silloin tällöin. Mene lääkäriin ja kerro mikä mieltäsi painaa. Olen itse ns. terve tapaus eli tämä Hodgkinin lymfooma on aika pies of cake juttu ja hope so ettei uusi. Rakastakaa hyvinvointianne! Eikä turhia murheita.
yhden sortin reumaan. Onko sinulta otettu reumakokeet? Jos ei niin kannattaa ottaa nekin. Sillä tavalla voidaan sulkea pois sairaus kerrallaan.
Viime talven flunssa oli tavallista kinkkisempi. Moni sairasti kuukausia antiobiooteista huolimatta. Silti kannattaa pelata varman päälle.
Itse voit lukea Duodecimin sivuilta mihin oireilusi viittaa. Siellä on tavattoman hyviä selvituksiä sairauksista. Voi kaikessa rauhassa lukea ja kuunnella omaa kroppaansa. Itse olen välttynyt monelta lääkärinreissulta omatoimisen etsimisen vuoksi.
Ne ovat sellaiset solut, joista on harmia. Plasmiini veressä stimuloi monosyyteistä erästä uPA- nimistä tekijää ja niin tulee lisää plasmiinia ja siten alkaa proteolyysiä, ja se on hankala asia, kroonisessa tulehduksessa sellaista esiintyy. Mutta myös alkavassa diabeteksessa monosyytit tekevät samaa.
Tarkista että paastosokerisi on NORMAALI. Pyydä tekemään sokerirasitus, jos on vähänkään epäilyä diabeettisuudesta.
Normaalsiti insuliini jarruttaa kyllä tuota kehitystä.Kalaa ja palkohedelmiä syömällä voi vahvistaa omaa insuliinin eritystään.
Tarkista hieman aterioimistapojasi, ettei tule liikaa valkoista sokeria, hunajaa, makeisia ja pullaa, leivoksia ja kovaa rasvaa.
Toisaalta myös piilokeliakia pitää myös jatkuvaa kroonista ärsytystilaa, rikkoo verisuonia, pirstoo ja aiheuttaa mustelmia.
Anna jatkaa edelleen tutkimuksia ja ota selvää mikä krooninen tulehdus sinussa on.
TB myös vaikuttaa monosyyttien kautta kavernia,se infektoi monosyytit ja kehittää proteolyysin, mutta tokko nyt nykysuomessa tubia niin helposti tulee.
Käytä C- vitamiinia ja runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, ota aurinkoa ja ulkoile. Nosta yleiskuntoa.
Voihan Mantoux- testin tehdä.