Kokoomus ajaa ansiosidonnaisen päivärahan alentamista lyhyissä työsuhteissa. Toivottavasti keskusta lähtee mukaan samoille linjoille.
Eihän siinä ole äärtä, ei laitaa, jos karenssit juuri täyttävä "isopalkkainen" jää kassalinjalle ja kiskoo vuositolkulla ankaraa työttömyysturvaa. Tuleeko aina mieleen edes katsella työpaikkoja. Panee epäilemään, jos avoimia työpaikkoja on 90 000.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus Vähemmän työttömyystukea lyhyestä työurasta/1135237973455
Eihän siinä ole äärtä, ei laitaa, jos karenssit juuri täyttävä "isopalkkainen" jää kassalinjalle ja kiskoo vuositolkulla ankaraa työttömyysturvaa. Tuleeko aina mieleen edes katsella työpaikkoja. Panee epäilemään, jos avoimia työpaikkoja on 90 000.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus Vähemmän työttömyystukea lyhyestä työurasta/1135237973455
Vastaukset 30
Vanhimmat
avaukseen. En kannata loisia. Koskaan en ole tarvinnut kassalinjaa.
http://info.stakes.fi/uutiskirje/FI/0702/4.htm
ellei peräti jo ole sitä.
Tuo sinun kannattaa lisätä muistilistaan, sillä seilä ovat ne aloittajan 100 000 uutta työpaikaa. Keskustan kammarissa.
Mikä on ankara työttömyyskorvaus? Satutko tietämään millainen leikkuri on päivärahalaskurissa, palkan mennessä yli 2 205€ niin ylimenevältä osalta päiväraha ei nouse juuri mitään. Pitää olla jo väh. 10 000€ kuukausipalkka jotta "kannattaisi" jäädä päivärahalle tai kannattaako sitten sillä palkalla jäädä?
Keräävät vain punikeille vaalirahaa.
Loimaan kassa antaa saman ansiosidonnaisen eikä maksa paljon.
Tämä hallitus tekee kaikessa samat virheet kuin Ahon hallitus,tässäkin asiassa Ahon hallitus perääntyi yleislakon edessä ja näinhän se päätyy tämäkin mahdollinen yritys eli ei kannattaisi yrittääkään.
Mikä "kirous" on siinä että kepu-kokoomus hallitus "lyövät" aina niitä joita on muutenkin "lyöty". Silmätikkuna ovat sairaat,työttömät ja lapsiperheet.
Miksi koskaan ei kohdisteta painostuksia sinne missä on rahaa,hyvinvointia ja epäoikeudenmukaisuutta
Tämähallitus on 100 kertaa sosiaalisempi, mitä Lipposen hirmuhallitus.
Lue punikki ja hämmästele "suu auki".
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
Samoin teoissa:
"Jos työhistoria on lyhyt, työttömyyspäivärahakausi voisi olla lyhyempi",
Pelkääkö Paula mahdollista korvausruuhkaa?
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
Kaikki mikä oli Lipposen eduksi ei leikattu.
Kotimaa
Syyttäjä: Perussuomalaisten Bärlundille vankeutta
Helsinki,
(STT)
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän entistä pääsihteeriä Kari Bärlundia uhkaa ehdoton vankeustuomio. Kihlakunnansyyttäjä Sakari Tiilikaisen mukaan ehdoton rangaistus olisi oikeutettu muun muassa siksi, että pääsihteerin petoksen avulla hankkima summa oli huomattavan suuri.
Bärlund on myöntänyt vieneensä ryhmältä 145 000 euroa. Hänet erotettiin pääsihteerin tehtävästä viime keväänä.
Syytettä väärennöksestä ja törkeästä petoksesta käsiteltiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa. Bärlund myönsi teot pääosin mutta ei pitänyt petosta törkeänä. Hän vieritti vastuuta myös eduskuntaryhmän eli Raimo Vistbackan, Tony Halmeen ja Timo Soinin harteille. Bärlundin mielestä ryhmä myötävaikutti rikokseen laiminlyömällä tilien tarkistamisen.
Bärlund onnistui siirtämään rahoja ryhmän tililtä omalleen väärentämällä Vistbackan nimen nostotositteisiin. Lisäksi hän muutti omaa palkkasummaansa pankkisiirtoihin lisäämällä numeron summan eteen. Toiminta alkoi vuoden 2000 keväällä ja jatkui aina viime kevääseen saakka.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa kahden viikon kuluttua.
Julkaistu 4.5.2006 10:41:00 (Päivitetty 4.5.2006 11:25:00)
teetti.
Takana oli, oikeisto-YLEä lainatakseni, historiallisen pitkä "nousukausi", joka alkoi kokoomuksen hallitustaipaleesta 1987 ja päättyi KESKUSTAN karikkoisena polkuna.
Tulos oli katastrofi. Kansa oli pakotettu pääsemään eroon muilutushallinnosta. Tuloksena oli veret seisauttava vaalivoitto, mutta ei se kiäriäisen sellainen. Porvarillinen politiikka oli, lyhyesti : KLIIMAKSISSA.
Sonnimies, joko on jälleen aika kypsä, kiimalle..?
Tästähän se näyttää työura vielä tänä päivänäkin alkavan.
Tässä maanviljelijän arkea nykypäivän Suomessa.
http://www.youtube.com/watch?v=cGQyOGDtNg8&feature=related
yhdistettynä työpäivän pidentämiseen 12 tuntiseksi ja tarjollaolevien työsuhdeiden muuttaminen toistaizeksi voimassaoleviksi,käy varmaan työnhakijoillekkin.
Työsuhteessa olevien etuisuuksia leikattaisiin myös sosiaaliturvan puolella,kuten myös työnantajien etuisuuksia työllistämismäärärahojen kohdentamisen ja keston osalta,samoja periaatteita noudattaen.
Mitä lyhytaikaisempi työvoiman tarve sen pienemmät työllistämis- ja tukitoimet.
Lisäksi molemmille osapuolille määrätään yhteiskunnan työvoimapalveluiden käytöstä määräytyvän käyttömaksun jota ei verotuksessa voisi vähentää.
"Eihän siinä ole äärtä, ei laitaa, jos karenssit juuri täyttävä "isopalkkainen" jää kassalinjalle ja kiskoo vuositolkulla ankaraa työttömyysturvaa."
Tuo epäkohta olisi ehdottomasti korjattava suhteuttamalla isopalkkaisen työttömyysturva tasolle,joka takaa minimitoimeentulon ensimmäisen 6 kk n ajalle.
Mikäli isopalkkainen ( yli 1000 € /kk) ei työllistyisi esimmäisen 6 kk:n aikana,saisi hän suhteutettua ansiosidonnaista päivärahaa vasta kun omaisuus olisi ensin syöty.
Työttömyysjakson pitkittyessä yli 12 kk:n,velvotettaisiin hänet ottamaan vastaan mitä tahansa lyhytaikaisia työtarjouksia.
Kolmannen lyhytaikaisen työtehtävän jälkeen hänet ohjattaisiin uudelleen koulutukseen,uudeellenkoulutus sisältäisi lyhytaikaisia harjoittelujaksoja työssäkäyntialueen ulkopuolella,ylläpitokorvausta vastaan niissä tehtävissä joihin ei ole edellytyksiä uhrata työllisyysmäärärahoja.
Veronkanto suoritettaisiin siihen kuntaan jossa työnantaja on kirjoilla,mutta sosiaaliturva määräytyisi asuinkunnan perusteella.
Työttömysturva maksettaisiin edellen enintään kolmen vuoden ajalta ja mikäli työtön olis vapaaehtoisin vakuutuksin turvannut toimeentulonsa niin työttömyysturvasta vähennettäisiin vakuutuksen maksama etuus.
Juoppoja pummeja on elätetty vuosikymmeniä....miksi niihin ei puututa. Örisevät baareissa ja parantavat maailmaa tekemättä mitään itse.
Aikoinaan saivat vain ruokakortteja mutta nykyään saavat suoraa rahaa ja heti kun se on taskussa niin suunnataan alkoon.
Tämän kesän aikana näin erään tapauksen kun kaksi juoppoa käveli kohti ruokakauppaa ja toisen ollessa ympäripäissään päättivät että selvempi menee kauppaan hakemaan mäyräkoirat ja kännisempi jää odottelemaan ulkopuolelle.
Homma onnistui ja selvempi lähti lampsimaan kotiaan kohti (yhteiskunnan maksamaan asuntoon) ja örveltäjä jäi kittaamaan kaljaansa kaupan pihalle. Paikalle saapui lapsia polkupyörällä ja juoppo alkoi tyrkyttään tyhjäksi juomaansa pulloa. No lapset hiukan pelästyneen näköisinä ja hämmentyneenä ottivat pullon vastaan jolloin tapauksen nähneet aikuiset ihmiset parkkeeratusta autostaan kehoittivat juoppoa jättämään lapset rauhaan.
Juoppo aloitti välittömästi örinänsä ja lähestyi uhkaavasti kyseistä autoa. Tilanteen sai katkaistua paikalle saapunut vartija joka hätisti örisijän pois kaupan alueelta.
Sen lisäksi että kyseisiä juoppoja elätetään mittavilla summilla niin he häiritsevät vielä kunniallisten ihmisten elämää.
antaa rahan sijaan maksusitoumuksia. määrittele kunniallinen ihminen
"Työtön" kunnanelätti reuhasi kassajonossa, kun ei meinannut löytyä kunnan vippivihosta kyseisen hanttapulin merkintöjä. Sanoi olevan kiire, kun taksi odotti oven edessä viinakauppan vientiä varten.
Teki mieli huitaista maljakkoon paskaa, vaan kun niitäkin laki suojelee.
tunnet.
Kaiken maailman tuet vedetään tappiin lainaamalla vähän naapurinkin maata laskelmia varten. Enemmän Kepulassa rosvotaan kuin jotkut hampuusit ikinä pystyvät.
palkansaajana elättänyt jo vuosikymmenien ajan noita ikuisia siivelläeläjiä eli maanviljelijöitä.
Olenkin rinnastanut heidät nykyjään samalle viivalle näihin työtävieroksuneihin eli pultsareihin.
viljelijöitähän suomessa tukevat ahneet, omanedun tavoittelelijat, epärehelliset ja umpikierot keskustalaiset politiikot, jotka paskat välittävät suomalaisesta duunarista.
En vihaa ryssiäkään niin paljon kuin kepulaisia politiikkoja.
Minä toivoisin vilpittömästi että nimimerkit Sonnimies ja SagittariusM-61 menisivät tekemään vapaaehtoistyötä, yhdistyksiä kyllä löytyy jotka ottavat teidät jäsenikseen. Minusta maailmankuvanne avartuisivat ja elämä ei näyttäisi niin mustavalkoiselta kuin nyt.
Kohteina voi olla sairaat, vanhukset ja työttömät lapsiperheet, autettavaa löytyy kaikista näistä ja samalla näkisitte Vanhasen hallituksen sosiaalisuuden.Olen tehnyt sitä eräässä yhdistyksessä vuodesta 1995, paljon olen oppinut ja saanut myös hyvää mieltä itselleni.Politiikan kanssa en ole koskaan ollut missään tekemisissä ja äänestänyt olen aina ihmistä, en puoluetta.
1. Yhteiskunnan maksama asunto!
2. Millä mittavilla summilla juoppoja elätetään?
Kepun hellimät aluetuet siltarumpuihin ja konkurssikypsien kepukuntien kunnantaloihin on saatava loppumaan. Ne vasta järjetöntä rahanhaakausta ovat.
Eihän siinä ole äärtä, ei laitaa, jos karenssit juuri täyttävä "isopalkkainen" jää kassalinjalle ja kiskoo vuositolkulla ankaraa työttömyysturvaa.
**************************************
Kun lama ajoi 15 vuotta sitten rakennusmiehet kortistoon, oli takana hyvin ylikuumennut rakennusboomi ja sen vuoksi taivaisiin nouseet urakkapalkat. Niinpä rakennusmiesten ansiosidonnainen määrytyi todella isojen palkkojen mukaiseksi.
Kuluneen 15 vuoden aikana rakentaminen on elpynyt, mutta rakennusmiehiä ei vaan saa kortistosta pois, kun nykyisin ei enää makseta sellaisia urakkahintoja kuin aikaisemmin.
Jätkät nääs pysyvät ansiosidonnaisella, kun käyvät aina vähän ennen 500 päivänsä umpeutumista sen verran töissä, että pääsevät uuteen 500 päivän ansiosidonnaiseen putkeen. Välillä tietysti heitetään pimeää keikkaa ilman verokirjaa kimpassa puolalaisten ja virolaisten reppuduunareiden kanssa.
Tämä on suomalaisen sosialidemokratian "saavutettujen etujen puolustamista", sillä SDP vastustaa jyrkästi sitä, että ansiosidonnaisiin työttömyyspäivärahoihin kajottaisi millään tavalla.
Taisi tulla kokoomuksen tai keskustan puoluetoimistosta tuo viesti. Olisit edes googlaamalla hakenut jotakin perustietoja ansiosidonnaisesta päivärahasta, niin olisit ollut edes hituisen uskottava.
Ei kannattaisi sekaantua keskusteluun ansiosidonnaisesta, sellaisen henkilön joka ei koskaan ole tehnyt palkkatyötä, eikä lukenut muuta kuin Suomenmaata ja Maaseuduntulevaisuutta, myös tv:n katseluhan on kiellettyä.
Olisit kyllä voinut netin kautta vähän katsoa mikä on ansiosidonnainen työttömyysturva,niin et olisi niin päättömiä kirjoittanut.
Sen taas sanon myös työreformi-Matille, että yleislakko on tarvittaessa se ase jolla vastataan yrityksiin koskea ansiosidonnaiseen.
Pimeää duunia tehneet rakennusmiehet saivat aina firmoiltaan ja niiden hämäräkuittikauppiailta sen verran ennakonpidätystodistuksia, että uusi ansiosidonnaisuuden 500 päivän jakso meni työttömyysviranomaiselta heilahtaen läpi.
Näin rakennusala maksattaa kustannuksiaan tavallisella veronmaksajalla, kun demarit siunaavat harmaan talouden aina, kun se on ay-mafian jäsenten edun mukaista.
Mistä näitä toopeja tähän keskusteluun aina vain ilmestyy. Eipä uskoisi että yleissivistys keskustalaisten kohdalla on tosiaan näin alhaalla.
Näiden peruskouluttamisessa olisi työreformi-Matille pitkäksi aikaa työtä.
Tässä sen huomaa millaista valistusta keskustan tupailloissa tehdään, siis valehdellaan omille kannattajilleen, onkohan se sen vuoksi että sillä niitä suuria tukiaisia tehdään oikeutetuiksi.
Noin ay-väelle käy, kun joku kertoo, miten asiat hoidellaan niin, ettei kaveria jätetä.
Selittelyksi menee ilman tupailtoja.
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ)
Päivärahan uudelleen määrittely ja 80 %:n suoja
Päiväraha määritellään uudelleen aina kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy. Päiväraha lasketaan työssäoloehdon täyttymisen jälkeen tästä 34 kalenteriviikon palkasta.
Uuteen päivärahan määritykseen huomioidaan sellaisten kalenteriviikkojen palkat, kun työtä on tehty vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Eli jos työtä on tehty esimerkiksi kahtena päivänä yhteensä 18 tuntia, lasketaan se koko viikon (5 päivää) työtuloksi.
Päivärahan määrä on vähintään 80 % aikaisemmasta päivärahasta (ilman lapsikorotuksia) silloin kun nollataan päivät 500 päivärahapäivän aikana.
500 päivärahapäivän täytyttyä ei 80 %:n suojasääntöä voida soveltaa.
Esimerkkejä ansiopäivärahan laskemisesta:
Päiväraha €/päivä
KUUKAUSIPALKKA €
1 000,00
·vähennetään 4,44%
955,60
·päiväpalkka
44,45
· päiväraha 24,51 + [0,45 x (44,45 – 24,51]
33,48
TAITEKOHTA
KUUKAUSIPALKKA €
2 308,39
. vähennetään 4,44%
2 205,90
.päiväpalkka
102,60
·päiväraha 24,51 + [0,45 x (102,60 – 24,51)]
59,65
KUUKAUSIPALKKA €
2 600,00
· vähennetään 4,44%
2 484,56
·päiväpalkka
115,56
Päiväraha on taitekohdan päiväraha + 20 % todellisen päiväpalkan ja taitekohdan päiväpalkan erotuksesta eli
59,65 + [0,20 x (115,56 – 102,60)]
62,24
Päiväraha korotetulla ansio-osalla €/päivä
KUUKAUSIPALKKA €
1 000,00
·vähennetään 4,44%
955,60
·päiväpalkka
44,45
· päiväraha 24,51 + [0,55 x (44,45 – 24,51]
35,48
TAITEKOHTA
KUUKAUSIPALKKA €
2 308,39
·vähennetään 4,44%
2 205,90
· päiväpalkka
102,60
·päiväraha 24,51 + [0,55 x (102,60 – 24,51)]
67,46
KUUKAUSIPALKKA €
2 600,00
· vähennetään 4,44%
2 484,56
· päiväpalkka
115,56
Päiväraha on taitekohdan päiväraha + 32,5 % todellisen päiväpalkan ja taitekohdan päiväpalkan erotuksesta eli
67,46 + [0,325 x (115,56 – 102,60)]
71,67
Kova tarve selitellä sinulla näyttää olevan.
Ovatko kaverit jättäneet kertomatta kuinka homma toimii?