Vihaan elämää

Mäkin olen taas alkanut ahmimaan ruokaa. Noin pari vuotta sitten mulla todettiin BED, kun lihoin lyhyessä ajassa monta kymmentä kiloa, osa lihomisesta kyllä johtui lääkkeistä. Kun painoni oli ylittänyt 100 kg, tajusin vihdoin etten voi jatkaa sitä elämäntapaa, silloin, siis tätä ennen en tehnyt muuta kun söin ja nukuin. Yöllä heräsin siihen että mun teki mieli herkkuja-joten söin niitä, aamulla heräsin karkkia tms. suussa, päivän mittaan söin kaikkea mihin rahani riittivät, mm. pitsaa ja hamppareita joka päivä, karkkien ja sipsien lisäksi. Rupesin laihduttamaan, lopetin lääkkeen, joka oli aiheuttanut minulle ahmimisvimman, lopetin syömisen, laihduin takaisin normaalipainoon-BMI 21, eli laihduin noin 40 kiloa. Nyt, tämä tilanne: olen taas joutunut syömään makeannälkää lisääviä lääkkeitä ja alkanut lihomaan, ostan taas kaikilla rahoillani herkkuja, käyn viereisessä kaupassa päivittäin, ajatuksena vain että jos nyt vielä tänään herkuttelen ja huomenna sitten lopetan. Olen tehnyt tätä muutaman viikon ja paino nousee. Kohta varmaan taas olen ylipainon puolella. Asialle täytyisi tehdä jotain, mutta tahdonvoimani ei riitä. Jos vaikka ajattelenkin että ostan nyt vain tupakkaa ja hedelmiä, en kaupassa enää sitä muista. En tiedä siis onko BED tullut jo takaisin, kun oon alle viikossa lihonut yli kolme kiloa, masentavaa mutta totta.

Tänään tuli tasan viikko siitä, kun tämä ahmimisputki alkoi. Että pikkusen vituttaa, kun on tullut 5 kg takaisin, jotka vasta laihdutin! En vaan voi hallita itseäni.. Tuntuu kuin jalat vain itsestään kävelisivät sinne kauppaan ostamaan kaikenmaailman herkkuja.. Ja kädet ottaa hyllystä suklaata, pullaa, munkkeja yms. Rahatkin alkaa olla jo vähissä...
Mutta huomenna yritän aloittaa tosissani jonkinlaisen dieetin, jolla saisin nuo 5 kg pois, on niin kamalan turvonnut ja läski olo.