Kannabisnarkkarit ovat aina messunneet ja lähetyssaarnanneet kannabiksen haitattomuudesta.
Miksi ihmisen elimistö ei ole samaa mieltä?
Henkilö, joka ei ole koskaan polttanut kannabista eikä tupakkaa, alkaa ekoja jointteja henkeensä vetäessään yskimään. Elimistö siis kysyy, että "mitä helvetin myrkkysavua yrität vetää henkeeni"
Toisaalta kannabisnarkkarit, jotka ovat tehneet joillekin tuulipuvuille käytännön pilan ja laittaneet kannabista esim. kakkuun ja tarjonneet uhreilleen, ovat saaneet havaita, että kannabiskakku on aiheuttanut uhreissaan pahoinvointia. Elimistö siis kysyy, että "mitä helvetin myrkkyä yrität minulle syöttää"
Onneksi on turvallisiakin ja myrkyttömiä kannabiksenkäyttötapoja : http://www.youtube.com/watch?v=UWnd221bLUY&feature=related
Miksi ihmisen elimistö ei ole samaa mieltä?
Henkilö, joka ei ole koskaan polttanut kannabista eikä tupakkaa, alkaa ekoja jointteja henkeensä vetäessään yskimään. Elimistö siis kysyy, että "mitä helvetin myrkkysavua yrität vetää henkeeni"
Toisaalta kannabisnarkkarit, jotka ovat tehneet joillekin tuulipuvuille käytännön pilan ja laittaneet kannabista esim. kakkuun ja tarjonneet uhreilleen, ovat saaneet havaita, että kannabiskakku on aiheuttanut uhreissaan pahoinvointia. Elimistö siis kysyy, että "mitä helvetin myrkkyä yrität minulle syöttää"
Onneksi on turvallisiakin ja myrkyttömiä kannabiksenkäyttötapoja : http://www.youtube.com/watch?v=UWnd221bLUY&feature=related
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkä haluat myös selittää, miksi ihmisellä on aivoissaan kokonaan oma reseptorinsa kannabinoideille. Se taitaa olla ristiriidassa noiden hauraiden argumenttiesi kanssa. Ihan perusbiologiantietämyksellä tajuaa kyllä, että yskiminen on keuhkojen automaattinen yritys suojella keuhkorakkuloita mahdollisesti vahingollisilta hiukkasilta. Se on aivan sama, mistä ne hiukkaset (savu) ovat peräisin.
"yskiminen on keuhkojen automaattinen yritys suojella keuhkorakkuloita mahdollisesti vahingollisilta hiukkasilta. "
Juurikin niin. Keuhkot yrittävät suojautua kannabispaskalta yskimisen muodossa.
Aivan samoin kuin kannabis aiheuttaa pahoinvointia nieltäessä.
Keho vain ei voi sietää kannabista missään muodossa vaan yrittää estää sen erittymisen kehoon.
Et vastannut kysymykseeni. Jos muka keho ei voi sietää kannabista missään muodossa, miksi aivoissamme on KANNABISRESEPTORI?
kannabispaskaa, tosin kehon itsensä tuottamana. Käytän sanaa kannabispaska, jotta koet asian helpommin lähestyttävänä. Ise olen tuon kannabispaskan satunnainen käyttäjä ja en asenteestasi huolimatta voivottele sitä yhtään.
Tässä lainaus Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabinoidi
"hmisissä ja useissa muissa nisäkkäissä luonnollisesti esiintyvä (eli endogeeninen) kannabinoidireseptorien välittäjäaine on anandamidi.[8] Sen tehtävä on vielä epäselvä, mutta sen arvellaan olevan muun muassa aivojen dopamiinitason ja monien kehon sisäisten ärsykkeiden hienosäätelijä. THC kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin vain keskivahvasti, mutta kuitenkin luonnollista anandamidea hiukan vahvemmin. THC toimii kannabinoidireseptorissa reseptorin toimintaa kiihdyttäen, eli agonistina. Tämä onkin todettu kannabiksen ensisijaiseksi päihtymystilan aiheuttajaksi. Kannabiksen alhainen myrkyllisyys johtuu ilmeisesti siitä, että kannabinoidireseptoreja on hyvin vähän hengitystä ja muita tarpeellisia ruumiintoimintoja ohjaavissa aivojen osissa.
CB1- ja äskettäin löydetty alityyppi CB1A-reseptorit ovat toiminnaltaan lähes identtiset, CB1-reseptorin ollessa kehon vallitseva kannabinoidireseptori ja CB1A:n esiintymisen ollessa noin 20 % päätyyppireseptorin määrästä. CB1-tyypin reseptoreja on enimmäkseen keskushermostossa ja harvakseltaan ääreishermostossa. CB2-reseptoreja on puolestaan lähinnä immuniteettimekanismeihin liittyvillä alueilla imusolmukkeissa ja tämä reseptorityyppi vastaa kannabiksen immuniteettia muuntavista ominaisuuksista. CB1 toimii siten pääsääntöisenä kannabiksen keskushermoston tilan muuttajana.[9]
Endogeeninen kannabinoidijärjestelmä
Endogeeninen kannabinoidijärjestelmä käsittää kannabinoidireseptorit (CB1 ja CB2), kuljetusproteiinin (anandamiditransportteri) ja metaboliaentsyymit, jotka inaktivoivat endokannabinoideja (FAAH ja MGL). Endogeeniset kannabinoidit, anandamidi ja 2-AG inaktivoituvat nopeasti elimistössä sitoutuessaan solukalvon spesifisiin kuljetusproteiineihin. Endogeeniset kannabinoidit kuljetetaan solun sisään helpotetun diffuusion avulla. Solussa ne metaboloituvat spesifisten entsyymien avulla. Solukalvoon sitoutunut rasvahappoamidihydrolaasi-entsyymi (FAAH) katalysoi solussa AEA:n hydrolyysiä arakidonihapoksi ja etanoliamiiniksi. 2-AG puolestaan hajoaa solun sisällä arakidonihapoksi ja glyseroliksi entsymaattisesti olosuhteista riippuen joko monoasyyliglyserolilipaasin (MGL) tai FAAH:n avulla.
Kannabinoidit lääkeaineina
Elimistön kannabinoidireseptoreilla ja endokannabinoideilla on nykyarvion mukaan laaja ja merkityksellinen rooli monissa ihmisen elintoiminnoissa. Eräitä kannabispohjaisia lääkkeitä on käytetty Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa syöpä- ja AIDS-potilaiden heikentyneen ruokahalun hoidossa. Uudella CB1 reseptorisalpaajalla (rimonabantti) on saatu erittäin lupaavia tuloksia mm. liikalihavuuden hoidossa. Lääkkeen on myös todettu auttavan koehenkilöitä tupakoinnin lopettamisessa. Rimonabantti myydään reseptilääkkeenä Euroopassa kauppanimellä Acomplia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabinoidisysteemiin vaikuttavilla lääkeaineilla voitaisiin hoitaa lisäksi mm. useita aivoperäisiä sairauksia (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, MS tauti, Touretten syndrooma, skitsofrenia), silmänpainetautia, kipua, tulehdustiloja sekä erilaisia syöpiä. "
Jos ikinä luit tänne asti, voin yksinkertaisesti vastata kysymykseesi.
Ihmettelit siis, miksi ihminen reagoi kannabikseen kuten myrkkyyn jne. Ulkoinen ja kehon oma kannabispaska poikkeavat erityisesti määrällisesti toisistaan. Kannabiskasvista saatava kannabispaska ei kuitenkaan ole myrkyllistä kovin suurillakaan annoksilla ("kannabiksen alhainen myrkyllisyys johtuu ilmeisesti siitä, että kannabinoidireseptoreja on hyvin vähän hengitystä ja muita tarpeellisia ruumiintoimintoja ohjaavissa aivojen osissa.")
Väittäisin, että pahoinvointi esim. syötäessä liittyy nimenomaan siihen, että ulkoisesti saatavan kannabispaskan määrä on selkeästi suurempi, kuin mitä keho tuottaa normaalisti sisäistä kannabispaskaa. Tämä päihdyttää ja vaikuttaa aivojen toimintaan ja tottumaton kokee todennäköisesti pahoinvointia, pyörrytystä jne. Syötynä varsinkin liian suuren annoksen nauttiminen saaminen tapahtuu tottunneellikin polttelijalle helposti, koska annoksen arviointi on vaikeaa. Yhdestä-kahdesta avaruukeksistä voi mennä totaalisen kuutamolle.
Itseasiassa kannabis on yksi parhaista pahoinvointilääkkeistä. Ei kannabiksen syöminen aiheuta pahoinvointia, kuten ei sen polttaminenkaan. Kannabista voi myös höyrystää, joka poistaa polttamisen aiheuttamat terveyshaitat.
En väitä että kannabis olisi mikään ihmelääke tai vaaratonta kroonisessa käytössä. Mutta en myöskään keksi faktoja päästä.
sekä tottumuksesta tunteeko ihminen pahoinvointia. Tottuneemmatkin saattavat joskus liian suurestä kerta-annoksesta saada pahoinvointia.
Mutta kyllä kannabis on samalla yksi tehokkaimmista pahoinvoinnin lievittäjistä mitä on, mutta tottumukseen nähden oikeat annokset ovat ratkaisevassa asemassa.