Voitteko kuvitella!!!?? Tajusin tällä viikolla, että ukko juo salaa.
Siis sa-laa!
En olisi ikipäivänä uskonu! Kuinka se onkaan puhunu, että jos salaa joku juo niin sitten on asiat huonosti.
Onhan meillä tästä viinasta puhuttu ja jäkätetty. Ukko juo aivan liikaa joka perjantaina ja lauantaina kunnon kännit ja lisäksi viikolla 3 - 4 päivänä on saatava 2 - 4 a-kaljaa. Joskus voi tulla känniä viikollakin kerran. Ukko ei tietty näe asiassa mitään ongelmaa. Ei kai kyse olekkaan mistään suurkäytöstä, mutta tää ottaa mua päähän. Kaikki meijän aika vaan menee siihen kun toinen juo tai tissuttaa.
Ollaan riidelty asiasta ja viime aikoina ukko ei ole suostunu puhumaan koko aiheesta. Ihan totta, laskeutuu täysi hiljaisuus, jos sanon mitään sen juomiseen viittaavaa. Voi se huokaista raskaasti siten, että antaa ymmärtää mun TAAS jauhavan samasta asiasta, joka ei edes ole mikään iso juttu. Ukko siirtyy toiseen huoneeseen eikä siis nykyään suostu enää puhuun mitään tästä asiasta. Se on ihan sietämätöntä.
Tällä viikolla tajusin, että se juo salaa. Löysin vanhasta pyykkikorista muutamia a-tölkkejä ja kuulin sattumalta muuta kautta, että oli käynyt baarissa työpäivän jälkeen ennen kotiin tuloa. Mulle tästä ei mitään puhuttu, oli vaan purkka suussa.
En voi uskoo tätä! Kauanko mua on viilattu linssiin? En meinaa oikeen edes uskoo tätä todeksi! Mitä teen, mitä tästä seuraa, miten näin voi käydä???????????? Miksi? Pitääkö se mua aivan typeränä? En tajua enää mitään!
Siis sa-laa!
En olisi ikipäivänä uskonu! Kuinka se onkaan puhunu, että jos salaa joku juo niin sitten on asiat huonosti.
Onhan meillä tästä viinasta puhuttu ja jäkätetty. Ukko juo aivan liikaa joka perjantaina ja lauantaina kunnon kännit ja lisäksi viikolla 3 - 4 päivänä on saatava 2 - 4 a-kaljaa. Joskus voi tulla känniä viikollakin kerran. Ukko ei tietty näe asiassa mitään ongelmaa. Ei kai kyse olekkaan mistään suurkäytöstä, mutta tää ottaa mua päähän. Kaikki meijän aika vaan menee siihen kun toinen juo tai tissuttaa.
Ollaan riidelty asiasta ja viime aikoina ukko ei ole suostunu puhumaan koko aiheesta. Ihan totta, laskeutuu täysi hiljaisuus, jos sanon mitään sen juomiseen viittaavaa. Voi se huokaista raskaasti siten, että antaa ymmärtää mun TAAS jauhavan samasta asiasta, joka ei edes ole mikään iso juttu. Ukko siirtyy toiseen huoneeseen eikä siis nykyään suostu enää puhuun mitään tästä asiasta. Se on ihan sietämätöntä.
Tällä viikolla tajusin, että se juo salaa. Löysin vanhasta pyykkikorista muutamia a-tölkkejä ja kuulin sattumalta muuta kautta, että oli käynyt baarissa työpäivän jälkeen ennen kotiin tuloa. Mulle tästä ei mitään puhuttu, oli vaan purkka suussa.
En voi uskoo tätä! Kauanko mua on viilattu linssiin? En meinaa oikeen edes uskoo tätä todeksi! Mitä teen, mitä tästä seuraa, miten näin voi käydä???????????? Miksi? Pitääkö se mua aivan typeränä? En tajua enää mitään!
Vastaukset 7
Vanhimmat
siellä jossain sielun syöverissä ukkos ei pysty olemaan sulle rehellinen ja avoin. Ukkos itsetunto on mennyt alkoholiin nähden sun aikana. Olet ilmeisesti kyttääjä, alkoholistin traumaattinen lapsi ja ihmisten moraalin vartija.
Ukkos tekis mieli hiukka ottaa mutta tunnelman lätistäjien takia ne ansaitut kaljat juodaan salaa.
Pian sun ukkos vaihtaa pykälää ja alkaa lapin "hiihto" reissut ja "kalastus" matkat. Reissut tehdään ihmisten kanssa jotka ovat avoimia, reiluja ja ennen kaikkea rentoja.
Jokainen löytää paikkansa ja onnensa -se on varma! Joku haluaa slipoveri-miehen joka jäpittää käskystä -toiset nauttivat elämästä ja osaavat ottaa vastapainoa välillä rankalle elämälle.
Voi ei mikä vastausviesti. tulin tosi surulliseksi.
En oo alkoholistin lapsi ja ehkä juuri siksi niin tajuttoman järkyttyny tästä tilanteesta. Kyttääjäksi kyllä taidan olla muuttunut ja rentoa oloa ei tosiaan mulle enää edusta ryyppääminen. nuo mainitsemasi harrastusreissut ovat kuuluneet meillä kuvioon jo kauan ja siinä ei mitään ihmeellistä olekkaan. on ihan selvä, että miesporukassa ryypätään se viikonloppu, jolloin mennään harrastamaan(kin). niistä en ole koskaan valittanut, kyllä tajuan kavereiden merkityksen jokaiselle ihmiselle.
Kyllä noista merkeistä jo näkee, että alkoholistihan se siinä.
Juodut määrät eivät koskaan ole ratkaisevia, silloin kun ihminen on alkoholisti. Alkoholistiseksi juomisen tekee se tapa, jolla juominen tapahtuu.
Kaikki alkoholistit juovat kotonaan käyttäen ns. "hajupulloa". Se on se "luvallinen" pullo siinä jääkaapin ovessa tai lasi olohuoneen pöydällä, ja se selittää sen miksi henki tuoksahtaa alkoholilta. Mutta kun sairaus vaatii juomaan kuitenkin enemmän, on itse humala hankittava piilopulloista salaa.
Normaalin ihmisen ei tarvitse näin toimia.
Alkoholismiin liittyy aina juomisen vähättely ja salailu.
Alkoholisti ei koskaan halua puhua omasta ongelmajuomisestaan.
Alkoholisti kieltää aina oman alkoholisminsa, eikä siksi kykene siitä keskustelemaan.
Alkoholisti vertaa aina omaa juomistaan muiden (enemmän juovien) juomiseen, ja oman juomisen lisääntyessä vaihtaa vertailukohdan tarvittaessa.
Siksi hän ei näe todellista ongelmaa.
Miehesi ei pidä sinua typeränä, hän vain käyttää sinun antamaa mahdollisuutta hyväkseen ja juo, koska sisäinen pakko vaatii juomaan, yhä vain enemmän.
Olet varmaan siinä pisteessä, että sinua ei niinkään häiritse juodut määrät, vaan se kun miehesi juominen on niin ennustettavaa. Sen alkamisen mukaan voi perjantaina laittaa kellon aikaan? Ja kaikki muutkin maneerit ilmaantuvat humalatilan kasvaessa tarkalla aikataululla.
Mutta kyllä määrätkin sinua alkavat pikkuhiljaa häiritsemään, sillä ajan oloon lisääntyvä juominen aiheuttaa teille ongelmia, monella eri tapaa.
kuulostaa kumman tutulta.ihan kun minä silloin kun seurustelin.usein vetäisin suoraan töistä tullessa pienen salmiakkikossupullon, jotta illalla "saa" sitten ottaa rauhassa muutaman kaljan ilman nipotusta.muutamaa vuotta myöhemmin onneksi ymmärsin olevani alkoholisti.seurustelu lopetettiin paljolti viinan takia.ongelmia, sänky ei kiinnostanut jne.nyt olen vielä alle 30 ja onneksi tajunnut asian.teot ovat kuitenkin vaikeampia kuin sanat.itsekin piilottelin pyykkikoriin, pullokaappiin, uuniin, vaatehyllylle, kaikkialle tyhjiä ja täysiä pulloja.hermostuin aina kun asiasta puhuttiin.lopulta en sanonut mitään, koska en halunnut tunnustaa itselleni tosiasiaa.
miehesi on ikävällä tiellä missä sattuu jokaiseen läsnäolevaan sekä häneen itseensä.jos hän ei asiaa itse tajua, ei kukaan voi sitä hänelle kertoa.minua ei auttanut esim.tyttöystäväni selvityksenotot avun tarjoajista ja vakuuttelut,anelut ja huudot jne.en ennen kuin itse tajusin asian erottuani hänestä ja pitkän ryyppyputken jälkeen jolloin tajusin hakea apua ellen halunnut kuolla.minä en halunnut.
mahdollisesti jotain vihjeitä voit antaa ja toivoa selvinpäin häneltä keskustelua, jotenkin yhdessä ratkoa jne.kannattaa yrittää jotain, mutta ei kauaa, koska silloin vain tuhoat myös itsesi.tämä on vain siis minun mielipiteeni ja minun kokemukseni asiasta.jollain viisaammalla ja kokeneemmalla on luultavasti erilaista sanottavaa.mutta voimia sinulle. olet luultavasti tienhaarassa.
tuollaista se on ja ihan tavallista ymmärtääkseni.
ukkosi on alkoholisti( lääketieteen kannalta hän ei kuitenkaan täytä kriteereitä vaan on jotain muuta, sen kun ukkosi tietäis nii sais juoda paremmalla mielellä ! ).
sinun elämästäsi ja tulevaisuudesta alkaa olla nyt kyse. ukkosi ei tuosta parempaan suuntaan muutu vaikka kuinka haastaisit keskusteluun ja tekisit mitä tahansa.
siis todellakin mitä tahansa, ei auta parisuhdeterapiat tai kurssit tai a-klinikalle tilattu yhteisaika. ei mikään mitä voisit tehdä.
sinä et voi tehdä mitään hänen hyväkseen. päinvastoin, korkeintaan mahdollistaa hänen juomistaan pitämällä kulisseja ulospäin pystyssä.
hän juo niin kauan ja paljon kuin itse tahtoo alkoholin määrätessä, että kyllä tahtoo .
jos hän joskus oikeasti haluaa lopettaa niin varmaan tietää mistä saa jotain apua/ tukea/ tietoa. vaikka a-klinikalta.
itse se lopettaminen kuitenkin täytyy tehdä, kukaan ei sitä hänen puolestaan tee ja tekemättä se silloin lähes aina jääkin.
oman pohjan löytäminen juopottelussa on mahdollisuus, hän oivaltaa tai ei.
on aika miettiä miten sinä elät tulevaisuudessa ?
jos haluat jatkaa tuollaista elämää ukkosi juodessa yhä enemmän juomahaittojen lisääntyessä, niin sitten jatkat. vaikkapa kuten sisko ja veli samassa asunnossa.
tai sitten teet jotain ratkaisevaa.
lueskele noita aiempia juttuja .
siellä on kohtalokavereita sulle ja monelle muulle.
myös kokeneita ihmisiä, jotka on jo ohittaneet tuon vaiheen.
Noinkin aikaisin aamulla kirjoitetuksi, järkevää tekstiä.
Kiitos kaikille vastaajille. Ihan oikeesti helpottaa lukea teidän viestit. En tiedä miksi helpottaa, sillä munhan on nyt tehtävä jotain omalle elämälleni te ette siihen pysty. Silti vaan helpottaa lukea teidän viestit, että joku tietää mitä tämä on.
oireet on ukolla juuri noi kuvailemanne (kieltäminen, vähättely, sänky ei enää kiinnosta ym. ym.). oon mäkin yrittänyt juuri kuten kirjoititte puhua vaikutuksista ja tuonut niitä aa-esitteitä. Ei mitään vaikutusta.
Tienhaarassa oon, se on totta. Siltä se nyt itsestäkin tuntuu. Kamala tilanne, en voi tajuta, ettei toinen tajua ja välitä mihin tämä johtaa.
Kerran muuten kysyin ukolta voisiko hän elää täysin tervettä elämää eli ei kahvia, pelkkää kasvisruokaa, ei alkoholia, tarpeeksi yöunta joka yö jne. Kaikki olisi ollut hyvä asia, mutta edes leikillään ei voinut ajatella elämää TÄYSIN ilman alkoholia, kyllä sitä joskus pitäisi saada.
Ottaa se päähän, että oon ite ollut näin sokea. Tuntuu että mua on huiputettu ja kunnolla. Tuntuu niin pahalta olla ollut näin luottavainen ja sinisilmäinen.
Nyt pitäis ottaa asia sitten puheeksi ukon kanssa. Sekin on niin hiton vaikeeta kun tietää vastaanoton jo ennalta. Se hiljaisuus ja vihaisuus on niin tuskallista. Voitaispa edes riidellä kunnolla, mutta se ei käy. Ukko hiljenee itse ja saa munkin olon tosi kamalaksi.
Luin eilen aiempia viestejä ja sieltäkin nousi esiin hyviä ajatuksia. Silti tuntuu niin pahalta että ukko olisi niin tuhon tiellä. En silti kiellä ettenkö olisi asiaa tietänyt, mutta nyt se jotenkin tuli ihan tosissaan esiin.
Kiitos kun jaksoitte lukea sekavaa sepustustani.