Mopin palstan nimimerkki "toiste" toi viimepäivinä velloneeseen palstakeskusteluun uuden (mielestäni hyvän ja oikean) näkökulman. :-)
>>>"Tuon tähän vähän eri näkökulman.
Sananvapautta kaipaavat kaikki ja kaikilla ihmisillä pitää olla siihen oikeus - ilman uhkailua ja painostusta.
Ihmiset ovat pyrkineet kertomaan kokemuksistaan ja saamaan aikaan muutosta jopa diktatuurimaissa, joissa voi menettää päänsä vääristä mielipiteistä. Neuvostodiktatuurin aikaan kirjailijat ja runoilijat julkaisivat maan alla ja tekstit kulkivat kädestä käteen. He myös julkaisivat virallisen linjan mukaista tekstiä mutta saattoivat ujuttaa todellisen kritiikkinsä tai ihmiskohtaloiden traagisuuden rivien väliin.
Tuntemattomista, uhkaavista tai tabun tapaisista asioista on aina kirjoitettu ensin maan alla tai rivien välissä. Homoseksuaalisuus on yksi tällainen aihe, josta kirjoitettiin ensin vain symbolein ja vihjaillen. Aina nimittäin oli uhkana rikossyyte. Monesti nämä kirjoittajat ja taiteilijat olivat omana aikanaan vaiettuja, väheksyttyjä ja halveksittuja. Mutta on ollut äärettömän tärkeää, että siihenkin aikaan oli niitä jotka olivat niin rohkeita ja periaatteellisia, että toivat esiin ihmisoikeuksia.
Nykyisin homoseksuaalisuuden kuvaaminen on valtavirtaa, ja hyvä niin. Mutta emme olisi tässä, jos ei olisi ollut niitä rohkeita, jotka yrittivät edes jollain tavalla nostaa käsittelyyn salattuja asioita ja homoseksuaalien ihmisoikeuksia.
Vanhoillislestadiolaisuudessa vallitsee tänä päivänä sisäisesti pelko siitä, että jos yhtään epäilee nykylinjan oikeellisuutta suhtautumisessa hoitokokouksiin ja toivoisi tapahtumien selvittämistä, joutuu oma usko epäillyksi. Silloin on vaara että menettää omaa tämänpuoleista elämäänsäkin kalliimman asian: taivasosuuden.
Kuten Jemima kirjoitti, kanssauskovaisilla eli toisilla vanhoillislestadiolaisilla on jatkuvasti voimassa oleva valta todeta, että sulla ei nyt enää olekaan sitä taivaspaikkaa. Et kelpaa Jumalalle. Tämä vallankäyttö estää liikkeen sisällä avoimen ja julkisen keskustelun oman herätysliikkeen tilasta.
Tästä syystä vanhoillislestadiolaisuuden Suomi 24 -palsta on ollut ja on kokonaan toisessa asemassa kuin mikään muu Eniron palstoista.
Sillä on ollut ainutlaatuinen merkitys herätysliikkeen sisällä oleville ja liikkkeestä ulos lähteneille sekä siitä erotetuille. Koska vanhoillislestadiolaisuus on yhdellä tasollaan elämäntapa, omia perinteitään vaaliva alakulttuuri, johon kasvatetaan, siitä irrottautumien on rankka psyykkinen prosessi, tapahtuipa ero omasta halusta tai väkivaltaisen erottamisen kautta. (En tarkoita, että vl-hengellisyys olisi todellisuudessa VAIN tuota, mutta se on toinen asia.)
Vapaan kansalaiskeskustelun tarjonneena foorumina S24-vl-palsta on omassa ajattelussani korkeassa arvossa. Siitä huolimatta, että siinä on kieltämättä mukana kirjoittajia, jotka eivät kuunniota toisia ihmisiä ja jotka sortuvat milloin minkäkinlaiseen ala-arvoiseen ja loukkaavaan heittelyyn. Palstan informaatioarvo vl-liikkeen salattujen asioiden keskustelufoorumina on kiistaton.
Muistakaamme lisäksi, että rakkaan Mopin palstamme perustaja Moppaajasefu oli vielä vähän aikaa sitten Suomi 24:n monivuotinen moderaattori. Hän oli määrätietoisesti rakentamassa palstalle hyvää keskustelukulttuuria ja opetti ja ohjasi tottumattomia tai epäeettiseen kirjoitteluun sortuneita asiallisuuteen viisaalla tavalla. Palstalla oli monesti hauskaa! Se ei varmaankaan ollut helppo pesti. (Terveisiä Mopille!)
Olen itse saanut paljon tärkeää uutta tietoa Suomi 24 -palstan kautta, tietoa jota en olisi voinut saada mistään muualta. Kuten tiedämme, hoitokokouksia ei ole kokonaisuutena tieteellisesti tutkittu, ja tällä hetkellä niitä koskeva tieto on hajallaan, hoitokokoukset kokeneilla ihmisillä. Alkaa olla kriittinen aika kerätä tämä tietous, kokemukset, kertomukset ja dokumentit, tulevan tutkimuksen dataksi."
>>>"Tuon tähän vähän eri näkökulman.
Sananvapautta kaipaavat kaikki ja kaikilla ihmisillä pitää olla siihen oikeus - ilman uhkailua ja painostusta.
Ihmiset ovat pyrkineet kertomaan kokemuksistaan ja saamaan aikaan muutosta jopa diktatuurimaissa, joissa voi menettää päänsä vääristä mielipiteistä. Neuvostodiktatuurin aikaan kirjailijat ja runoilijat julkaisivat maan alla ja tekstit kulkivat kädestä käteen. He myös julkaisivat virallisen linjan mukaista tekstiä mutta saattoivat ujuttaa todellisen kritiikkinsä tai ihmiskohtaloiden traagisuuden rivien väliin.
Tuntemattomista, uhkaavista tai tabun tapaisista asioista on aina kirjoitettu ensin maan alla tai rivien välissä. Homoseksuaalisuus on yksi tällainen aihe, josta kirjoitettiin ensin vain symbolein ja vihjaillen. Aina nimittäin oli uhkana rikossyyte. Monesti nämä kirjoittajat ja taiteilijat olivat omana aikanaan vaiettuja, väheksyttyjä ja halveksittuja. Mutta on ollut äärettömän tärkeää, että siihenkin aikaan oli niitä jotka olivat niin rohkeita ja periaatteellisia, että toivat esiin ihmisoikeuksia.
Nykyisin homoseksuaalisuuden kuvaaminen on valtavirtaa, ja hyvä niin. Mutta emme olisi tässä, jos ei olisi ollut niitä rohkeita, jotka yrittivät edes jollain tavalla nostaa käsittelyyn salattuja asioita ja homoseksuaalien ihmisoikeuksia.
Vanhoillislestadiolaisuudessa vallitsee tänä päivänä sisäisesti pelko siitä, että jos yhtään epäilee nykylinjan oikeellisuutta suhtautumisessa hoitokokouksiin ja toivoisi tapahtumien selvittämistä, joutuu oma usko epäillyksi. Silloin on vaara että menettää omaa tämänpuoleista elämäänsäkin kalliimman asian: taivasosuuden.
Kuten Jemima kirjoitti, kanssauskovaisilla eli toisilla vanhoillislestadiolaisilla on jatkuvasti voimassa oleva valta todeta, että sulla ei nyt enää olekaan sitä taivaspaikkaa. Et kelpaa Jumalalle. Tämä vallankäyttö estää liikkeen sisällä avoimen ja julkisen keskustelun oman herätysliikkeen tilasta.
Tästä syystä vanhoillislestadiolaisuuden Suomi 24 -palsta on ollut ja on kokonaan toisessa asemassa kuin mikään muu Eniron palstoista.
Sillä on ollut ainutlaatuinen merkitys herätysliikkeen sisällä oleville ja liikkkeestä ulos lähteneille sekä siitä erotetuille. Koska vanhoillislestadiolaisuus on yhdellä tasollaan elämäntapa, omia perinteitään vaaliva alakulttuuri, johon kasvatetaan, siitä irrottautumien on rankka psyykkinen prosessi, tapahtuipa ero omasta halusta tai väkivaltaisen erottamisen kautta. (En tarkoita, että vl-hengellisyys olisi todellisuudessa VAIN tuota, mutta se on toinen asia.)
Vapaan kansalaiskeskustelun tarjonneena foorumina S24-vl-palsta on omassa ajattelussani korkeassa arvossa. Siitä huolimatta, että siinä on kieltämättä mukana kirjoittajia, jotka eivät kuunniota toisia ihmisiä ja jotka sortuvat milloin minkäkinlaiseen ala-arvoiseen ja loukkaavaan heittelyyn. Palstan informaatioarvo vl-liikkeen salattujen asioiden keskustelufoorumina on kiistaton.
Muistakaamme lisäksi, että rakkaan Mopin palstamme perustaja Moppaajasefu oli vielä vähän aikaa sitten Suomi 24:n monivuotinen moderaattori. Hän oli määrätietoisesti rakentamassa palstalle hyvää keskustelukulttuuria ja opetti ja ohjasi tottumattomia tai epäeettiseen kirjoitteluun sortuneita asiallisuuteen viisaalla tavalla. Palstalla oli monesti hauskaa! Se ei varmaankaan ollut helppo pesti. (Terveisiä Mopille!)
Olen itse saanut paljon tärkeää uutta tietoa Suomi 24 -palstan kautta, tietoa jota en olisi voinut saada mistään muualta. Kuten tiedämme, hoitokokouksia ei ole kokonaisuutena tieteellisesti tutkittu, ja tällä hetkellä niitä koskeva tieto on hajallaan, hoitokokoukset kokeneilla ihmisillä. Alkaa olla kriittinen aika kerätä tämä tietous, kokemukset, kertomukset ja dokumentit, tulevan tutkimuksen dataksi."
Vastaukset 15
Vanhimmat
>>>>>
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Salainen osakassopimus jakaa vallan Terveysrahastossa/1135232639353
Täytyy tunnustaa, että en oikein bonjannut linkkisi yhteyttä keskusteluun vanhoillislestadiolaisuudesta. Selventäisitkö hieman, mistä paha mielesi aiheutui.
Pyydän "toiste":lta anteeksi, että jopa otsikoin luvattoman lainaukseni kiitokseksi.
Vasta jälkeenpäin tulin ajatelleeksi, että yhteisössännehän on voimassa sääntö, jonka mukaan uskonelämässä on jotakin vialla, jos "maailma" tekemisiänne tai sanomisianne kiittää.
Toivottavasti et joudu em. syystä ongelmiin. Kirjoituksesi oli vain niin hyvä, että innostuin ehkä liikaakin. Olen pahoillani.
nimimerkki toiste ole vl?
Sittenhän tilanne ei olekaan niin vakava. ;-)
Jos puhumme samasta ihmisestä, hän käy ry:llä.
Vähän on raitista oppia mopin palstalla. Tulee mieleen se että viimeisinä aikoina Jumalanvaltakunnassa on myös on mätiä kaloja. Ja jos mahdollista on, valituitkin eksytetään.
Mutta ei me olla kaikki samanlaisia. Toinen on sosiaalisempi, toinen ei. Ja luulen, että on monia jotka kuuntelee kotona puheita enemmän kuin jaksaa aina istua seurapenkissä.
Kantaa tuohon Toisteeseen kun en tiedä kyseistä nimimerkkiä.
Mutta kommentistasi tuli mieleen HysHys jonka on väitetty moneen kertaan valheellisesti olevan ei-vl. HysHys kuitenkin itse on sanonut olevansa vl.
aktiivilukijat tietävät, kuka hän on
Nettiseuroissa ei voi pyytää syntiä anteeksi eikä saada.
Täällä aina käydään ihmisten kimppuun kuten just Hys Hysin. Rumaa vl:ltä semmonen. Miksi ne ei anna ihmisten olla mitä ovat?
Kyllähän ne mädät kalat pitää saada pois saastuttamasta koko verkkoa.
"Muistakaamme lisäksi, että rakkaan Mopin palstamme perustaja Moppaajasefu oli vielä vähän aikaa sitten Suomi 24:n monivuotinen moderaattori. Hän oli määrätietoisesti rakentamassa palstalle hyvää keskustelukulttuuria ja opetti ja ohjasi tottumattomia tai epäeettiseen kirjoitteluun sortuneita asiallisuuteen viisaalla tavalla. Palstalla oli monesti hauskaa! Se ei varmaankaan ollut helppo pesti. (Terveisiä Mopille!)"
Tuli mieleeni sellainen puritaaninen ajatus, että josko tämä S24 muuttuikin roskapalstaksi blastuksenkin mielestä vasta sen jälkeen kun vl-moderaattori lähti pois. Siitähän ei ole edes kauaakaan.
Niin, tosiaankin, Moppaajasefulle terveiset täältä roskapalstalta!
Yhdyn minäkin siis terveisiä lomailevalle Mopille!