Nettiselaimissa ja monissa nettisivuissa se jo on, mutta entä ohjelmoinnissa ja kuinka laajalti?
Kirjoittavatko ohjelmoijat kaikki varatut sanat ja jo määritellyt muuttuja-, funktio-, olio-, luokka-, yms. nimet alusta asti kokonaan, vai kirjoittavatko vähän alkua vai valitsevatko listasta sopivan?
Järkevien ehdotusten listan supistamisessa voi käyttää yhä parempia ja parempia tekoälymäisiä temppuja, mutta vaikka hakukoneiden ehdotussysteemien tehtävä on luonnollisen kielen vuoksi vaikeampi, ne ovat silti jo nyt aika hyviä.
On kahdenlaista lähestymistapaa tähän. Voi käyttää ohjelmointikieleen pohjautuvaa systeemiä tai voi käyttää hakukonemaisia ja tekoälymäisiä ohjelmistoja tutkimassa tuhansittain valmiita lähdekoodeja ehdotussysteemiä varten.
Kirjoittavatko ohjelmoijat kaikki varatut sanat ja jo määritellyt muuttuja-, funktio-, olio-, luokka-, yms. nimet alusta asti kokonaan, vai kirjoittavatko vähän alkua vai valitsevatko listasta sopivan?
Järkevien ehdotusten listan supistamisessa voi käyttää yhä parempia ja parempia tekoälymäisiä temppuja, mutta vaikka hakukoneiden ehdotussysteemien tehtävä on luonnollisen kielen vuoksi vaikeampi, ne ovat silti jo nyt aika hyviä.
On kahdenlaista lähestymistapaa tähän. Voi käyttää ohjelmointikieleen pohjautuvaa systeemiä tai voi käyttää hakukonemaisia ja tekoälymäisiä ohjelmistoja tutkimassa tuhansittain valmiita lähdekoodeja ehdotussysteemiä varten.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tottumuksia varmasti löytyy laidasta laitaan. Itselleni riittää mainiosti emacsin dabbrev-expand.
on menetelmä, jolla editorin annan ehdottaa lopputäydennettä, mikäli ajatus ja siten näppäily katkeaa noin sekunniksi. Tuota lyhemmillä mietiskelyajoilla tapahtuva lopputäydenteitten ehdottelu editorin toimesta vaikeuttaa suunnattomasti näppäilyä: silloin on vaikea erottaa niitten lopputäydenne-ehdotteitten seasta, mitä siihen tuli näppäiltyä. Tietenkin, jos katsoo näppäillessään näppäimistöä eikä niinkään näyttöä, lopputäydenne-ehdotusnopeuden valinnalla ei ole mitään merkitystä ohjelmointi- eli näppäilynopeuden optimoinnin kannalta.
Tällaiset "helpotukset" ovat suurin syy siihen miksi koodin laatu ohjelmissa laskee, ohjelmoija irtautuu siitä, mitä on tekemässä. Esimerkiksi Microsoftin ohjelmankehitysympäristöissä ehtorakenteiden ja silmukoiden loputkin kirjoittaa nykyään ohjelma, ei ohjelmoija.
Odotan innolla, kun tavikset ja wannabe-koodaajat alkavat tajuamaan ahdinkonsa liian helpon koodaamisen seurauksena.
"Odotan innolla, kun tavikset ja wannabe-koodaajat alkavat tajuamaan ahdinkonsa liian helpon koodaamisen seurauksena."
Etpä ole itsekään alkanut sitä tajuta.
Olen aika guru nimittäin. افضل مما كنت ، ثق بي.
Eclipsissä on tällainen älykäs tyrkytys. Aika hyvä. En usko, että huonontaa koodin laatua mitenkään. Muut tekijät ovat ratkaisevampia.
Kyllä softalaadun ongelmat on ihan muualla kuin editorissa.
Osaoptimointi eri tasoilla on ehkä kaikkein pahin asia softassa jota aiotaan ylläpitää pitkään. Tämä on sukua arkkitehtuurin optimoinnille joka pitäisi tehdä vain ylläpidettävyyden suhteen ei teknisten hinouksien suhteen. Täytyy muistaa, että isot softat elää vuosia jopa kymmeniä vuosia ja niitä puukottaa useat eri systeemisuunnittelijat, ohjelmistosuunnittelijat ja lopulta useat koodarit. Näillä kaikilla on eri käsitys oikeasta tavasta ja yleensä harvalla on kykyä nähdä pidemmälle, mihin suuntaan softa kehittyy ja kuinka mahdolliset tulevat uudet fiitserit saadaan toteutettua ilman, että lopputulos on salaatti.
Softasuunnittelun tärkein asia on rajapinnat _kaikki_ rajapinnat. Kaikessa pätee myös KISS.
Editori vaikutuksesta puhuminen on naurettavaa koska koodausvaiheessa syntyy kuitenkin aikas vähän vikoja suhteessa eri speksausvaiheisiin. Koodausvaiheen viat on lisäksi paljon halvempia korjata. Järjestelmäsuunnittelijan pieni lipsahdus voi johtaa 2000h ylimääräiseen muutostarpeeseen.