Raskaus oli vahinko, mutta minun osaltani erittäinkin toivottu. Olen 2 vuotiaan pojan äiti ja halusin lapselleni sisarruksen kuumeisesti. Ongelmana kuitenkin on se, että minulla on keskivaikea masennus ja todella paha ahdistuneisuus, jotka vaan pahenivat raskauden alkaessa. Tiedän, että asiaan liittyy hormoonit, mutta siihen liittyy myös lääkkeiden(maksimiannoksella) lopettaminen melkein seinään. Ahdistus on kasvanut niin suureksi, etten ole pystynyt hoitamaan lastani, puhumattakaan muita kotiaskareita.
Miehelläni on todella vaikea masennus ollut jo 5 vuotta, joten en jotenkin saa siltäkään tukea asiaan, vaan pikemminkin hän pahentaa oloani.
Haluaisin pitää tän lapsen, luoja vaan tietää kuinka pahasti haluaisin. Olo on vaan niin sietämätön, etten usko selviäväni vielä 30 viikkoa ennen kun synnytän, kun tuntuu, ettei selviä huomiseen. Koko lähipiiri on abortin kannalla ja tähän päivään asti olen uhmannut heitä. Nyt 6 viikon sietämättömän ja tauottoman ahdidtuksen takia alan taipua aborttiin. Kaikesta eniten pelkään, etten ikinä pysty antamaan sitä itselleni anteeksi, sillä olen sitä koulukuntaa, että abortti on murha. Siksi pelkään, pystynkö elämään lapsen murha omatunnollani, mutta toisaalta pelkään, etten selviä raskaudestakaan itsemurhatta.
Kertokaa pliis ihmiset mielipiteenne asiasta?? Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta ja jos on, niin mites on selvitty, ym...
Oon niin epätoivoinen ja ahdistunut, että vain itsemurha pyörii mielessä..
-rv 10 2
Miehelläni on todella vaikea masennus ollut jo 5 vuotta, joten en jotenkin saa siltäkään tukea asiaan, vaan pikemminkin hän pahentaa oloani.
Haluaisin pitää tän lapsen, luoja vaan tietää kuinka pahasti haluaisin. Olo on vaan niin sietämätön, etten usko selviäväni vielä 30 viikkoa ennen kun synnytän, kun tuntuu, ettei selviä huomiseen. Koko lähipiiri on abortin kannalla ja tähän päivään asti olen uhmannut heitä. Nyt 6 viikon sietämättömän ja tauottoman ahdidtuksen takia alan taipua aborttiin. Kaikesta eniten pelkään, etten ikinä pysty antamaan sitä itselleni anteeksi, sillä olen sitä koulukuntaa, että abortti on murha. Siksi pelkään, pystynkö elämään lapsen murha omatunnollani, mutta toisaalta pelkään, etten selviä raskaudestakaan itsemurhatta.
Kertokaa pliis ihmiset mielipiteenne asiasta?? Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta ja jos on, niin mites on selvitty, ym...
Oon niin epätoivoinen ja ahdistunut, että vain itsemurha pyörii mielessä..
-rv 10 2
Vastaukset 39
Vanhimmat
ja kerro, ettet missään tapauksessa tahdo aborttia, kerro myös kaikki tuo muukin.
Lääkäri osaa varmasti auttaa sinua, ehkä joku muu lääke voisi olla mahdollinen?
Uskon, että avun hakemisella löytyy joku vaihtoehto.
Ja se tuskin on abortti.
Olen käynyt lääkäreillä, psykologeilla, psykiatreilla ja jopa psykiatrisellä osastolla. Vastaukseksi psykiatrilta olen saanut, että jos ei pärjää ilman lääkitystä, niin suosittelee keskeytystä.
Lisäksi pahan oloni takia en millään pysty lopettaa tupakanpolttoo, ja oon jatkuvasti kuullut kaikilta,(myös lääkäriltä) että teen todella pahaa lapselleni tupakalla ja 24/7 ahdistuksella. On kuulemma todella suuri riski, että lapsen henkinen kehitys kärsii pahasti. Lisää syyllisyyyttä vaa.
Eli toisin sanoen olet liian huonokuntoinen selvitäksesi raskaudesta ja jo olemassa olevan lapsesi hoidosta jos raskaus jatkuu. Jos kyseessä olisi fyysinen yhtä vaarallinen vika kuin sinulla nyt esiintyvä masentuneisuus ei kukaan, et edes sinä itse pohtisi muuta kuin keskeytystä.
Mielen sairaus on sairaus siinä missä fyysinenkin vaiva ja jos se estää turvallisen raskauden niin se estää! Älä yritä vääntää asiaa miksikään muuksi. Syyllisyys on opittua, muista se!
Tietyissä tilaneissa raskauden keskeytys on oikein. Esimerkiksi silloin jos raskauden jatkaminen vaarantaa sinun henkesi ja jo olemassa olevan lapsesi.
suuresti miksei sulle ole määrätty lääkitystä raskauden ajaksi. Pienempi paha se on kuin erittäin masentunut ja ahdistunut äiti joka miettii vain itsemurhaa tai ehkä jopa tekee sen. Etkö tosiaankaan voisi etsiä sellaisen lääkärin joka määrääisi sulle lääkkeet, esim. synnytyssairaalassasi jos psykiatri sitä ei tee. Itse tiedän monia jotka ovat syöneet masennus- tai muita psyykelääkkeitä raskausaikana ja saaneet terveitä lapsia. Mieluummin niin että vauva saa vähän jotain turvalliseksi katsottua lääkettä kuin että se tapetaan...
taas on käyny hernekärsäkkäiden sensuurikäsi asialla.. Täällä ei näköjään saa varottaa edes abortin masennusta ja itsemurhavaaraa pahentavista vaikutuksista, saati kertoo raskaakstulemattomuuden aiheuttamasta masennuksesta ja itseinhosta!!! HYSHYS jälleen kerran!!
Olet varmasti jo törmännyt siihen,e ttä yhteiskunnalla ei ole varaa auttaa. kunnat eivät voi tarjota keskusteluapua sosiaalitoimesta, sillä resurssit eivät riitä. Kunnan mielestä päästäisiin halvimmalla jos tekisit abortin ja jatkaisit hoitoja entiseen tapaan. Jos näin teet, niin voit lohduttautua,e ttä kyllä ne lääkkeet sitten aloittaessasi taas turruttavat pääsi ja tuska jota koet ei tunnu niin pahalta...
Lähes jokaisella paikkakunnalla kuitenkin on joitakin mielenterveysjärjestöjä, jotka järjestävät erilaista kahvila- tai kerhotoimintaa. Hakeudu sellaiseen. Niistä löytyy juttelukaveria ja vertaistukea. Ei ihan ammattilaisia, mutta asialleen vihkiytyneitä vapaaehtoisia, joilla on vilpitön halu auttaa ihmisiä. Uskon, että sinulle apua olisi jo jostain ystävästä, jolle keskustella ja joka auttaisi sinua päivittäisissä askareissa, hoitaisi lasta ja siivoaisi jotta saisit nukkua kunnolla... Joku tuki-ihminen joka potkii perseelle.
Siis 3 kuukautta sitten halusit lapsen ja nyt taas et? Aika lapsellista ja karmeeta pelleilyä lapsen elämällä! Ja ootte niiin masentuneita mutta seksi kumma kyllä silti jaksanu kiinnostaa? Sikiöhän on jo niinku pienikokonen ihminen, joutusit synnyttään sen tai sitte haluisit silpoo sen palasiks elävältä?? Hyi s.. Sekö sitten parantas oloo?
"Siis 3 kuukautta sitten halusit lapsen ja nyt taas et? Aika lapsellista ja karmeeta pelleilyä lapsen elämällä! Ja ootte niiin masentuneita mutta seksi kumma kyllä silti jaksanu kiinnostaa? Sikiöhän on jo niinku pienikokonen ihminen, joutusit synnyttään sen tai sitte haluisit silpoo sen palasiks elävältä?? Hyi s.. Sekö sitten parantas oloo?"
Karmeata pelleilyä lapsen hengellä? Lapsella ei ole vielä edes elämää, se on täysin kipua tuntematon äidissä loisiva solukasa. Sitä ei kiinnosta teetkö abortin vai et. Itse suosittelen aborttia sillä selvästi et selviä sen kanssa, kun toinen lapsesikin jää hoitamatta. Olet idiootti jos sen lapsen väkisin synnytät, koska 'tuntuu että murhaan lapsen' kun ei se ole vielä edes mikään lapsi.
Parempi KIVUTON abortti sikiölle, kuin helvetti syntymän jälkeen, tosi kiva sitten jos vaikka hermosi menetät joskus ja lapselle käy huonosti. Ei lapset ansaitse paskaa elämää koska itse et kykene antamaan tätä 'tappoa' itsellesi anteeksi. Abortti sanon minä, järkeile, äläkä tunteile.
:D:D kuinka te abrtin suosijat ja seliselittäjät viitsitte hapertaa uskottavuuttanne näillä biologisen faktan vastasilla kusetuksilla..? No mitähän se alkio sielläv tekee jos ei elä?? Aika harvalla kuolleella vissiin on toimiva sydän ja aineenvaijhdunta ja kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia!!
Tulikos mieleen että helvetti voi puhjeta hätiköidysti tehdyn abortin jälkeen ja sun kaltasten aborttikynnysta madaltavien tiensilottajien toimesta? Haluatko huonontaa nykysen lapsen elämää kun äiti sekoaa aborttimasennuksessaan ja mahdollisesti tappaa itsensä siinä sivussa?! Sietäsit edes hävetä... tuskimpa ymmärrät. Moraalia kun ei ole.. Koitat vaan omissa traumoisasi vetää mahdollisimman monen muunkin sinne samaan paskaan kahlaamaan... toivottavasti kukaan ei kuuntele verenhimosia neuvojas!!
Alkio on pelkkä loinen naisen sisässä, sillä ei ole elämää, se ei ajattele, tunne tai käsitä mistään mitään, se toimii pelkkien refleksien voimalla, joka on fakta.
"Aika harvalla kuolleella vissiin on toimiva sydän ja aineenvaijhdunta ja kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia!! "
Sikiö on kuin kasvain, sekin kasvaa. Sydämen syke ei lisää sen ihmisyyttä, se on silti vain sikiö vaikka miten vääntäis.
"Haluatko huonontaa nykysen lapsen elämää kun äiti sekoaa aborttimasennuksessaan ja mahdollisesti tappaa itsensä siinä sivussa?!"
Yleensä abortti on helpottava kokemus, eikä niinkään huono. Se tehdään yleensä aina harkiten ja tässäkin tilanteessa abortti selvästi on parempi ratkaisu. Oletko kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Siinäkin tilanteessa äiti voi vaikka pakastaa lapsensa.
"Moraalia kun ei ole.."
Kyllä on. Joskus on vain PAKKO valita kahdesta pahasta se pienempi paha, ei abortti koskaan ole mukava kokemus, mutta joskus se on tehtävä.
"toivottavasti kukaan ei kuuntele verenhimosia neuvojas!!"
Abortti on monessa tilanteessa hyvä ratkaisu ja ehdottomasti se vähemmän paha. Abortti voi pelastaa monen 9-vuotiaan LAPSEN elämän. Vai olisiko sinusta oikein että tyttäresi joka on 9-vuotias ja miehesi raiskaama, synnyttäisi lapsen kun sen voi estää? Lapsen elämä olisi pilalla ja lapsi olisi ikuisesti muistuttamassa tästä hirveästä asiasta, mahdollisesti äiti kostaa siitä lapselleen. Mieti ennekuin avaat suusi, sillä abortin vastustaminen ei ole koskaan tuonut mitään hyvää maailmaan, ainoastaan pahaa ja tarpeetonta kärsimystä. Abortilla voidaan pelastaa toisen mielenterveys tai itsemurha jonka lapsi aiheuttaisi.
vääntäs niin alkiokin nyt vaan on ihminen :) Ihan sama miksikä loiseks, kasvaimeks ym. biologisten faktojen vastasta iniset.
Joo-o, aivan varmaan helpottava kokemus, useinhan helpotuksen jälkeen kuus kertaa useemmin (kuin synnyttäneet) on tapana tappaa ittensä :D Synnytysmasennus on yleistä mutta ohimenevää, aborttimasennus kuolettavampaa laatua.
Kerroppa 'vähemmästä pahuudesta' ja 'paremmasta ratkasusta' niille laumoille jotka kärsii loppuikäänsä aborttitraumaa tai joiden tytär on tehny itsemurhan aborttimasennuksessaan!!
Monikohan 9-vuotias voi tulla raskaaksi, ja kuinka usein näitä aborttitapauksista onkaan vuositasolla (tai ehkä pikemmin kymmenen vuoden aikana, jos riittää sekään!)?
olemassa, joita voi syödä raskauden aikana. Ja hae neuvolan kautta keskusteluapua ja tukihenkilö.
Aikamoista tekstiä on tänne tullu. Kiitos teille kaikille, jotka oikeesti halusi auttaa kirjoituksellaan mua.
Mä en oo missään vaihees sanonu, ettenkö enää haluaisi tätä lasta. Haluan ehdottomasti, mutta olo on sellainen, mitä ei toivoisi pahimmalle vihollisellekaan. Siis maanpäällinen HELVETTI, enkä tiiä, kauanko mua riittää enää tähän. Joku tais ehdottaa adoptiota, mut ongelmana ei oo se, että miten mä selviin lapsen kans ku se syntyy, vaan tä on viel 7 kk aikaa, miten selviin raskaudesta.
Ihmettelen vaa sellaista, että miten jotkut vaan jaksaa kirjoittaa noi helkkarin ilkeänsävyistä tekstiä, huomioonottaen, että mainitsin olevani iha itsarin partaalla.
En voi kuntaani moittia, olen saanut todella paljon keskusteluapua joka suunnasta: Psykopoli´sta, neuvolasta, sairaalasta, vanhemmilta ym. Kävin jopa hypnoosiss. Tänään oon menossa Naistenklinikalle juttelemaan psykiatrin(?) kanssa täst tilanteest.
Pahin ongelma on se, että aika käy mua vastaan. Mulla on enää reilu viikko aikaa tehdä abortti, ja lääkkeiden vaikutuksen näkee vasta noin parin viikon päästä. Mulla oli aikaisemmin maksimiannos, niin kukaan ei mulle lupaa, että minimiannos auttaa. Mitä jos ei auta?? Mitä mä sitten teen??
Toinen juttu on se, että mulla on mieletön pelko, että olen jo vahingoittanut lastani 24/7 ahdistuksella ja flippailulla sekä tupakalla. Pystynkö ikinä antamaan itselleni anteeks sitäkää, jos lapsi syntyy vammaisena tai psyykkisesti sairaana mun takia??
Kiitos kaikille, jotka jaksoi lukea tämän.
hyvänen aika johonkin laitokseen, ei kai nyt lapsen jonka HALUAT koko elämä voi olla kiinni parista viikosta!!! Mieti myös sitä miltä sitten tuntus jos nyt tekisitkin sen parin viikon takia abortin ja sitten kun saisit niitä lääkkeitä tai ne rupeis vaikuttaan, niin olo helpottus eikä ois mitään ongelmaa olla raskaana mutta lasta ei enää olis..?? Ja tupakka ei vahingoita lasta mitenkään pysyvästi, mutta koita kuitenkin lopettaa se, ja varmasti saat niitä sikiölle sopivia lääkeitä kun meet kertoon että haudot joko ittes tai lapsen tappamista!
Elä tee sitä aborttia. Se on yksi syy vihata itseäsi taas lisää. Se pilaa sun elämän. Se pilaisi samalla sun toisen lapsen elämän. Sikiöllä on hermosoluja ja se on kehittynyt niin paljon, että se tuntee tuskaa ja kipua. Ethän satuttaisi täällä maanpäällä elävää lastasikaan ja lähettäisi ennen aikojaan taivaaseen. Käy keskustelemassa kirkontyötekijän kanssa! Minä ainakin kävisin. Miksihän viestini oli poistettu... Siinä oli faktaa. USKO se ABORTTI ei auttaisi mitään! Käy papin yms kanssa keskustelemassa. Voisit myös käyd hyvällä ja asiantuntemalla homeopaatilla. Et varmaan ole kokeillut sitä? Täällä Oulussa on sellainen kuin Antero SARAVYÖHYKE oy. Suosittelen lämpimästi. Se on kuin psykoterapiaa. Ei vaarallisia lääkkeitä. Eräs alalla oleva sanoin että psykoterapia on ainut mikä auttaa. Elä hyvä ihminen turruta surua lääkkeillä. SE ei poista syytä miksi olet huonossa kunnosssa. Syy pitäisi selvittää. Siitä kaikki lähtee. Ei lääkkeet voi tehdä ihmisestä ILOISTA. Ei se ole normaalia. Käy homeopaatilla. Muista sinulla on vatsassasi pieni ihminen joka tarvitsee VAIN sinua elääkseen.
Tuskin kumpikaan aiheuttaa lapselle fyysistä vammaa tai psyykkistä sairautta.
Raskauden aikaisesta ahdistuksesta löydät lukuisia linkkejä googlesta haulla raskaus ahdistus, esim helistimen sivu vaikutti asialliselta.
http://www.helistin.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=34546&sid=728b2cdd0e18c653649eef0f8eaff710
Tupakointi lisää keskenmenon riskiä ja lapsen syntymäpaino laskee (google raskaus tupakointi).
Kortistani löytyy meiliosoitteeni jos haluat keskustella tämän topicin ulkopuolella.
täällä hyssyttelypalstalla vaan ei sallita suoria puheita abortin varjopuolista.. varmaan jos tämäkin taas poistetaan niin joku keksii oivan selityksen, koska siinä mainostettiin jotain palveua... no, seuraavan kerran se kannattaa jättää pois.
En tajua miksi asiaa pitää sievistellä! Sitten kun joku sanoo totuuden raakoineen yksityiskohtineen=viesti poistetaan! Ihmisellä on sanan vapaus tässä asiassa. Kerta aloittaja kysyi mitä tehdä.
Mikään tässä maailmassa ei oikeuta tappamaan lasta. Minä en sinun tilanteessä "itseni vihaaja" lasta tappaisi! JOKAISELLA äidillä on AIVAN varmasti sisällään suuri rakkaus ja suojeluvaisto lapsiaan kohtaan! Pahinta mitä voi tapahtua on menettää lapsi. Kuka haluaa oikein oman käden ja tahdon kautta poistaa viattoman ihmisen elämän!!! TIESITKÖ että jokainen lapsi valitsee vanhempansa!! KOSKA heillä on viesti isälle ja äidilleen taivaasta. Heillä on jokin asia minkä lapsen vanhemmat voivat oppia vain sen tietyn lapsen kanssa. Toista samanlaista lasta ei tähän maailmaan synny! Se lapsi on ainutlaatuinen. Sillä on ehkä sinun kauniit silmäsi lapsen isän hiukset ja sinun lahjasi. Elä estä hänen syntymäänsä! Ihmisellä pitää olla oikeus syntyä jos hänen on annettu hedelmöityäkkin. Ei lapsi ole kuin joku tavara. "En otakkaan vauvaa, en pysty nyt, ehkä viiden vuoden päästä, sitten kun kaikki on täydellistä ja suunniteltua..." (tämän olen kuullut LIIAN monesti naisten suusta)
Anna pienelle vauvalle elämä ja turvallinen kasvu vatsassasi! Nyt HAET sitä apua. Murha ei ratkaise mitään. Sekoat vaan lopullisesti ja itket koko loppuelämäsi: lapseni olisi nyt 7-vuotias ja menisi kouluun... Millehän hän näyttäisi... Olisiko hän tyttö vai poika...
Olen kokenut pahan kesken menon itse. Se oli kauheinta mitä minulle on tapahtunut. En aiheuttanut sitä itse. Kaikenlisäksi jouluiltana... Jatkuvasti mietin olisiko se ollut tyttö ja nyt se olisi n 3-vuotias. Katselen surullisesti kolmevuotiaita. :(
Toivon että suojelusenkeli tulee sun luo ja antaa sulle voimia ja sisua vauvan kans.
Polta jos haluat jos se estää sua tekemästä sitä. Tupakointi vähentää lapsen saamaa happimäärää istukan kautta.
**Enkelin siipien havinaa**
Elä tee sitä.
Saa mainostaa, kunhan ei mainosta omaa palveluaan (sille on oma osasto).
etteikö vammoja ja sairauksia syntyvällä lapsella ilmenisi vaikka kuinka terveellisesti eläisi ja psyyke kestäisi. Syyllistäminen on vain niin paljon helpompaa kaikille pahanilmanlinnuille jos löytyy jotain mitä moittia. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ja pienet askeleet kerrallaan kuin että ympäristön painostuksesta ajaa itsensä loppuun ja vain sen takia että mitä muut ajattelee ja minusta on mieltä, heillä ei ole mitään merkitystä sinun elämääsi. Toivotan sinulle onnea raskaudessasi ja parempi rööki pahimpaan ahdistukseen kuin totaalinen itsensä kadottaminen.
Sikiö ei tunne kipua, koska se ei ole niin kehittynyt ja SITÄPAITSI, ennemmin sekunnin kipu kuin jatkuva paha olo.
Taivasasiat eivät selvästikkään riitä perusteeksi eli sen kohdan voi hypätä surutta ohitse.
Se että sinusta tuntui pahalta ei meinaa että kaikki niin tuntisivat. Ihmisellä ei ole mitään TARKOITUSTA syntyä, vaan se hedelmöittyy jos sellainen nakki sattuu käymään, halusi tai ei.
Ne sivut joita linkitit ovat pelkkää PROPAGANDAA, kuvat eivät edes ole aitoja. Uskomatonta että johonkin ne uppoaa *pyörittelee silmiään*
ja oot päättäny etukäteen että kyseisellä ihmisellä tulis olemaan koko elämänsä (sun aiheuttama?) 'paha olo', niin paha että olis mieluummin kuollu??
Ja jos kipua tuntemattoman tappaminen on ok, niin tapetaan samalla logiikalla ihan oikeutetusti kuka tahansa kunhan se tehdään riittävän nopeesti ja kivutta..?
Jos vihaat lapsia, etkä niitä halua niin voin kyllä luvata että lapsella ja äidillä molemmilla on erittäin paha olo sen jälkeen jos lapsi pitää väkisin synnyttää.
"
Ja jos kipua tuntemattoman tappaminen on ok, niin tapetaan samalla logiikalla ihan oikeutetusti kuka tahansa kunhan se tehdään riittävän nopeesti ja kivutta..?"
Riippuu mikä tilanne on kyseessä. Jos on elävä olento ja omistaa jo elämän, eikä sitä halua lopua, on sen riisto väärin, toisinkuin sikiö ei vielä omista omaa elämää. Pitääkö rautalangasta tosiaan vääntää?
"Jos on elävä olento ja omistaa jo elämän, eikä sitä halua lopua, on sen riisto väärin, toisinkuin sikiö ei vielä omista omaa elämää."
???
Ja sikiökö ei ole elävä olento joka omistaa OMAN elämänsä? Sittenhän tätä ei ole vauvatkaan eikä juuri mitkään eläimetkään, eiväthän nekään ymmärrä haluta elää ja olla luopumatta siitä? Onko siis oikeus tappaa jos uhri ei osaa ilmaista haluttomuuttaan kuolla? Syntymättömällä ei ole paljoa vaihtoehtoja jos se päätetään tappaa, mutta myöhemmin se toki voi kertoa mileipiteensä olisiko sittenkin halunnut tulla surmatuksi. Harvempi olisi halunnut..
Sikiö ei ole valmis ihminen, vauva on asia täysin erikseen, se on syntynyt JO. Samoin eläimet ovat syntyneet JO, elävät JO ulkomaailmassa, ei loisien emon/äidin vatsassa. Jos sikiö abortoidaan ni se ei sen jälkeen paljon kerro mitään, kun ei se ole tajunnut että se koskaan oli edes olemassa.
kukaan joka on tapettu kerro mitään enää sen jälkeen :D eikä kertonut sitä ennen vauvakaan joka tapettiin..
Minkä ikäinen on "valmis" ihminen? Ihminen joko ON tai ei ole, ja syntymätönkin ON ja ELÄÄ. Ihminen muuttuu koko ikänsä eri vaiheissaan. Silti se on ja pysyy ikänsä ihmisenä, hedelmöityksestä kuolemaan.
Jos on valmiiksi mielenterveysongelmaiset vanhemmat ja hankaluuksia selvitä arjesta yhden lapsen kanssa, en näe syytä sille miksi raskauden jatkaminen kannattaisi. Mielenterveysongelmilla kun on taipumusta siirtyä vanhemmilta lapsille. Onko parempi jatkaa raskautta ja mahdollisesti 15 vuoden kuluttua läpikäydä oman lapsen itsemurha, tai tämän ahdistuksissaan suorittama henkirikos jotain toista ihmistä kohtaan? Suosittelisin että hoidatte miehenne kanssa päänne kuntoon ja harkitsisitte vasta sen jälkeen perheenlisäystä.
On hirveä taakka lapselle syntyä täyttämään jotain vajetta vanhempiensa elämässä. Oli kyse sitten onnellisuudesta, rakkaudesta tai sisaruudesta. Entä jos uusi lapsi ei tuokaan onnea mukanaan? (On muuten olemassa niin kutsuttuja onnellisuustutkimuksia, jotka osoittavat ettei lisääntyminen suinkaan lisää onnellisuutta, vaan päinvastoin. Ja tämä on yleinen trendi. Ymmärrän hyvin etteivät uskovaiset ihmiset kykene hyväksymään aborttia ja uskovat lapsen olevan pelastus, rakkaus ja onni, mutta uskovilla ihmisillä onkin oma maailmankatsomuksensa ja yhteisönsä tukenaan. Kaikki eivät ikävä kyllä kykene tuudittautumaan pyhään elämään samalla tavalla.)
Suosittelisin kuuntelemaan sydäntäsi päätöksenteon suhteen, ei näitä mielipiteitä tällä foorumilla. Jos nyt tuntuu liian raskaalta, on se ehkä merkki siitä, ettet ole valmis synnyttämään uutta lasta ja pitämään huolta siitä. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää kyetä pitämään huolta itsestään, ennen kuin ottaa vastuun jonkun toisen elämästä.
lapsen tappaminen saattaa ja todennäkösesti pahentaa kaikkia ongelmia ennestään?!! (ja kyllä, se on ihan tutkittukin että abortti kuusinkertastaa itsemurhariskin synnytykseen verrattuna!)
En olisi paremmin sanonut. Tässä ajettiin tosissaan lasten etua, eikä sitä omaa, että 'en pysty tekemään aborttia kun tulee siitä niin paha mieli' ajatelkaa mikä on OIKEASTI lapselle hyväksi eikä sitä että miltä itsestä tuntuu. Sikiön abortointi on paljon parempi vaihtoehto kuin synnytys kun oma pää ei ole edes kunnossa.
tottakai jokainen nyt haluaa ihan varmasti mieluummin kuolla kuin elää..?! :D Mistä lähtien kuolema murhan uhrina on ollu kenenkään muun kun korkeintaan tekijän etu, jos senkään?
Jos oma äitini ei olisi halunnut minua, kun olin vasta sikiö ja jos nyt oletettavasti sen tiedostaisin (tosin sikiö ei tiedosta mitään) niin ennemmin haluaisin abortin jota en edes tajua, kuin sen että äitini vihaisi minua ja haluaisi minusta eroon ja VÄKISIN synnyttäisi minut maailmaan koska jotkut abortinvastustajat eivät aborttia hyväksy 'koska musta tuntuu siltä'. Faktat faktoina ja tunteet syrjään, koska sikiö ei tunne tai ajattele yhtikäs mitään, eikä tunteilla muutenkaan pitkälle tässä asiassa pötki. Jokaisen lapsen on saatava syntyä haluttuina, se on jokaisen vähintäänkin perusoikeus.
lapsia joita kukaan ei haluaisi?
Eläisin mieluummin hyvässä (tai vaikka vähemmänkin hyvässä) kodissa adoptoituna kuin olisin kuollut päivänvaloa koskaan näkemättä, ikuisessa haudassa jossain sairaalan biojäteröykkiössä.
niin et yksinkertaisesti tietäisi siitä yhtikäs mitään, et MITÄÄN, eli vähän paha vituttaa siinä vaiheessa kun et tajua mistään mitään. Et osaa kaivata päivänvaloa tai elämää kun et tiedä siitä mitään yks kert. Miksi pitää vääntää tästä vielä? Eikö oikeasti ihmiset tajua sitä että se sikiö ei paljoa ajattele että 'miksi minua ei haluttu?'.
jotka saivat elää on yleensä äärimmäisen kiitollisia siitä :) ja kaikille tapetuillekin olisi varmasti löytynyt paikka jossa ne olis voinu sitä olla!
sillä edelleenkään abortoitu ei siitä olisi mitään tiennyt että hänet abortoitiin.
Niin?
Mutta valtaosa ON kiitollisia ettei niin käynyt :)
on minullakin. Esikoiseni on 7- vuotias. Tulin raskaaksi viime lokakuussa ja työterveyspsykolgi käski lopettaa lääkityksen(mirtazapin 30mg ja citalopram 20mg)
Tammikuussa masennuksen oireet tulivat takaisin (kuoleman ajattelu, paniikkikohtaukset, yms.)ja neuvolalääkärille asiasta kerrottuani luonani alkoi käydä viikoittain psykiatrinen sairaanhoitaja, koska kotoa poistuminen oli yhtä helvettiä. Tämä hoitaja oli yhteydessä psykiatrian erikoislääkäriin, joka määräsi minulle takaisin citalopram 20mg, mikä alkuraskaudessa kiellettiin, sekä oxamin 15mg puolikas tab. tarvittaessa.
Oloni parani pikkuhiljaa ja maaliskuussa annostus nostettiin 40mg. Sen jälkeen sain elämänhaluni kokonaan takaisin. Kesäkuun 26. sain terveen tyttövauvan. Lääkkeet ovat imetyksen aikana samat ja muutamaa "kiukkukohtausta" lukuunottamatta kaikki on mennyt hyvin. Kolmatta päivää hoidan nyt vauvaa yksin miehen loman loputtua.
Hyvän tukiverkon ja varsinkin mieheni avulla jaksoin kaikki vastoinkäymiset raskauden aikana. Mutta paras motivaatio minulla eli sisälläni. Vaikka odotusaika oli yhtä helvettiä, niin ei kaduta yhtään kun saan pidellä lastani sylissä, haistella hänen tuoksuaan ja imettää tuota uskomattoman suloista vauvaa!!!
Voimia sinulle!!!