Täällä oli joskus puhetta kaupungin kaksikielisyyden 3000 asukkaan rajan perusteita, mutta ei siihen tainnut mitään selviä syitä kukaan muistaa. Joku taisi heittää, että Turku haluttiin pitää kaksikielisenä, joten rajaa laskettiin tuohon.
Voisiko Rautalapio tai joku muu ruotsinmielinen rehellisesti kertoa, onko tämä teistä millään tavoin oikeudenmukaista, että 3000 ruotsinkielistä tekee kaupungista kaksikielisen, oli kaupunki sitten kuinka iso tahansa?
Oma mielipiteeni on, että absoluuttiselle rajalle ei ole mitään perusteita. Se on täysin keinotekoinen. Jos Vantaa jaettaisiin tasan kahtia, syntyisi kaksi suomenkielistä kaupunkia. Onko tässä mitään järkeä tai johdonmukaisuutta?
Asia pitäisi mielestäni hoitaa siten, että käytettäisiin pelkästään prosentuaalista rajaa, esim 10%. Sitten laissa erikseen lueteltaisiin asioita (esim. ruotsinkieliset koulut), joita kaupungin tulee hoitaa, jos ruotsinkielisten absoluuttinen määrä ylittää tietyn rajan. Eikö tämä olisi aika reilu peli?
Voisiko Rautalapio tai joku muu ruotsinmielinen rehellisesti kertoa, onko tämä teistä millään tavoin oikeudenmukaista, että 3000 ruotsinkielistä tekee kaupungista kaksikielisen, oli kaupunki sitten kuinka iso tahansa?
Oma mielipiteeni on, että absoluuttiselle rajalle ei ole mitään perusteita. Se on täysin keinotekoinen. Jos Vantaa jaettaisiin tasan kahtia, syntyisi kaksi suomenkielistä kaupunkia. Onko tässä mitään järkeä tai johdonmukaisuutta?
Asia pitäisi mielestäni hoitaa siten, että käytettäisiin pelkästään prosentuaalista rajaa, esim 10%. Sitten laissa erikseen lueteltaisiin asioita (esim. ruotsinkieliset koulut), joita kaupungin tulee hoitaa, jos ruotsinkielisten absoluuttinen määrä ylittää tietyn rajan. Eikö tämä olisi aika reilu peli?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se että kunta on kaksikielinen tarkoittaa juuri sitä että kunta hoitaa tiettyjä tärkeitä asioita (kuten koulut, terveydenhoito ja viranomaisasiat) myös vähemmistökielellä.
Minun puolestani Vantaa voisi ryhtyä yksikieliseksi, mikäli ruotsinkieliset palvelut säilyisivät ennallaan. Vantaa ei kuitenkaan tule tekemään näin, koska ainoa mitä sillä saavutettaisiin olisi valtava negatiivinen julkisuus. Kaksikielisyys on Vantaalla lähinnä symbolista, mutta monet eivät tajua kuinka merkittävä symboli se kuitenkin on monille asukkaille. Jutun ydin on tämä: Vantaalla ei ole mitään voitettavaa ryhtymällä yksikieliseksi. Palveluiden järjestäminen kolmen prosentin vähemmistölle ei ole kallista - ja vaikka ruotsinkielisistä palveluista luovuttaisiin, olisi samat palvelut silti järjestettävä suomeksi. Loppujen lopuksi käteen jäisi vain 6000 vihaista ja kotikuntaansa syvästi pettynyttä vantaalaista.
Vantaan yksikieliseksi julistautuminen ei välttämättä merkitsisi vain negatiivista julkisuutta. Se voitaisiin myös käsittää positiiviseksi.
Sitä voitaisiin pitää merkkinä siitä, että Suomi on länsimaistumassa ja vapautumassa ruotsalaisten saneluvallasta.
Tottakai kaikista vähemmistöistä on pidettävä huolta vaikka Vantaa julistautuisikin yksikieliseksi.
julkisuutta, jos se muutettaisiin yksikieliseksi? Kyllä se taitaa olla juuri päinvastoin, Vantaa olisi entistä houkuttelevampi paikka asia, kun sieltä poistuisi virkamiehiltä ylimitoitetut ruotsinosaamisvaatimukset.
Se on selvä, että suomenruotsalaiset nostaisivat siitä äläkän RKP:n johdolla, mutta ei ankkalammikon joutava piipitys ole ennenkään suomalaisia hetkauttanut.
Tuo on kyllä aika kiinnostava seikka. Vantaa pystyisi rekrytoimaan parhaat virkamiehet, kun muut pääkaupunkiseudun kaupungit joutuisivat valitsemaan hakijoista sitten jonkun kymmenenneksi parhaan, joka sattuu osaamaan ruotsia.
"Vantaalla ei ole mitään voitettavaa ryhtymällä yksikieliseksi. Palveluiden järjestäminen kolmen prosentin vähemmistölle ei ole kallista"
Tässä kannattaa huomioida se seikka, että jos kaupunki olisi yksikielinen, ruotsinkielisten palvelut voitaisiin järjestää tervettä järkeä käyttäen. Tuloksena saattaisi olla se, että palvelu paranee, mutta kustanukset alenevat, koska palvelut voidaan kohdistaa niitä oikeasti tarvitseville. Kaksikielisessä kunnassa syntyy paljon turhaa byrokratiaa, kun joka ainoa asia pitää olla kahdella kielellä, vaikka aitoa tarvetta ei olisikaan.
Fanaatikon on yleensä vaikea nähdä sitä arkitodellisuutta, jossa normaalit ihmiset elävät. Tavallisella suomenkielisellä vantaalaisella ei ole mitään sitä vastaan, että Vantaan kaupunki tarjoaa ruotsinkielisiä palveluja hänen ruotsinkieliselle naapurilleen. Veikkaisin että ne jotka ylipäätänsä tiedostavat asian, ovat ylpeitä siitä että heidän kotikaupunginsa osaa palvella myös ruotsiksi.
Houkuttelevuudesta sen verran, että Suomen viidestä suurimmasta asuinkunnasta neljä ovat kaksikielisiä. Helsingin ja Espoon vetovoima ei ole kärsinyt kaksikielisyydestä, joten en usko Vantaankaan houkuttelevuuden kärsivän siitä. Minun on ylipäätänsä vaikea nähdä, että kaupungin virkamiesten kielitaito ja muut -vaatimukset vaikuttaisivat kuntalaisten viihtyvyyteen. Yleensä ajatellaan niin, että mitä kielitaitoisempi kansanpalvelija, sen parempi.
Sinulle esitettiin aivan asiallisesti kysymys, että miten perustelet väitteesi, jonka mukaan yksikieliseksi muuttuva Vantaa saisi valtavat määrät negatiivista julkisuutta.
Sinä et tähän kuitenkaan kyennyt vastaamaan.
Ruotsinkielisten omakielinen palvelu ei ole kenellekään ongelma, ainoastaan se, miten palvelu nyt toteutetaan.
Eihän siinä ole mitään mieltä, että käytännössä täysin yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa ja kaupungeissa keilienemmistöltä vaaditaan kautta linjan ruotsin osaamista vaikkei kielen osaamiselle ole oikeasti käyttöä. Ruotsinosaamisvaatimukset ovat turha rasite, joka myös koituu loppupeleissä suomenruotsalaisten imagolliseksi tappioksi.
"Elävä kaksikielisyys" on totta vain, kun se pannaan pakolla koskemaan suomenkielisiä.
Jos haluttaisiin oikeaa yhteistyötä ja yhteishenkeä kieliryhmien välille, luovuttaisiin ensimmäisenä erillisistä kouluista, ja pantaisiin kaikki lapset samaan kouluun, mutta kouluissa voisi olla myös ruotsinkielisiä luokkia.
Suomessa vallitsee apartheid.