Se alkoi kun olin 19 v... Tänä vuonna täytän 22. oksensin ensin n. puoli vuotta,sitten paino oli pudonnut sopivasti ja söin seronilia(myös diaknoosi vakavasta masennuksesta), ja opin sairaan itsekurin. laihduin lisää ja söin vähän. oksentaminen jäi..
Sitten uhattiin sairaalahoidolla ja hellitin vähän syömiskontrolliani. Pikkuhiljaa aloin taas ahmia ja kaikki makee oli pakkomielle. paino nousi vähän ja sitten vuosi sitten aloin taas oksentaa, talvella oli vähä helpompaa mutta nyt oksennan 1-4krt/pv, lähes joka päivä! nyt on paino lähtenyt laskuun ,jipii!!! Toivon vain että kääntyisi taas anorektiseen suuntaan.
Syön mielialalääkkeitä, juon liikaa viinaa ja tupakoin, olen syömättä välillä ja urheilen. Usein pää on niin sekaisin että pelottaa koska tää elämä loppuu.. pelkään että mut viedään lataamoon, läheiset on niin huolissaan... Välillä itken monta tuntia tietämättä syytä, sammutan itseni tenoxin yliannostuksella.
Tuntuuko tutulta? olen aika viallinen yksilö...
Sitten uhattiin sairaalahoidolla ja hellitin vähän syömiskontrolliani. Pikkuhiljaa aloin taas ahmia ja kaikki makee oli pakkomielle. paino nousi vähän ja sitten vuosi sitten aloin taas oksentaa, talvella oli vähä helpompaa mutta nyt oksennan 1-4krt/pv, lähes joka päivä! nyt on paino lähtenyt laskuun ,jipii!!! Toivon vain että kääntyisi taas anorektiseen suuntaan.
Syön mielialalääkkeitä, juon liikaa viinaa ja tupakoin, olen syömättä välillä ja urheilen. Usein pää on niin sekaisin että pelottaa koska tää elämä loppuu.. pelkään että mut viedään lataamoon, läheiset on niin huolissaan... Välillä itken monta tuntia tietämättä syytä, sammutan itseni tenoxin yliannostuksella.
Tuntuuko tutulta? olen aika viallinen yksilö...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jep kuulostaa tutulta.. hyvinki tutulta... oon kans 22.. paitsi et mulla alkoi 14v. ja sit oli pitkä väli ihan ilman sh:ta sitten taas 17v anoreksia-bulimia-anoreksia-bulimareksia. Ihan loppu ja väsynyt oon..
En tieda virallista suomenkielista termia, mutta suoraan kaannettyna olisi "ristiriippuvaisuus". Olen itse kokenut paljon vaikeita asioita (hylatyksi tuleminen, kuolemat, hyvalsikaytto...) ja aina vaikeimpina ajankohtina riippuvuus pahenee. Lahinna minulla olisi nyt kai ahmimishairio, mutta takana bulimiaa, ortoreksiaa yms... Olen 23-vuotias. olen huomannut, etta syomista ja ahmimista saan hallittua vain satunnaisesti kun viiltelen itseani, harrastan irtosuhteita, kaytan laittomia aineita tai laillisten laakkeiden yliannostuksia tai juon liikaa jolloin en syo lahes lainkaan vaan olo on etainen ja "leijuva". Mita tahansa etten tuntisi minua seuraavaa tuskaa... Olen myos perfektionisti, jolla ollut yli 9 keskiarvo, loistavat tyot ja suositukset, urheillut kansallisella tasolla ja ollut jatkuvasti kaikkien kaunottareksi kutsuma (ennen kuin kaikki lahti kasista...) Vihaan ja hapean itseani.
Olen ollut ensiavussa koska melkein tapoin itseni yliannostuksella (en tarkoituksella, mutta kaytin laakkeista jopa 27-kertaisia annostuksia kunnes kroppa romahti). Olen ollut terapiassa masennuksen ja syomishairion vuoksi mutten saanut mitaan apua... Ainoa mita voin sanoa on, etta muistakaa, etta pieni yliannostus tms. voi nopeasti johtaa isoon yliannostukseen ja seuraukset ovat arvaamattomia. Ja etta meidan kaikkien pitaisi hakea apua taholta, joka ymmartaa, mika ei valttamatta ole kunnallinen terapia tms.
Voimia ja haleja muille karsiville!