Fuksiaiset yms. hömppä

Pariin ekaan tapaamiseen ja fuksiaisiin ajattelin mennä, mutta sitten minulle varmaan riittää. Ahdistaa vähän tämän takia opiskelujen aloittaminen :(

Alkuvaiheessa kannattaa pysyä porukan mukana ja osallistua fukseille järjestettyihin tapahtumiin, koska useimmiten porukat ja kuppikunnat alkavat muotoutua aikaisin. Usein toiminta on muuta(kin) kuin ryyppäämistä, joten en näe syytä, miksi et osallistuisi ainakin joihinkin aktiviteetteihin. Fuksiaisiinkaan ei todellakaan ole pakko mennä. Ihmisiin on kuitenkin vaikeampi tutustua, jollei heidän kanssaan ole samassa tilassa. Yliopistossa on kuitenkin niin monenlaisia ihmisiä, että löydät varmasti tyyppejä, joiden kanssa on jotain yhteistä. Mieli kannattaa tosiaan pitää avoimena :).

Tuli siellä kuitenkin pyörittyä. Tutustuuhan siinäkin ihmisiin, osa porukkaa on luennoilla ja harjoituksissa kuitenkin aina kiireisiä ja menossa jonnekin. Opiskeluympyröissä myös tavallaan luodaan muitakin suhteita kuin seurustelusuhteita. Lisäksi siellä vaihtuu "epävirallisia" tietoja työpaikoista, kursseista, harjoituksista ym. Itse mm. sain sittemmin yhdeltä tutulta tiedon vapautuvasta kesätyöpaikasta, jonne sitten pääsinkin.

Hei haloo, pitäkää hauskaa nyt, kun vielä on siihen mahdollisuus. Sit vanhuksena kaduttaa, kun ei tullut nuorena bailattuu. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin. Sitähän varten niit tapahtumii järjestetään.

Tiedän muuten yhden tyypin, joka oli just tollanen ku te. Oli tosi vaikeet saada se houkuteltuu ees fuksiaisiin. Kyl se sit saatiin suostuteltuu, ja se oli loppuillast niin naamat, et se vietiin poliisikyydil kotiin. Meil oli niin hauskaa. Sen jälkeen se on käynyt kaikis bileis, aivan tosi siistii, miten jotkut jaksaa. Jos on aiemmin ollut tosi hissukseen, niin kait sitä sit jaksaa vuosien eest :D

Nuoruus on kuitenkin elämän parast aikaa, joten kannattaa viel bailaa. Eikä siihen aina alkoholii tarvii, täytyy päästä vaan sen kynnyksen yli, niin ei tuu sellast sosiaalist pelkoo. Onnee fuksivuoteen, joraatte varmast kaikist tykimmin!

Jos et mene mukaan tyhmiin järjestöihin ja tyhmiin tapahtumiin, jossa ihmiset pienen pöhnän avulla tutustuvat toisiinsa, et tutustu toisiin ja jäät ulkopuoliseksi.

Usko hyvä ihminen vanhan tädin vinkkiä ja ryyppää ne ekat puoli vuotta hartaudella. Sitten ei enää tarvitse ja tunnet ihmisiä sillä tavalla, että loppu opiskeluaikasi tuntuu mukavalta ja kuulut joukkoon.

Mikä piru näitä ihmisiä oikein riivaa! Ei se yliopisto-opiskelun ohella oleva elämä ole mitenkään erilaisempaa kuin muutenkaan! Ehkä pikkasen järjestäytyneempää, mutta muuten ihan samanlaista se elämä on, olit yliopistossa tai et.

Kuten jo sata kertaa aiemmin tällä palstalla on todettu, jos jäät yksin etkä hakeudu muiden seuraan, saat olla yksin. Kukaan ei todennäköisesti revi sinua mihinkään. Ja edelleenkään kukaan ei pakota sinua juomaan alkomahoolia tippaakaan, vaikka käyt opiskelijatapahtumissa. Sieltä löytyy sitäpaitsi AINA myös muita, jotka eivät syystä tai toisesta nauti väkijuomista. Ja opiskelijatapahhtumiin ei edes kuulu aina alkoholi!

Ihmisiin on pirun vaikea tutustua, jos ainoa paikka missä näet heitä on koulu. Siellä opiskellaan, ei seurustella ja jutella niistä näistä läheskään niin paljon kuin vapaa-ajalla. Kertokaapa joku minulle, missä nämä ihmiset tapaavat toisiaan, jos eivät kertaakaan käy opiskelijatapahtumissa?

Ugh.

tutustua ihmisiin?

Voin myös minäkin kertoa ettei mua nappaa yhtään mitkään biletykset ja olen aloittamassa yliopiston syksyllä. Voi kun olisinkin vielä hieman nuorempi, eikä olis miestä ;) Ja voi kun en olis aikoinaan jo bilettänyt siten, et meinasin tappaa sillä itseni. (tää on tosi juttu) Tämän takia mua ei kiinnota se biletys :) Ideana tässä oli, että löytyy monenlaisia tapauksia miksi biletys ei kiinnosta.. Muakin usein uudet ihmiset luulee tylsäks ja hiljaiseks ym, mutta ne eihän ne tiedä mitään mun menneisyydestä, ja hyvä niin ;) Oon kyllä itsekin sitä mieltä, että rohkeesti vain sinne sekaan ja bileisiin, eikä niissä tarvitse aina juopotella.. Ja kivahan uusia tuttuja on aina saada :) Välillä tuntuu että niitäkin on jo kohta liikaa :) Rohkeesti sekaan vain ;)

Ei todellakaan tarvitse mennä minnekään illanviettoihin, koska ihmisiin tutustuu kyllä muutenkin. On ehkä pakollisia ryhmätöitä ja luentojen alussakin tulee monesti juteltua vieruskavereiden kanssa ennen luennoitsijan saapumista saliin. Kaikki on niin itsestä kiinni ja kuinka suuren seurapiirin itselleen tahtoo koota. Minulle riittää parit tutut naamat ja muut olkoon puolituttuja. Yliopistolle raahaudun ensisijaisesti opiskelemaan, en seurustelemaan. Ja kun opiskeltava ala on lähes takuu varman työpaikan tuova, niin ei tarvitse senkään takia pingottaa.

Olen aikuinen, pian kolmekymppinen kolmen lapsen äiti ja en todellakaan voi kuvitella itseäni mitkään pupukorvat päässä ottamassa vappua vastaan sinkkuteinien kanssa. Jokaisella on ihan täysi vapaus olla sitä mitä on.

Kurssien suoritusjärjestys ja sivuainevalinnat vaihtelevat yksilöllisesti, joten ei yliopistoa voi verrata esim. lukioon. Tietenkin on sellaisiakin tiedekuntia mm. lääkis, jossa mennään lukujärjestyksen mukaan, mutta hyvin monella alalla näin ei kuitenkaan ole.

Opiskelijatapahtumista ei kannata ottaa paineita.

Kuten jo joku totesikin, ihmisiin ei vain yksinkertaisesti tutustu kotona istumalla. Vielä jos ala on sellainen, että on vähän pienryhmäopetusta/ryhmätöitä yms. niin vaikeaksi menee, koska massaluennoilla ja kirjatenttejä tekemällä ei juuri tutustu. Siis: jos haluat tutustua ihmisiin, niin on parasta ottaa osaa opiskelijatoimintaan, jota on tarjolla sangen monenlaista ainakin isommissa yliopistoissa. Oman alan opiskelijoihin tutustuessa taas ei voi olla liian nuuka tapahtumien luonteen suhteen, jos haluaa olla ihmisten ilmoilla.

Itse en ole koskaan pitänyt baareista (minulle ne ovat haisevia, likaisia ja meluisia paikkoja, joissa ihmiset käyttäytyvät huonosti), ja alkoholia käytän mieluiten viiniä maistellen enkä todellakaan olutta tai viinaa ryypäten. Tästä huolimatta olen kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotenani ollut hyvin aktiivinen ainejärjestön tapahtumissa, vaikka ne ovat paljolti baari-iltoja tai bileitä. Asioiden tila vain sattuu olemaan sellainen, että ihmisillä on tapana tutustua tuollaisessa skenessä. Valinnanvaraa ei usein ole. Ihmisiin tutustuminen ja yleinen sosiaalisuus kuitenkin korvaa usein mainitsemani nurjat puolet.

innolla kaikkea fuksivuoteen liittyvää, lisäksi tuo remuaminen teekkarikulttuurissa on vähintään kiitettävää :D,no mutta kaikki ajallaan ja järki päässä,ei sitä niin naamoja huvita vetää eli niin sanottua nollaamista ei tule tapahtumaan,tähän pyrin,sitä on tullut koettua niin monta kertaa, että ei paljoa järki päätä siinä pakota silloin.

Kyllä, en aio vain opiskella,aion myös elää sitä ja sen vuoksi eläminen kuuluu opiskelijaelämään, kyllä sitä harmittais sitten vanhempana kun siirtyy lopullisesti työelämään ja ei paljoa sympatiaa heru siinä vaiheessa vapaaajalle ja nuoruudelle,ainakin minua, joten aion ottaa nyt kaiken irti kun voin kaikessa muodossa :)ja heti kun löydän syyn miksi jättää alkoholi niin teen sen, mutta ei ole vielä vastaan tullut :)

Itse aion hankkia paljon tuttavia tulevista kekkereistä,näin olisi ainakin tarkoitus,olen aika sosiaalinen joten vähän vaikeaa olla hankkimattakaan :)se on vaan plussaa tulevaisuuden varalle ja työelämään siirryttyä,niinkuin joku mainitsikin tuossa suhteiden luonti ja jne...juu juu tärkeää shittiä on tottakai.

Hmm..varmaan yksi iso vaikuttaja on se parisuhde ja ikä,itse nuori ja sinkku niin aion senkin käyttää todellakin hyväksi, kyllä se aika minullekin koittaa jolloin kattelen vain omaa puolisoa ja jne...mutta nyt..ahh..vapaus..vaihtoopiskelu..aah..ainiiin juu siitä pitikin mainita.No joo taidan jättää tähän tän pulinan.

Mutta siis pointtina se, että mene sinne bibbaloihin sun muuhun roskaan mukaan,sieltä se kaikki lähtee, jos haluat todellakin viettää sitä todellista opiskelijaelämää.

Ei kiinnosta opiskelijarellestykset, joten enpä niihin mennyt. Nyt yksi vuosi takana hyvin arvosanoin, kun jotkut kärvistelevät kolmannessa uusintatentissä. Mutta onhan se "kivaa", kun voi bilettää ja viettää riehakasta opiskelijaelämää, eikö? Minua lähinnä ihmetyttää, eikö noilla ihmisillä ole mitään muuta tekemistä, kuin ryypätä ja rellestää. Onko niillä tosiaan niin köyhä elämä?

Jos ajattelet samoin, niin mailata saa: [email protected]

Saako kysyä, mitä lähdet lukemaan? Itse tulin myös hyväksytyksi yliopistoon tänä vuonna, ja voin kyllä sanoa ettei minuakaan kaikki opiskelujuhlat ym tapahtumat kiinnosta, mutta ainakin aluksi taidan mennä. Ihan vaikka vaan ihmisiä tapaamaan ja heihin tutustumaan. Voihan sitä sitten kun on saanut kavereita mennä iltaa viettämään pinemmällä porukalla- itse kun olen sellainen, etten viihdy suuressa ihmisvilinässä turhan pitkiä aikoja. Enkä ole erikoisemmin kiinnostunut ryyppäämisestä- kohtuullisesti sitäkin.
Ja onhan sitä paljon muitakin, ei-alkoholipitoisia tapahtumia. Lähde edes katsomaan ja kokemaan, miltä tuntuu!

Hei,

olen itsekin aloittanut tutustumisen opiskelijaelämään ramppaamalla kaiken maailman kissanristiäisissä ryyppäämässä, ja olihan mulla hauskaa ja tutustuin ihmisiin...

MUTTA! Täytyy kyllä sanoa, että ne parhaimmat ystävät ovat kyllä löytyneet ihan muuten kuin ryyppäämällä. On totta, että ryypätessä tutustuu moniin moniin ihmisiin, mutta valitettavasti monet näistä tuttavuuksista voivat jäädä aavistuksen pinnallisiksi... Siis mikä pakko on mennä niihin juttuihin missä vain ryypätään?? Ja kyllä meitin aloitusbileissä oli paljon ihmisiä jotka ottivat vain siiderin tai kaksi, ei siellä nyt tarvitse olla täysin päissään. Kannattaa käydä kaikilla teatterireissuilla, excuilla, peli-illoissa... niin ja mennä vaikka jaostopuuhiin mukaan. Eli siis, mene mukaan niihin juttuihin, mistä voisit löytää oman henkistä seuraa. Opiskelijaelämä voi olla niin monin tavoin antoisaa, ei se pelkkä ryyppääminen ole se juttu!