Muutamamia vääriä näkökulmia lienee syytä oikaista ja päästää kansalaiset pähkäilemästä asioita, joista he eivät mitään ymmärrä.
Ensi alkuun on todettava, että venäläisestä transiittoliikenteestä ei ole Suomelle tai Suomen tieliikenteelle mitään haittaa, päinvastaoin liikennettä tulisi kaikinkeinoin lisätä ja ohjata liikenteestä koituvia hyötyjä tehtyjen satamainvestointien kattamiseksi. Haitat ovat hyvin paikallisia ja niitä lehdistö suurentelee. Kovin monelle ei ole haittaa rekkajonoista ja jos omistaa talon 7-tien vierestä Haminan suunnasta esimerkiksi, niin siihen kuuluvat liikennehaitat - sille ei voi mitään. Tieliikenne on turvallista. Olen ajanut kyseistä tietä ja hyvin mahtuu rekkoja.
Puun hinnasta: Jos Suomalainen puunjalostusteollisuus on sopeutunut tai haluaa sopeutua halpaan venäläiseen puuhun, niin näkökulma kovin epäkaupallinen. Ei suomalainen puunjalostusteollisuus ole enää missään erityisasemessa. Se on halvalla lunastanut laajat metsäalat, kosket ja energiantuotannon ja pystyy varmasti jatkossakin hoitamaan raakapuuasiansa markkinahintaan ja ilman valtion apuja. Ruotsinkin vastaavan teollisuuden on pärjättävä ilman venäjän puuta. Narinan voi siis lopettaa.
Transiittoliikenne ja puutulleja on turha yrittää tuoda samaan pöytään. Mikäli Suomi yrittäisi rahastaa venäläisrekkoja niin samat maksut tulisivat myös muille ulkomaisille esim. ruotsalaislle rekoille. Diskriminaatio venälisiä vastaan on kovin vanhanaikaista ajattelua. Tuskin esim. Saksa taloudellisen yhdentymisen myötä kannattaisi lisääntyviä kuljetusveroja omille kuljetusliikkeilleen siksi, että Suomi ei osaa hoitaa puunjalostusasoitaan. Venäläisiä ei voi yksinkertaisesti rahastaa eri periaateiden mukaan kuin muita ulkomaalaisia. Vastaavuoroisuusperiaatteen mukaan suomalaisia kuljetusalan yrittäjiä koskevat samat verot ulkomailla kuin ulkomaalaisia koskevat Suomen alueella. Elikkä viimekädessä suomalainen kuljetusala tulee maksamaan kaikki lisämaksut ja siinäkin tapauksessa, että transiitto siirtyisi via Baltikaan.
Edelliseen liittyvät Venäjän WTO-neuvottelut. Kun Venäjä liittyy niin tullit poistuvat. Myöskään uusia neuvotteluesteitä ennen liittymistä ei kannata Venäjän silmille heittää. Venäjän taloudellinen intekraatio Euroopan suuntaan niin suuri asia, että suomalaiset saavat ottaa kiltisti lusikan käteen ja hoitaa asiaa niin, että WTO-sopimus syntyy nopeasti. Tulleja poistetaan, ei lisätä.
Jokunen menneisyyden poliitikko yrittää populistisesti asiasta hyötyä. Todettakoon, että toistaiseksi Suomella on puhtaasti statistin osa, kun Venäjä interoituu ja tekee WTO-sopimuksen (toivottavasti pian).
Tilanne on siis monisyinen eikä yksisilmäisellä omien etujen ajamisella tehdä muuta kuin hallaa niille yrityksille, joiden kotipaikka on vielä Suomi. Talous etsii aina kustannusminiminsä ja keinotekoisten maksujen väsääminen on kuin kaataisi suolaa haavoihin. Sitten on vero ja haitta -yhtäaikaa. Ja lisäksi taantuva kotimarkkina. Ja ei kai kukaan tosissaan usko, että venäjän puun varaan voi mitään tuotantoa ylläpitää. Jos Ensolla ei ole koivua niin vaneeritehtaan voi siirtää Venäjän Karjalaan. Tämä on venäinen näkökohta.
Ensi alkuun on todettava, että venäläisestä transiittoliikenteestä ei ole Suomelle tai Suomen tieliikenteelle mitään haittaa, päinvastaoin liikennettä tulisi kaikinkeinoin lisätä ja ohjata liikenteestä koituvia hyötyjä tehtyjen satamainvestointien kattamiseksi. Haitat ovat hyvin paikallisia ja niitä lehdistö suurentelee. Kovin monelle ei ole haittaa rekkajonoista ja jos omistaa talon 7-tien vierestä Haminan suunnasta esimerkiksi, niin siihen kuuluvat liikennehaitat - sille ei voi mitään. Tieliikenne on turvallista. Olen ajanut kyseistä tietä ja hyvin mahtuu rekkoja.
Puun hinnasta: Jos Suomalainen puunjalostusteollisuus on sopeutunut tai haluaa sopeutua halpaan venäläiseen puuhun, niin näkökulma kovin epäkaupallinen. Ei suomalainen puunjalostusteollisuus ole enää missään erityisasemessa. Se on halvalla lunastanut laajat metsäalat, kosket ja energiantuotannon ja pystyy varmasti jatkossakin hoitamaan raakapuuasiansa markkinahintaan ja ilman valtion apuja. Ruotsinkin vastaavan teollisuuden on pärjättävä ilman venäjän puuta. Narinan voi siis lopettaa.
Transiittoliikenne ja puutulleja on turha yrittää tuoda samaan pöytään. Mikäli Suomi yrittäisi rahastaa venäläisrekkoja niin samat maksut tulisivat myös muille ulkomaisille esim. ruotsalaislle rekoille. Diskriminaatio venälisiä vastaan on kovin vanhanaikaista ajattelua. Tuskin esim. Saksa taloudellisen yhdentymisen myötä kannattaisi lisääntyviä kuljetusveroja omille kuljetusliikkeilleen siksi, että Suomi ei osaa hoitaa puunjalostusasoitaan. Venäläisiä ei voi yksinkertaisesti rahastaa eri periaateiden mukaan kuin muita ulkomaalaisia. Vastaavuoroisuusperiaatteen mukaan suomalaisia kuljetusalan yrittäjiä koskevat samat verot ulkomailla kuin ulkomaalaisia koskevat Suomen alueella. Elikkä viimekädessä suomalainen kuljetusala tulee maksamaan kaikki lisämaksut ja siinäkin tapauksessa, että transiitto siirtyisi via Baltikaan.
Edelliseen liittyvät Venäjän WTO-neuvottelut. Kun Venäjä liittyy niin tullit poistuvat. Myöskään uusia neuvotteluesteitä ennen liittymistä ei kannata Venäjän silmille heittää. Venäjän taloudellinen intekraatio Euroopan suuntaan niin suuri asia, että suomalaiset saavat ottaa kiltisti lusikan käteen ja hoitaa asiaa niin, että WTO-sopimus syntyy nopeasti. Tulleja poistetaan, ei lisätä.
Jokunen menneisyyden poliitikko yrittää populistisesti asiasta hyötyä. Todettakoon, että toistaiseksi Suomella on puhtaasti statistin osa, kun Venäjä interoituu ja tekee WTO-sopimuksen (toivottavasti pian).
Tilanne on siis monisyinen eikä yksisilmäisellä omien etujen ajamisella tehdä muuta kuin hallaa niille yrityksille, joiden kotipaikka on vielä Suomi. Talous etsii aina kustannusminiminsä ja keinotekoisten maksujen väsääminen on kuin kaataisi suolaa haavoihin. Sitten on vero ja haitta -yhtäaikaa. Ja lisäksi taantuva kotimarkkina. Ja ei kai kukaan tosissaan usko, että venäjän puun varaan voi mitään tuotantoa ylläpitää. Jos Ensolla ei ole koivua niin vaneeritehtaan voi siirtää Venäjän Karjalaan. Tämä on venäinen näkökohta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.