Kysymykseni tällä Kepupalstalla on aiheellinen, koska tämä Kepuhallitus on siitä täydellisesti vastuussa. Tosin Keskustalaiset nyt herkästi ovat sysäämässä vasttun hinnankorotuksista "Maailmanmarkkinoiden" syyksi. Kuitenkin nyt on todistettu Viranomaistemmekin taholta, että ainoastaan 40-ntä prosenttia johtuu Maailmanmarkkinoista, loput 60-ntä prosenttia, on siis täysin tämän istuvan Hallituksen toimista ja päätöksistä.
Kun tästä hinnanmuodostuksesta on puhuttu, niin heti on palstalle ilmestynyt nämä "Prosettimaisterit", todistelemaan, että nyt on ruoka halvempaa kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Minun ja myöskin Vaimoni muistikuva on, että kunkymmenen vuotta sitten sai 100-dalla mummonmarkalla kärryn täyteen ruokatavaraa, nyt saman kärryn saa täyteen, kun pulittaa melkein sata Ekua. Ajatelkaa hyvät ihmiset mitä onkaan tapahtunut, ja vielä on varsinkin näillä Kepukannattajilla otsaa väittää, että ruokakorimme ei ole kallistunut yhtään kymmenen vuoden takaisesta.
Nyt tulee mieleeni se sanonta, "Onko tämä Unta, vai huonoa viinaa", vai onko meihin iskostettu tuo Keputietoisuus niin vankasti, että emme osaa edes kapinoida noita hirveitä hinnankorotuksia vastaan.
Kun tästä hinnanmuodostuksesta on puhuttu, niin heti on palstalle ilmestynyt nämä "Prosettimaisterit", todistelemaan, että nyt on ruoka halvempaa kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Minun ja myöskin Vaimoni muistikuva on, että kunkymmenen vuotta sitten sai 100-dalla mummonmarkalla kärryn täyteen ruokatavaraa, nyt saman kärryn saa täyteen, kun pulittaa melkein sata Ekua. Ajatelkaa hyvät ihmiset mitä onkaan tapahtunut, ja vielä on varsinkin näillä Kepukannattajilla otsaa väittää, että ruokakorimme ei ole kallistunut yhtään kymmenen vuoden takaisesta.
Nyt tulee mieleeni se sanonta, "Onko tämä Unta, vai huonoa viinaa", vai onko meihin iskostettu tuo Keputietoisuus niin vankasti, että emme osaa edes kapinoida noita hirveitä hinnankorotuksia vastaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
selvittää, paljonko palkat ovat nousseet samassa
ajanjaksossa?
Nimittäin entisenä viljelijänä sanoisin,että maataloustuotteitten tuottajahinnat eivät ole vieläkään samalla tasolla kuin 10 v. sitten.
Joten turhaan sinä ruokakorisi hinnasta viljelijöitä syytät.
Nuo Välikädet "Ekurit ja Kakkoset niihin ruuanhintoihin vaikuttavat. Onhan se nyt sanomattakin selvää kun rakennetaan noita "Hehtaarihalleja" jonkalaista Ekurit ja Kakkoset Vanhasenmatin "Siunauksella" rakentelevat,tyyliin Maaseutu pitää pysyä elävänä.
Ketään muita ei löydy näitten mammuttihallien maksajiksi, kuin me kuluttajat jotka sinne halleihin niskat kenossa vääntäydymme. Meidät on opetettu tyyliin, "Iso ob hyvää olkoon se vaikka V---u", anteeksi Naislukijani, oli pakko tässätapauksessa alentua Sonnimiehen tasolle.
Asian vääryyden takia pitää noitakin voimasanoja käyttää, että viesti menee paremmin perille. Olen siis täysin erimieltä Sukarin Kakkosen ja Vanhasen Matin kanssa. Kyllä kuluttaja voisi ostaa tavaransa ja ruokansa pienemmästäkin liikkeesstä.
Kuulemani mukaan Itävallassa ja Hollannissa jopa Saksassa on pieniä Perhekauppoja jotka menestyvät hyvin. Onko meidät Suomalaiset vallannut jonkinsortin "Suuruudenhulluus" kun kaikki pitää olla niin Isoa.
Tuntuukin vähän kummalliselta, kun tuolla ulkomailla Possunruhot roikkuvat seinään naulattuina, siitä vaan leikataan asiakkaalle tyyliin, "Osa ollille, ja pala Paavolle" asiakas vain näyttää mistä pala leikataan. Jos Suomessa näin tapahtuisi Pii paa Poliisiautot olisivat alta aikayksikön paikalla, ja myyjä toimitettaisiin heti hullujenhuoneelle.
Näin on nuo Ihmisten laatimat lait erilaisia kussakin maassa. Täällä Suomessa onkin nuo Hygieniaa koskevat lait niin ankarat, että liekkö toista niin tiukkaa lakia missään maailmankolkassa.
jäljillä.
Minkähän hallituksen toimesta tuo maaseudun autioittaminen aloitettin, ja minkä halllituksen aikana noita isoja ekamarketteja alettiin rakentelemaan. Se oli 70-lukua, jolloin demarit olivat Suomeakin liittämässä osaksi Neuvostoliittoa, ja jolloin konklaavi Koivisto pääsi valtaistuimelle.
Sen jälkeen ei ole Suomessa kehitystä tapahtunut kuin huonompaan suuntaan, kun demarit sössi suhteemme ulkovaltoihin, edistääkseen Pohjois-Koreoitumistamme.
Silloin piti olla demareilla omat kaksoispalvelunsa joka asiassa, ei kelvannut muut kuin omansa, joita yritettiin kansan pakottaa kaikin keinoin ja sak:n avustuksella käyttämään.
Mutta kuinka ollakkaan, kaikki menivät nurin, niin vakuutusyhtiöitä kuin pankkeja myöten.
Sitten nuo johtorosvot päästettiin kuin koirat veräjästä. Oli Sunkkua, Rantalaa ja vaikka mitä vakcosorsaa.
Kyllä täällä on suuruudenhulluus, kuin kuppasairaalassa aikoinaan.
Mutta itseppä valintamme olemme tehneet.
Ei pysy pienkaupat pystyssä, kun kansaa on niin vähän.
Esim. Jos jokaiseen kirkonkylään rakennettaisiin vain yksi iso kauppahalli, missä sijaisisi ne kaikki 10 liikettä, kunnan vuokratiloissa, niin riittäisi.
Kaupungeissa noita voisi joka kaupunginosassa yksi, tarpeen mukaan, niin silloin voisi kilpailua syntyäkkin, ja energiaa säästyä.
Nyt tuo suunnaton ylitarjonta tuottaa jo tappioita, jotka näkyvät hinnoissa myöskin.
Olipahan höpötys, mutta menköön tuollaisena eetteriin.
Jos ei demarit rosvoa, niin rosvoaa joku toinen, mutta kuitenkin hieman vähemmän.
Joo taidankin muuttaa Pohjois-Koreaan, eiku Etelä-Koreaan jos siellä olis lämpimämpää.
Suomalaiset ovat pöljiä, kun ne antavat itseäsä politiikkojen kusettaa. Demarit on kaikkein pöljimpiä, kun ne eivät pane omilleen yhtään vastaan, vaan vaeltavat sinne minne joku isä aurinkoinen käskee, ja antaa hänelle roponsa hymyssä suin, kun he ovat vallassa. Siltikin antavat vaikka itsellä ei ole asuntoa, eikä vaatetta. Mutta kun muuten tulee vieläkin kurjempaa. Tätähän se tuo demaritouhu ja laulu on.
siitä kiinni, mitä sinä itse sinne koriisi mätät!
ja kysäse, miksi meilä oli niin kiire sitoutua euroon. Samalla voit kysäistä, että miksi meidän piti littyä Eu:hun heti oitis.
Jos se suostuu änkyröinniltään vastaamaan, niin kysy miksi Suomessa on kaikki niin saatanasti kallistunut, noiden liittymisien seurauksena.
Miksi demarit eivät sitten tee asialle mitään, eivät edes pyri tekemään, kun tietävät että palkkojen alennukseen ei kukaan suostu.
Ajatteleoppa kuinka halpaa oli vielä kuuskytluvulla, silloin sinua vasta harmittaa, kun silloin oli Kekkonenkin kaiken lisäksi vallassa.
Typerää jankutusta, puhua menneistä rahoista.
Yksi euro vastaa nyt yhtä entisajan markkaa.
Ja näin olivat nuo politiikamn ketkut suunnitelleetkin.
Ei kuule ukkeli ruokakorin hinta halpenis yhtään, vaikka hallituksessa istuisi pelkkkiä demareita.
Usko jo totuus, ja paina sinne kalloosi, että demarit ovat asiaan yhtä syyllisiä kuin muutkin.
Kerro sinä, miksi demarihallituksenkin aikana kaikki hinnat nousivat?
Oikealla asiala olet, ja varmaan koko kansa söisi mielellään halvemmalla, muttei miksi niin tapahdu.
Kyllä teillä demareilla täytyy olla tuohon asiaan olla ratkaisu, kerran siitä napisettekin.
Ei muuta kuin faktat pöydälle, niin olette ensikuussa hallituksessa.
Laskekaa samalla sähkön ja polttoaineen hintaa myöskin.
Vastaustanne odottaen.
Nyt pannaan vastakkain iskostettu Kepu-ja demaritietoisuus.
Annahan ukkeli tulla, muutakin kuin motkotusta.
No tuohon Eu-hun me menimme Esko Ahon Hallituksen toimesta, ja Euroon liityimme Yksimielisesti heti kun se oli mahdollista. Muuten kun sanoit, että yksi Eku vastaa yhta Mummonmarkkaa, taisit erehtyä. Mummonmarkkoja pitää panna kuusi kappaletta Ekuun, näinhän se menee, no sinulle tuli tietenkin ajatusvirhe. Siis 10-nen ekua on 60-ntä Mummunmarkkaa muista se.
Ei Demarit voi tässävaiheessa tehdä mitään, vasta Seuraavassa hallituksessa Demarit voivat taas asiat korjata, muista sekin. Muuten enhän minä "Motkota" yritin käynnistää keskustelun ruuan hinnasta, sinähän se alat paasata Kekkosenajoista lähtien.
Voipa ollakin, että Kekkosen aikaan oli viljelijöillä hyvät ajat, Työväenlikkeellä sensijaan ei ole täällä Suomessa ollut vielä koskaan mitkään loistoajat, siitä ovat huolehtineet maamme Poroporvarit Sukareineen Ja Kakkosineen Keskustavaikuttajien siunauksella.
Se vastaus ruuan halpuuteen tulee heti, kun Demarihallitus ensi kaudeksi valitaan, silloin ei sinun, enempi kuin minunkaan tarvitse ruokakorin hinnasta kiistellä. Odotetaan vaan kärsivällisesti, sanotaanhan "Sanassakin" kärsi kärsi, saat kirkkaamman kruunun, eiköstä vain.
tuo vastauksesi. Heti ensisanoista alkaen valhetta ja vääristelyä ja loppu vain sitä mitä asiden täydellinen tietämättömyys aiheuttaa.
Ei muuten kannattaisi välttämättä olla suuna ja päänä kun alkeellisimpiinkaan kysymyksiin ei osaa vastata.
Ruoka onkin halpaa!
19.2.2008 8:44
Tuore uutinen kertoo ruuan hinnan nousseen rajusti alkuvuodesta. Ruoka on kuitenkin edelleen huomattavasti halvempaa kuin viime vuosikymmenellä.
Ruokaa vähemmällä työllä
Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.
Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.
Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.
Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.
Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.
Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.
Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.
Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.
Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!
Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.
Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.
- Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.
Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.
Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!
Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.
- Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.
Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?
- Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.
Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.
- Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.
Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.
- Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.
Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.
- Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.
- Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.
Nyt kannattaa syödä terveellisesti
Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.
Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).
Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.
Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.
- Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.
Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.
- Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.
- Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.
Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.
- Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.
Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.
- Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.
Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.
-Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.
Pystytkö sinä yhtään lausetta kirjoittamaan palstalle, koska näkyy, että sinä Klikkailet noita samoja viestejäsi jatkuvasti. Ei niitä jaksa enää kukaan lukea, kirjoittele vain sitä joutavanpäiväistä paskaasi, kyllä nämä Kepuliystäväsi sinun "Harrastuksiasi" lukevat.
Kun vaan muistat kehua tätä Vanhasen hallitusta, siinä sivussa voit taas "Panojasikin" mainostaa, ja Kepulit ovat onnesta "Härillään".
Hallitus ei ole tehnyt kuin yhden päätöksen, joka vaikuttaa ruokakorin hintaan: energiaveron korottamisen.
Se vaikuttaa ruoan hintaan sitä kautta, että elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetuskustannukset ja sähkölaskut ovat kasvaneet, mikä nousu on siirretty hintoihin.
Palkkakulut ovat myös nousseet, mutta sillä ei juuri ole vaikutusta, koska kaupan rakenne on samaan aikaan muuttunut pienistä yksiköistä kohti isoja yksiköitä, jolloin palkkakulut/myynti ovat pienentyneet.
Se, mikä eniten on nostanut ruoan hintaa, on hintakilpailun puute ja kaupan keskusliikkeiden suunnaton into rakentaa koko ajan yhä isompia ostospalatseja, vaikka maassa ei tarvita yhtään myymäläneliötä lisää.
Jokainen suomalainen maksaa joka päivä ruokalaskussaan sen, että kaksi suurinta keskusliikettämme rakentaa turhia ostoskeskuksia ja sulkee tarpeellisia lähimyymälöitä ja näin pakottaa kuluttajat kallistuvan ruokalaskun lisäksi myös maksamaan kallista bensaa, jotta yleensäpääsee ruokaa ostamaan.
Bensa-asemathan ovat myös näiden keskusliikkeiden omistuksessa paria pientä huoltamoketjua lukuunottamatta.
Kun kauhistelet ruolakaskuasi, Ukki, katso silloin S-merkkiseen ja K-merkkiseen kauppaan päin.
Nämä kaksi pitävät yksissä tuumin hinnat korkealla ja kauppapaikat omissa käsissään, ettei kilpailu pääsisi häiritsemään.
Näillä kahdella on 80% Suomen vähittäiskaupan elintarvikemarkkinoista. Tradekalla on kymmenisen prosenttia ja loput Lidlillä, R-kioskilla ja muilla pikkunäpertelijöillä, joiden toiminta ei riitä saamaan aikaan mitään hintakilpailua, koska S-ryhmä ja Kesko pitävät hallussaan vähittäiskaupan kaksinapaista monopolia Suomessa.
on täysin kuluttajan käsissä.
80% kuluttajalle suunnatusta tarjonnasta on S-ryhmän ja Keskon käsissä samoin kuin parhaat liikepaikat.
Kuluttajan käsissä on vain valintapäätös: ostanko S- vai K-kaupasta, kun kilpailijoita ei juuri näy eivätkä nekään tosissaan kilpaile hinnalla, koska liian harva kuluttaja on tarpeeksi hintatietoinen.
http://www.iltalehti.fi/perhe/200802197237184_pr.shtml
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2008-06-17_tie_002.html
Kotitalouksien elintarvikemenojen osuus kaikista menoista kaski 20 prosentista noin 13 prosenttiin ajanjaksona 1985-2006
Lisäksi on muistettava, että ruoka on tuona aikana muuttunut selvästi jalostetumpaan muotoon - pannuvalmiita ruoka-annoksia syödään entistä enemmän.
Keskustan mielestä ruoka on tarpeeksi kallista kun tavallisen työtekijä perheen rahat menevät ruokaan ja asuntoon, siinä on tarpeeksi. Silloin asiat on hyvin, ei ne työntekijät muuta tarvitse,harrastukset ja matkustelu jne. on herrojen herkkua, ei työntekijöiden.
http://www.iltalehti.fi/perhe/200802197237184_pr.shtml
Kotitalouksien elintarvikemenojen osuus kaikista menoista laski 20 prosentista alle 13 prosenttiin ajanjaksona 1985-2007 Lisäksi on muistettava, että ruoka on tuona aikana muuttunut selvästi jalostetumpaan muotoon - tahtoo sanoa pannuvalmiita ruoka-annoksia on entistä enemmän.
Normaalia perusruokaa saamme tuloillamme vuosi vuodelta enemmän ja enemmän.
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2008-06-17_tie_002.html
Suuripalkkaisia kauppatieteenmaistereita, johtajia, päälliköitä aivan liikaa. Turhaa mainontaa. Kaiken maksaa asiakas. Syksyllä tehtiin kovat %-korotukset palkkoihin, nyt ne heijastuvat hintoihin. ALV -vero lienee korkein EU maista. Inflaatio syö varsinkin pienituloisten ostovoiman mitättömäksi. Mutta, mutta meidän Mattimme pääministerimme sanoi, ettei köyhyydestä saa puhua, kun ei Suomessa ole köyhyyttä.
Jaa, pitääkö maatamme verrata Afrikkaan vai mihin poliittinen eliittimme tekevät vertailujaan, että voivat kieltäytyä näkemästä kotimaista köyhyyttä?
ovat tälläiset luvut löytäneet brutto palkasta vain,netto NETTO PALKALLA MUUTEN ELETÄÄN,SIITÄ MAKSETAAN MYÖS KAIKKI MUUTKIN KULUT.
Tuossa viestissä johon vastasit ei ollut mainittu ensimmäistäkään lukua. No vastauksesi on kyllä palstan keskitasoa eli höpötetään mitä sattuu kunhan jotain höpötetään.