kyllä on outoa

MUKAMAS sanalle painotus.

Perustele mitä tarkoitat amk- ja yliopistotasoisella?Kerro, mitä tiedät kummastakaan koulutuksesta, luultaasti et mitään.
Olevinaan yliopistossa?Ihan sama se minulle on, missä luokanopettajaksi kouluttaudutaan,tärkeintä , että valmistuu henkisesti ja fyysisesti raskaaseen työhön päteviä tekijöitä joiden opetukseen voimme omat lapsemmekin huoletta laittaa.Olet ilmesesti hieman epäkypsä, tai yksi niistä monista katkeroituneista, jotka eivät koskaan kyseisiin opintoihin tullut valituksi.

kirsmismi kirjoitti:

Perustele mitä tarkoitat amk- ja yliopistotasoisella?Kerro, mitä tiedät kummastakaan koulutuksesta, luultaasti et mitään.
Olevinaan yliopistossa?Ihan sama se minulle on, missä luokanopettajaksi kouluttaudutaan,tärkeintä , että valmistuu henkisesti ja fyysisesti raskaaseen työhön päteviä tekijöitä joiden opetukseen voimme omat lapsemmekin huoletta laittaa.Olet ilmesesti hieman epäkypsä, tai yksi niistä monista katkeroituneista, jotka eivät koskaan kyseisiin opintoihin tullut valituksi.

Lue lisää

niin hetikö sen leimaatte ette kouluja ole käynyt? Kyllä vain olen, valmistun vuoden sisällä oikeustieteellisestä Turusta.. joten vastaus teille, etten ole vain katkeroitunut. Mutta ihmettelen suuresti vain kasvatusalojen TIETEELLISTÄMISTÄ!

mieltä asiasta kirjoitti:

niin hetikö sen leimaatte ette kouluja ole käynyt? Kyllä vain olen, valmistun vuoden sisällä oikeustieteellisestä Turusta.. joten vastaus teille, etten ole vain katkeroitunut. Mutta ihmettelen suuresti vain kasvatusalojen TIETEELLISTÄMISTÄ!

Lue lisää

Totta kai kasvatutsalalla täytyy olla teoriaakin pohjalla. Kasvatusalan asiantuntijat huomaavat sen avulla paljon nopeammin, jos lapsen kehityksessä on jotain poikkeavaa ja saavat keinoja auttaa lasta ja tukea hänen kehitystään. Kaikkien asiantuntijoiden asiantuntijuuden pohjalla on vankka teoriatieto, josta päätelmät kumpuavat. Olisit vain onnellinen, että Suomessa on niin loistavasti koulutettuja kasvatusalan asiantuntijoita, jotka kasvattavat uutta sukupolvea. Enemmän heitä tarvitaan kuin oikeustieteellisestä valmsituneita.

mieltä asiasta kirjoitti:

niin hetikö sen leimaatte ette kouluja ole käynyt? Kyllä vain olen, valmistun vuoden sisällä oikeustieteellisestä Turusta.. joten vastaus teille, etten ole vain katkeroitunut. Mutta ihmettelen suuresti vain kasvatusalojen TIETEELLISTÄMISTÄ!

Lue lisää

suuresti, miten tuollaisen kirjoitustaidon omaava on päässyt oikikseen...

ihmettelen... kirjoitti:

suuresti, miten tuollaisen kirjoitustaidon omaava on päässyt oikikseen...

Tuon tyypin kirjoitus muistuttaa kovasti niitä sokelluksia, joita on tänäkin vuonna pilvin pimein tuolla lääkiksen palstalla. Valituksen aiheena siellä on pääsykokeen sisältö, pääasiassa matematiikka ja fysiikka. Niillä kuulemma karsitaan pois ihanat ja sopivat kokelaat.

Tuollakin kirjoittaja on valmistumassa oikiksesta, omasta mielestään. Muut eivät siihen usko ihan ilmeisestä syystä.

ihmetellä... kirjoitti:

Tuon tyypin kirjoitus muistuttaa kovasti niitä sokelluksia, joita on tänäkin vuonna pilvin pimein tuolla lääkiksen palstalla. Valituksen aiheena siellä on pääsykokeen sisältö, pääasiassa matematiikka ja fysiikka. Niillä kuulemma karsitaan pois ihanat ja sopivat kokelaat.

Tuollakin kirjoittaja on valmistumassa oikiksesta, omasta mielestään. Muut eivät siihen usko ihan ilmeisestä syystä.

Lue lisää

On kyllä keskustelun aloittanut henkilö häpeäksi oikeustieteilijöille.Kyselyn aloittaja ei osaa millään muotoa perustella mielipiteitään(kuten joku jo aikaisemminkin totesi), kirjoitusasu on surkea ja kirjoittaja vaikuttaa lisäksi erittäin epäkypsältä henkilöltä ollakseen kohta valmistuva oikeustieteilijä!Kaikki kunnia kyseisen alan opiskelijoille, mutta näköjään sielläkin(kuten joka ikisessä) opinahjossa on joitakin todellisia luupäitä!

mieltä asiasta kirjoitti:

niin hetikö sen leimaatte ette kouluja ole käynyt? Kyllä vain olen, valmistun vuoden sisällä oikeustieteellisestä Turusta.. joten vastaus teille, etten ole vain katkeroitunut. Mutta ihmettelen suuresti vain kasvatusalojen TIETEELLISTÄMISTÄ!

Lue lisää

No voi nyt sun... oikisko sitten on tiedettä? Turussa?

terveisin oik.yo.

qqari kirjoitti:

No voi nyt sun... oikisko sitten on tiedettä? Turussa?

terveisin oik.yo.

ja Turussa. Mielestäni jokaisen ei tarvitse maisterinakaan käyttää hienoa kapulakieltä, ei minun eikä kenenkään muunkaan. Jokaisen oma valinta on tuokin. Ja kyllä, olen valmistumassa oikiksesta, en ymmärrä miksi joka ikinen väittää etten olisi.. Heti jos sattuu poikkinainen vastalause joka ei ole sama kuin omat mielipiteenne niin leimataan wannabe-opiskelijaksi, tai muuten huonoksi. Ehkä olen mielestänne "huono ihminen", mutta joka tapauksessa kuitenkin pian valmis. hahahaa!
Mielestäni on hyvä, että tieto kasvatuksesta on lisääntynyt. Mutta onko se siltikään parepaan suuntaan mennyt.. Tapaukset kerava, jokela jnejne. mielestäni opettajia ja muita km:ta voisi valmistua amk:sta jossa opetusharjoitteluita olisi todella paljon enemmän.. uutta tietoa tarvitaan, mutta sitä voi tuottaa muutenkin kuin yliopiston alaisuudessa.

oikeustiedettä kirjoitti:

ja Turussa. Mielestäni jokaisen ei tarvitse maisterinakaan käyttää hienoa kapulakieltä, ei minun eikä kenenkään muunkaan. Jokaisen oma valinta on tuokin. Ja kyllä, olen valmistumassa oikiksesta, en ymmärrä miksi joka ikinen väittää etten olisi.. Heti jos sattuu poikkinainen vastalause joka ei ole sama kuin omat mielipiteenne niin leimataan wannabe-opiskelijaksi, tai muuten huonoksi. Ehkä olen mielestänne "huono ihminen", mutta joka tapauksessa kuitenkin pian valmis. hahahaa!
Mielestäni on hyvä, että tieto kasvatuksesta on lisääntynyt. Mutta onko se siltikään parepaan suuntaan mennyt.. Tapaukset kerava, jokela jnejne. mielestäni opettajia ja muita km:ta voisi valmistua amk:sta jossa opetusharjoitteluita olisi todella paljon enemmän.. uutta tietoa tarvitaan, mutta sitä voi tuottaa muutenkin kuin yliopiston alaisuudessa.

Lue lisää

Miksi oikis ei voisi sitten olla samoin perustein AMK:n puolella? Ulkolukuahan tämä meidän opiskelu pitkälti on. Työllistymiseen vaikuttaa pitkälti opiskelun aikainen työkokemus, eli harjoittelua pitäisi olla enemmän, toisin kuin OKL:ssa jossa työllistytään pitkälti opiskeluaikaisesta työkokemuksesta riippumatta. Toki erotuksena AMK:hon oikiksen henkilökunta on toki pedagogisilta taidoiltaan roimasti heikompaa.

qqari kirjoitti:

Miksi oikis ei voisi sitten olla samoin perustein AMK:n puolella? Ulkolukuahan tämä meidän opiskelu pitkälti on. Työllistymiseen vaikuttaa pitkälti opiskelun aikainen työkokemus, eli harjoittelua pitäisi olla enemmän, toisin kuin OKL:ssa jossa työllistytään pitkälti opiskeluaikaisesta työkokemuksesta riippumatta. Toki erotuksena AMK:hon oikiksen henkilökunta on toki pedagogisilta taidoiltaan roimasti heikompaa.

Lue lisää

kirjoittajaa. :D en ole aloittanut kirjoittaja, mutta oikiksessa myös, toista vuotta. Miten voit oikislaisena kirjoittaa uon edellisen. makeat naurut. KIITOS! :) Myös mielestäni okl.een enemmän opintoharjoittelua. muuten ovat kusisukassa töissä. :D

edellistä..... kirjoitti:

kirjoittajaa. :D en ole aloittanut kirjoittaja, mutta oikiksessa myös, toista vuotta. Miten voit oikislaisena kirjoittaa uon edellisen. makeat naurut. KIITOS! :) Myös mielestäni okl.een enemmän opintoharjoittelua. muuten ovat kusisukassa töissä. :D

Lue lisää

en myöskään todellakaan allekirjoita aloittaneen kirjoitusta. tarkennusta, ja selitystä kaipaan.

oikeustiedettä kirjoitti:

ja Turussa. Mielestäni jokaisen ei tarvitse maisterinakaan käyttää hienoa kapulakieltä, ei minun eikä kenenkään muunkaan. Jokaisen oma valinta on tuokin. Ja kyllä, olen valmistumassa oikiksesta, en ymmärrä miksi joka ikinen väittää etten olisi.. Heti jos sattuu poikkinainen vastalause joka ei ole sama kuin omat mielipiteenne niin leimataan wannabe-opiskelijaksi, tai muuten huonoksi. Ehkä olen mielestänne "huono ihminen", mutta joka tapauksessa kuitenkin pian valmis. hahahaa!
Mielestäni on hyvä, että tieto kasvatuksesta on lisääntynyt. Mutta onko se siltikään parepaan suuntaan mennyt.. Tapaukset kerava, jokela jnejne. mielestäni opettajia ja muita km:ta voisi valmistua amk:sta jossa opetusharjoitteluita olisi todella paljon enemmän.. uutta tietoa tarvitaan, mutta sitä voi tuottaa muutenkin kuin yliopiston alaisuudessa.

Lue lisää

Ei kapulakielestä ole kysymys, vaan siitä, että et osaa kirjoittaa edes kohtuullisen oikeaoppista yleiskieltä. Jos opiskelisit yliopistossa, olisit jo opintojen alkuvaiheissa jäänyt kiinni siitä, ettet pysty tuottamaan standardienmukaista tekstiä. Vuosia lakitekstin parissa viettänyt, normaalisti oppiva ihminen tuottaa automaattisesti siistiä kieltä, jopa vihaisena tai päissään, mutta sinäpä et. Puutteet ovat perusasioissa.

Teissä feikeissä on se huono puoli, että te ette ymmärrä, miksi teidät huomataan feikeiksi niin helposti. Omasta mielestäsi käyt anonyyminä ihan oikeustieteilijästä, eikä sinulla ole välineitä huomata, miksi luulosi on iso virhe. Siksipä sinäkin jaksat jankata turhautumistasi keskustelupalstoilla vuodesta toiseen.

oikeustiedettä kirjoitti:

ja Turussa. Mielestäni jokaisen ei tarvitse maisterinakaan käyttää hienoa kapulakieltä, ei minun eikä kenenkään muunkaan. Jokaisen oma valinta on tuokin. Ja kyllä, olen valmistumassa oikiksesta, en ymmärrä miksi joka ikinen väittää etten olisi.. Heti jos sattuu poikkinainen vastalause joka ei ole sama kuin omat mielipiteenne niin leimataan wannabe-opiskelijaksi, tai muuten huonoksi. Ehkä olen mielestänne "huono ihminen", mutta joka tapauksessa kuitenkin pian valmis. hahahaa!
Mielestäni on hyvä, että tieto kasvatuksesta on lisääntynyt. Mutta onko se siltikään parepaan suuntaan mennyt.. Tapaukset kerava, jokela jnejne. mielestäni opettajia ja muita km:ta voisi valmistua amk:sta jossa opetusharjoitteluita olisi todella paljon enemmän.. uutta tietoa tarvitaan, mutta sitä voi tuottaa muutenkin kuin yliopiston alaisuudessa.

Lue lisää

Kielen tuottamista koskevien puutteiden lisäksi sinulta puuttuu kyky perustella mielipiteesi tarpeeksi kypsästi ollaksesi kohta valmistuva maisteri.En ole milloinkaan tavannut maisteria jonka väittelytaidot ovat niin alkeelliset, että tehokeinona pitää käyttää itsesääliin viittaavia lauseita, kuten esimerkiksi: "olen mielestänne huono ihminen".Aiotko työssäsikin, esimerkiksi asianajajana puolustaa mielipidettäsi vetoamalla siihen, että asiakas joutui tilanteeseen, koska kaikki muut pitivät häntä niin huonona?Saisit sillä varmasti ihmiset puolellesi...Vähän voisit treenailla hyviä argumentteja ja opetella ottamaan vastuun omista mielipiteistä.Ei pidä laukoa noin vahvoja väitteitä, ellei vastaavasti ole myös vahvat perustelut asioille.Sinulla niitä perusteluja ei ole.Valmennuskurssit on tosi hyviä, käy vaikka sellainen ja ehkä joskus pääset sinne oikikseen.

kermy kirjoitti:

Kielen tuottamista koskevien puutteiden lisäksi sinulta puuttuu kyky perustella mielipiteesi tarpeeksi kypsästi ollaksesi kohta valmistuva maisteri.En ole milloinkaan tavannut maisteria jonka väittelytaidot ovat niin alkeelliset, että tehokeinona pitää käyttää itsesääliin viittaavia lauseita, kuten esimerkiksi: "olen mielestänne huono ihminen".Aiotko työssäsikin, esimerkiksi asianajajana puolustaa mielipidettäsi vetoamalla siihen, että asiakas joutui tilanteeseen, koska kaikki muut pitivät häntä niin huonona?Saisit sillä varmasti ihmiset puolellesi...Vähän voisit treenailla hyviä argumentteja ja opetella ottamaan vastuun omista mielipiteistä.Ei pidä laukoa noin vahvoja väitteitä, ellei vastaavasti ole myös vahvat perustelut asioille.Sinulla niitä perusteluja ei ole.Valmennuskurssit on tosi hyviä, käy vaikka sellainen ja ehkä joskus pääset sinne oikikseen.

Lue lisää

puuttuu.
Mitä itseltäsi puuttuu?
Se, ettet sinä ole milloinkaan tavannut mainitsemasilaista maisteria, ei riitä perusteeksi millekään. Minä olen maisteri, ja onpa tullut joskus viitattua niin itse- kuin muuhunkin sääliin. Niin ovat tehneet muutamat muutkin maisterit, jotka tunnen.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

lisäksi kirjoitti:

puuttuu.
Mitä itseltäsi puuttuu?
Se, ettet sinä ole milloinkaan tavannut mainitsemasilaista maisteria, ei riitä perusteeksi millekään. Minä olen maisteri, ja onpa tullut joskus viitattua niin itse- kuin muuhunkin sääliin. Niin ovat tehneet muutamat muutkin maisterit, jotka tunnen.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Lue lisää

Itsesääliä harrastavat varmastikkin joka ikinen ihminen,tohtoritkin.Olisi mielenkiintoista väitellä kanssasi asioista, mutta en oikein saa mitään irti noista: "nyyh, olen huono"-lauseista.
Edelleenkin haluasin kuulla kattavat perustelut ihan alkuperäiselle tekstillesi.Miltä tietopohjalta olet sitä mieltä, mitä olet? Tiedätkö millaista on opiskelu amk:ssa ja Kasvatustieteiden tiedekunnassa? Teidätkö mitä kasvatusteiteilijältä odotetaan työelämässä, ja mihin kaikkiin tehtäviin kasvatusteiteilijä mm. voi valmistua?Oliko joku erityinen hetki jolloin muodostit mielipiteesi ja mitä tarkoitat kun sanot , että "ihan hyvin voisi olla amk-tasoinen"? Miksi olet tätä mieltä?Mikä on mielestäsi amk-taosisen ja yliopistotasoisen ero?

kermy kirjoitti:

Itsesääliä harrastavat varmastikkin joka ikinen ihminen,tohtoritkin.Olisi mielenkiintoista väitellä kanssasi asioista, mutta en oikein saa mitään irti noista: "nyyh, olen huono"-lauseista.
Edelleenkin haluasin kuulla kattavat perustelut ihan alkuperäiselle tekstillesi.Miltä tietopohjalta olet sitä mieltä, mitä olet? Tiedätkö millaista on opiskelu amk:ssa ja Kasvatustieteiden tiedekunnassa? Teidätkö mitä kasvatusteiteilijältä odotetaan työelämässä, ja mihin kaikkiin tehtäviin kasvatusteiteilijä mm. voi valmistua?Oliko joku erityinen hetki jolloin muodostit mielipiteesi ja mitä tarkoitat kun sanot , että "ihan hyvin voisi olla amk-tasoinen"? Miksi olet tätä mieltä?Mikä on mielestäsi amk-taosisen ja yliopistotasoisen ero?

Lue lisää

alkuperäinen tekstini on tuo edellinen viesti, kuten varmaan nimimerkistä huomaat. Siinä ei monta väitettä ollut. En ole myöskään kirjoittanut "nyyh, olen huono" -lauseita. Enkä kovin huono olekaan.

Mutta voinhan minä omasta puolestani - en siis aloittajan enkä kenenkään muunkaan puolesta - jotakin vastailla.

Olen seurannut läheltä opiskelua amk:ssa, tosin vain tekniikan puolella. Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa olen suorittanut vain opettajan pedagogiset opinnot. Enpä tiedä muita tehtäviä, joihin kasvatustieteilijä voi "valmistua" kuin erilaiset opettajan tehtävät. Eihän yliopisto ole ammattikoulu.

Tuota mainitsemaasi mielipidettä en siis ole muodostanut enkä lausetta sanonut.
En välttämättä puhuisi amk:n ja yo:n tasoeroista. Kysymyksessä on mielestäni enemmänkin suuntautumisero. "Tasoeroa" ylläpidetään keinotekoisella duaalimallilla. Se perustuu paljolti yliopisto-opiskelijoiden jälkijättöiseen oman egon pönkittämiseen. Kun ammattikorkeakouluihin saadaan kautta linjan ylemmät tutkinnot ja jatko-opintopolut, turhat vastakkainasettelut toivottavasti poistuvat.
Vaativuudessaan katson amk:n lopputyön sijoittuvan nykyisellään jonnekin proseminaarityön ja gradun välimaastoon.

Elämäni helpoimmat ja myös hauskimmat opinnot sitten alakouluaikojeni olen suorittanut käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

lisäksi kirjoitti:

alkuperäinen tekstini on tuo edellinen viesti, kuten varmaan nimimerkistä huomaat. Siinä ei monta väitettä ollut. En ole myöskään kirjoittanut "nyyh, olen huono" -lauseita. Enkä kovin huono olekaan.

Mutta voinhan minä omasta puolestani - en siis aloittajan enkä kenenkään muunkaan puolesta - jotakin vastailla.

Olen seurannut läheltä opiskelua amk:ssa, tosin vain tekniikan puolella. Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa olen suorittanut vain opettajan pedagogiset opinnot. Enpä tiedä muita tehtäviä, joihin kasvatustieteilijä voi "valmistua" kuin erilaiset opettajan tehtävät. Eihän yliopisto ole ammattikoulu.

Tuota mainitsemaasi mielipidettä en siis ole muodostanut enkä lausetta sanonut.
En välttämättä puhuisi amk:n ja yo:n tasoeroista. Kysymyksessä on mielestäni enemmänkin suuntautumisero. "Tasoeroa" ylläpidetään keinotekoisella duaalimallilla. Se perustuu paljolti yliopisto-opiskelijoiden jälkijättöiseen oman egon pönkittämiseen. Kun ammattikorkeakouluihin saadaan kautta linjan ylemmät tutkinnot ja jatko-opintopolut, turhat vastakkainasettelut toivottavasti poistuvat.
Vaativuudessaan katson amk:n lopputyön sijoittuvan nykyisellään jonnekin proseminaarityön ja gradun välimaastoon.

Elämäni helpoimmat ja myös hauskimmat opinnot sitten alakouluaikojeni olen suorittanut käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

Lue lisää

proseminaari ja gradu jo valmiina?

Höpökursseilla on aina hauskaa. Peruskurssit ovat aina höpökursseja, kun niitä katsoo valmis maisteri.

sinulla on kirjoitti:

proseminaari ja gradu jo valmiina?

Höpökursseilla on aina hauskaa. Peruskurssit ovat aina höpökursseja, kun niitä katsoo valmis maisteri.

on gradu ja kolme proseminaaria. Gradusta eximia. Mitä muuta haluat tietää?

oikeustiedettä kirjoitti:

ja Turussa. Mielestäni jokaisen ei tarvitse maisterinakaan käyttää hienoa kapulakieltä, ei minun eikä kenenkään muunkaan. Jokaisen oma valinta on tuokin. Ja kyllä, olen valmistumassa oikiksesta, en ymmärrä miksi joka ikinen väittää etten olisi.. Heti jos sattuu poikkinainen vastalause joka ei ole sama kuin omat mielipiteenne niin leimataan wannabe-opiskelijaksi, tai muuten huonoksi. Ehkä olen mielestänne "huono ihminen", mutta joka tapauksessa kuitenkin pian valmis. hahahaa!
Mielestäni on hyvä, että tieto kasvatuksesta on lisääntynyt. Mutta onko se siltikään parepaan suuntaan mennyt.. Tapaukset kerava, jokela jnejne. mielestäni opettajia ja muita km:ta voisi valmistua amk:sta jossa opetusharjoitteluita olisi todella paljon enemmän.. uutta tietoa tarvitaan, mutta sitä voi tuottaa muutenkin kuin yliopiston alaisuudessa.

Lue lisää

valmistua oikiksesta, tulee sinusta kandidaatti...

lisäksi kirjoitti:

alkuperäinen tekstini on tuo edellinen viesti, kuten varmaan nimimerkistä huomaat. Siinä ei monta väitettä ollut. En ole myöskään kirjoittanut "nyyh, olen huono" -lauseita. Enkä kovin huono olekaan.

Mutta voinhan minä omasta puolestani - en siis aloittajan enkä kenenkään muunkaan puolesta - jotakin vastailla.

Olen seurannut läheltä opiskelua amk:ssa, tosin vain tekniikan puolella. Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa olen suorittanut vain opettajan pedagogiset opinnot. Enpä tiedä muita tehtäviä, joihin kasvatustieteilijä voi "valmistua" kuin erilaiset opettajan tehtävät. Eihän yliopisto ole ammattikoulu.

Tuota mainitsemaasi mielipidettä en siis ole muodostanut enkä lausetta sanonut.
En välttämättä puhuisi amk:n ja yo:n tasoeroista. Kysymyksessä on mielestäni enemmänkin suuntautumisero. "Tasoeroa" ylläpidetään keinotekoisella duaalimallilla. Se perustuu paljolti yliopisto-opiskelijoiden jälkijättöiseen oman egon pönkittämiseen. Kun ammattikorkeakouluihin saadaan kautta linjan ylemmät tutkinnot ja jatko-opintopolut, turhat vastakkainasettelut toivottavasti poistuvat.
Vaativuudessaan katson amk:n lopputyön sijoittuvan nykyisellään jonnekin proseminaarityön ja gradun välimaastoon.

Elämäni helpoimmat ja myös hauskimmat opinnot sitten alakouluaikojeni olen suorittanut käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

Lue lisää

Kasvatustieteen maisteri, (siis esim. yleinen kasvatustiede, erkkapeda tai aikuiskasvatustiede, siis ei vain lto tai lo) voi toimia koulutussuunnittelijana, henkilöstö konsulttina, työorganisaatio konsulttina, opettajana, opinto-ohjaajana, työttömyysneuvojana, tutkijana, koulutustoimen johtajana jne..

Kyllä meille töitä löytyy älä huolehdi.

Usein palkka määräytyy "vaativan asiantuntian työ" luokituksen mukaan.

Edelleenkään AMK:sta ei valmistu esim. tutkijoita, vaan tohtorit tulevat yliopistosta. Mikä kateuden kierre tässä nyt on kun sitä maisterin titteliä niin kadehditaan. Opettajat ym. maisterit tienaavat vähemmän kuin tradet tai amk-inssit. Jos haluatta maisterin paperit (valmius jatkokouluttautua tutkijaksi) niin käykää yliopisto. Ei kai siinä ole mitään järkeä tuoda AMK tasolla tutkija-opintoja eli noin 60 op:ta lisää eli pitkittää vuodella valmistumista. AMK- tutkinto on amk-tutkinto ja maisteri on maisteria. Ei sosionomi ole ihmisenä sen parempi kuin lähihoitaja eikä DI ole sosionomia parempi.

PALKKANEUVOTTELUITA EI TULE KÄYDÄ KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA VAAN TYÖELÄMÄSSÄ!!! Jos ei palkka miellytä niin valita liittoon älä opetushallitukseen.

Niinpä niin, ja mikäli kyselyn aloittaja todellakin olisi niin kouluttautunut kuin väittää, hän varmasti tietäisi, että kasvatustieteet on melkoisen laaja käsite!Lisäksi, niinkin hataralta tietopohjalta mistä kirjoittaja ponnistaa ei välttämättä kannattaisi alkaa pohtimaan sitä, missä alan kasvatusteiteilijöiden tulisi kouluttautua.Ennen noin vahvojen mielipiteiden muodostamista ja varsinkin julkaisemista, olisi ihan kohtuullista hankkia edes perustiedot alasta.

kermy vielä kirjoitti:

Niinpä niin, ja mikäli kyselyn aloittaja todellakin olisi niin kouluttautunut kuin väittää, hän varmasti tietäisi, että kasvatustieteet on melkoisen laaja käsite!Lisäksi, niinkin hataralta tietopohjalta mistä kirjoittaja ponnistaa ei välttämättä kannattaisi alkaa pohtimaan sitä, missä alan kasvatusteiteilijöiden tulisi kouluttautua.Ennen noin vahvojen mielipiteiden muodostamista ja varsinkin julkaisemista, olisi ihan kohtuullista hankkia edes perustiedot alasta.

Lue lisää

Opiskelen myös kasvatusteiteitä:).

kermy kirjoitti:

Opiskelen myös kasvatusteiteitä:).

Kasvatustieteitä, ei teiteitä :D...tää on tarkkaa :D!

Olen itsekin vierestä keskustelua seurannut.
Tuntuu kyllä, että tästä olisi voinut tulla erittäinkin hedelmällinen keskustelu, mikäli keskustelun ensimmäinen kirjoittaja olisi alusta asti ottanut vastuun puheistaa, eikä hermostunut vastaväitteistä.Näyttää kuitenkin vähän siltä, ettei aloittaja tainnut tietää millaiseen vastaväitteiden ristituleen itsensä ajoi.Olisi ollut mielenikiintoista seurata väittelyä aiheesta, mutta nyt keskustelu junnaa vain siinä, miten joku pyytää perustelemaan ja aloittaja vastaa jotain mitäänsanomatonta ja näin keskustelu jatkuu ja jatkuu.Huomaa kyllä , että muutkaan keskustelijat eivät siedä omistä mielipiteistään eroavia kommentteja.Aloittaja voisi ehkä hieman selventää, niin tästä keskustelusta voisi tulla vielä jotain todella mehevää seurattavaa:)!älkää ottako liian vakavasti, ei aina tarvi olla samaa mieltä, erimilisyyksistä ne parhaat keskustelut syntyy ;)

...vierestä seurannut kirjoitti:

Olen itsekin vierestä keskustelua seurannut.
Tuntuu kyllä, että tästä olisi voinut tulla erittäinkin hedelmällinen keskustelu, mikäli keskustelun ensimmäinen kirjoittaja olisi alusta asti ottanut vastuun puheistaa, eikä hermostunut vastaväitteistä.Näyttää kuitenkin vähän siltä, ettei aloittaja tainnut tietää millaiseen vastaväitteiden ristituleen itsensä ajoi.Olisi ollut mielenikiintoista seurata väittelyä aiheesta, mutta nyt keskustelu junnaa vain siinä, miten joku pyytää perustelemaan ja aloittaja vastaa jotain mitäänsanomatonta ja näin keskustelu jatkuu ja jatkuu.Huomaa kyllä , että muutkaan keskustelijat eivät siedä omistä mielipiteistään eroavia kommentteja.Aloittaja voisi ehkä hieman selventää, niin tästä keskustelusta voisi tulla vielä jotain todella mehevää seurattavaa:)!älkää ottako liian vakavasti, ei aina tarvi olla samaa mieltä, erimilisyyksistä ne parhaat keskustelut syntyy ;)

Lue lisää

kanssa täysin samaa mieltä. Turhaan ovat yliopistossa, ihan hyvin esim luokanopettajat voisi amk-tasolla käydä koulunsa.

Edellinen viesti sisälsi niin paljon virheellistä tietoa, että minunkin täytyi liittyä viestiketjuun.

Tärkeysjärjestys:

1) Jos ei olisi maanviljelijöitä niin tämä edellinenkin kirjoittaja kuolisi nälkään noin 3-4 kuukauden sisällä.

2) Jos ei olisi kirvesmiehiä, edellinen kirjoittaja paleltuisi lumihankeen noin 5-6 kuukauden kuluttua. Eikä olisi koulurakennuksiakaan.

3) Jos ei olisi kätilöitä ja lääkäreitä, niin aika moni äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä ja pitäisi perustaa runsaasti orpokoteja.

Kätilöitä opettavat pääasiallisesti toiset kätilöt ja sairaanhoitajat, hyvin vähän lääkärit. Opettajia ei kätilökoulutuksessa tarvita ollenkaan.

Itse en oppinut peruskoulun ala-asteen aikana mitään tärkeää. Sairaanhoitajaäitini oli opettanut minut lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ennen kouluikää. Ala-asteella opiskeltiin täysin toissijaisia asioita kuten mitä kettu syö tai mikä on Bulgarian pääkaupunki. Myöhemmässä elämässäni en ole noita tietoja ammatillisessa koulutuksessani koskaan tarvinnut. Jos matkustan Bulgariaan tai perustan kettutarhan, otan siitä sitten siinä yhteydessä selvää. Harmittaa kovasti, kun meni ala-asteella 6 vuotta hukkaan elämästäni.

Maanviljelysammatti on yleensä siirtynyt isältä pojalle, ei siihen tarvita opettajia. Isä opettaa pojalleen, koska viljat heitetään peltoon ja koska puidaan.

Kirvesmieheksi voi opettaa vain toinen kirvesmies.

Hirveä määrä verorahoja kuluu hukkaan kaiken maailman sossutanttojen palkkoihin.

Ihmisille pitäisi järjestää työpaikkoja, niin ei tarvittaisi sossutanttoja eikä aikaa jäisi ryyppäämiseen.

mielestäni kirjoitti:

Edellinen viesti sisälsi niin paljon virheellistä tietoa, että minunkin täytyi liittyä viestiketjuun.

Tärkeysjärjestys:

1) Jos ei olisi maanviljelijöitä niin tämä edellinenkin kirjoittaja kuolisi nälkään noin 3-4 kuukauden sisällä.

2) Jos ei olisi kirvesmiehiä, edellinen kirjoittaja paleltuisi lumihankeen noin 5-6 kuukauden kuluttua. Eikä olisi koulurakennuksiakaan.

3) Jos ei olisi kätilöitä ja lääkäreitä, niin aika moni äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä ja pitäisi perustaa runsaasti orpokoteja.

Kätilöitä opettavat pääasiallisesti toiset kätilöt ja sairaanhoitajat, hyvin vähän lääkärit. Opettajia ei kätilökoulutuksessa tarvita ollenkaan.

Itse en oppinut peruskoulun ala-asteen aikana mitään tärkeää. Sairaanhoitajaäitini oli opettanut minut lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ennen kouluikää. Ala-asteella opiskeltiin täysin toissijaisia asioita kuten mitä kettu syö tai mikä on Bulgarian pääkaupunki. Myöhemmässä elämässäni en ole noita tietoja ammatillisessa koulutuksessani koskaan tarvinnut. Jos matkustan Bulgariaan tai perustan kettutarhan, otan siitä sitten siinä yhteydessä selvää. Harmittaa kovasti, kun meni ala-asteella 6 vuotta hukkaan elämästäni.

Maanviljelysammatti on yleensä siirtynyt isältä pojalle, ei siihen tarvita opettajia. Isä opettaa pojalleen, koska viljat heitetään peltoon ja koska puidaan.

Kirvesmieheksi voi opettaa vain toinen kirvesmies.

Hirveä määrä verorahoja kuluu hukkaan kaiken maailman sossutanttojen palkkoihin.

Ihmisille pitäisi järjestää työpaikkoja, niin ei tarvittaisi sossutanttoja eikä aikaa jäisi ryyppäämiseen.

Lue lisää

Todellakin olet oikeassa, että ihminen tarvitsee ruokaa, mutta kyllä ihmiset pärjäävät ilman maanviljelijöitä mm. Australian aborginaalit ja synnytetään niitä lapsia Afrikan savimajoissakin. Siellä ihmisiltä puuttuu juuri tietotaitoa ei resursseja (siis Afrikassa). Opettamista on se kotonakin opettaminen, jos kukaan ei sinua opettaisi (ymmärrä laajasti) niin et osaisi puhua, lukea tai kirjoittaa. Opetus on tiedon, arvojen ja edistyksen siirtämistä eteenpäin seuraaville sukupolville.

Esittämäsi malli on ihanteellinen oppimisen kannalta: siis, että lääkäri ottaisi oppipojakseen opiskelijan ja sitten toinen oppisi työssä kaiken tärkeän, mutta valitettavasti nykyään tämä vain ei enää toimi, oppipoikamalli on kuollut. Aikaa ja rahaa tämä malli söisi paljon enemmän. Ja kyllä kätilökoulutuskin käyttää hyväkseen paljon lääkäri-tutkijoiden luomaa tietoa. Tuskin kukaan heräsi aamulla ja sanoi: "kokeillaampas nyt ebiduraalipuudutusta", ei ämä kehitys lääketieteessä, eli myös hoitajien ammattitaidossa, on tutkimuksen, tieteen ja opettamisen ansiota.

Kenelläkään ei ole enää aikaa oman työnsä ohella opettaa perusteellisesti seuraavaa sukupolvea. Tämä on ns. ale-ratkaisu, jossa suuria massoja opettaa muutamat henkilöt, jolloin ammattilaisten koko työaika kuluu työntekoon, eikä opettamiseen. Tuskin sairaanhoitajilla on kahta tuntia työaikaa varaa päivittäin "tuhlata" oppipojan/tytön opastamiseen kun työtahtia on kiristetty. Tässä mallissa on myös se ongelma, että kuka sitten valvoisi oppimisen laatua? Voisiko sairaanhoitaja, joka olisi saanut oppinsa ns. murhahoitsun valvonnassa luottaa taitoihinsa tai voisivatko potilaat?

Okei sitten kritisoit ala-astetta. Selvä se, mitä lapsille sitten tehtäisiin? Lapset laitetaan tarhaan noin 5-vuotiaina. Pitäisikö nämä lapset laittaa kirvesmiesten oppiin vai harjoittelemaan kätilöksi. Pitäisikö hänen olla yksin kotona ja jättää opetusvelvollisuus 40/vko työskentelevälle yksinhuoltajalle.

Peruskoulu luotiin tarpeeseen jonka teollistuminen loi. Lapset piti saada pois kaduilta "turvaan" päiväksi kun vanhemmat ovat töissä. Sekä yritettiin taata, että myös alkoholistien, mielenterveyspotilaiden ja narkkareiden lapset saisivat edes luku- ja kirjoitustaidon. Muista, että Suomessa on yhä mahdollisuus kotikouluun, jos vanhemmilla on siihen varaa ja aikaa. Se on kallis luxus tuote, jota vain harva saa.

Ja mitä siellä ala-asteella oikeasti opitaankaan: Miten tulet toimeen toisten erilaisten ihmisten kanssa. Miten toimia ryhmässä. Tulla toimeen vastuun ja aikataulujen kanssa. Miten kontrolloida omia tunteita, mm. käsitellä pettymyksiä. Etsitään omia mielenkiinnon kohteita. Luodaan sosiaalista verkostoa. Kasvetaan ihmisenä yhteiskuntaan jne...

Kotiopetuksessa voi oppilas elää pumpulissa, jossa äiti valitsee ystävät, antaa kaiken ja suojelee pettymyksiltä. Todellisuus voi osua työelämässä naamaan ja kovaa kun huomaa, että maailma ei pyörikkään oman navan ympärillä.

Mutta olet myös osittain oikeassa!!!

Koulutus on nykyisin politiikkaa. Lahjakkaimmat lapset kärsivät epäkypsien ja lahjattomien lasten kustannuksella. Vaatimustasot pidetään niin alhaalla, että heikoimmatkin pärjäävät. Ryhmäkoot ovat liian suuret lahjakkuuksien tukemiseen ja potentiaalinen kehitys ei toteudu. Lahjakkaiden kouluja vastustetaan elitistisinä ja epätasa-arvoa luovina jne...

Tasa-arvoa pitää luoda tulojakopolitiikassa, tuissa jne..., mutta ei tason laskulla. Lahjakkailla ja kypsillä lapsilla on oikeus saada tasoistaan opetusta, eihän yliopistojakaan ole yhditetty sosiaalitoimistojen kanssa.

Töistä ja sosiaalituista vielä sanottakoon, että töiden saanti vaikeutuu jos olet väärän värinen, syntynyt kasvojen epämuodostuman kanssa, alaraaja-vammautunut, kärsit psyykkisistä sairauksista lapsuuden seksuaalisen pahoinpitelyn seurauksena jne...

Töihin kelpaa vain kerma päältä, poikkeavia ja tukea tarvitsevia ei huomioida. Jokaikinen työpaikka, joka mol.fi sivulle laitetaan saa kymmeniä hakijoita, mutta usein yksikään heistä ei kelpaa. Pitäisi saada parempi tutkinto (jos kaikki näin tekisivät niin koulutusinflaatio kiihtyisi entisestään), olla nuorempi/vanhempi, olla enemmän työkokemus (parodinen vaatimus, sillä kuinka saada työkokemusta jos kukaan ei palkkaa jne...). Ihmisiä on liikaa suhteessa työpaikkoihin, työnantajilla on varaa valita, eikä kukaa halua kouluttaa uutta työntekijää pätkääkään, kaikki tieto-taidot tulisi olla jo valmiina.

Suuri illuusio, että kenestä tahansa voisi 5-vuodesssa tulla kemisti jos vain niin haluaisi on hulluutta. Ei keneltäkään voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu. Tuskin kukaan omia geenejään valitsee, tai peruskoulun opettajansa tasoa tai kasvattajiaan.

Tällä hetkellä joka kolmas 15-30v. mies on työtön, kun naisista vain joka viides. Tuskin he kaikki ovat alkoholisteja. Jo antiikin Roomassa annettiin leipää köyhille, eikö apua saisi enää antaa? Töihin pääsemistä on vaikea vaatia aktiiviselta työnhakijalta, mutta helppoa työnantajalta joka pihtaa työtä.

Lukihäiriöinen kirjoitti:

Todellakin olet oikeassa, että ihminen tarvitsee ruokaa, mutta kyllä ihmiset pärjäävät ilman maanviljelijöitä mm. Australian aborginaalit ja synnytetään niitä lapsia Afrikan savimajoissakin. Siellä ihmisiltä puuttuu juuri tietotaitoa ei resursseja (siis Afrikassa). Opettamista on se kotonakin opettaminen, jos kukaan ei sinua opettaisi (ymmärrä laajasti) niin et osaisi puhua, lukea tai kirjoittaa. Opetus on tiedon, arvojen ja edistyksen siirtämistä eteenpäin seuraaville sukupolville.

Esittämäsi malli on ihanteellinen oppimisen kannalta: siis, että lääkäri ottaisi oppipojakseen opiskelijan ja sitten toinen oppisi työssä kaiken tärkeän, mutta valitettavasti nykyään tämä vain ei enää toimi, oppipoikamalli on kuollut. Aikaa ja rahaa tämä malli söisi paljon enemmän. Ja kyllä kätilökoulutuskin käyttää hyväkseen paljon lääkäri-tutkijoiden luomaa tietoa. Tuskin kukaan heräsi aamulla ja sanoi: "kokeillaampas nyt ebiduraalipuudutusta", ei ämä kehitys lääketieteessä, eli myös hoitajien ammattitaidossa, on tutkimuksen, tieteen ja opettamisen ansiota.

Kenelläkään ei ole enää aikaa oman työnsä ohella opettaa perusteellisesti seuraavaa sukupolvea. Tämä on ns. ale-ratkaisu, jossa suuria massoja opettaa muutamat henkilöt, jolloin ammattilaisten koko työaika kuluu työntekoon, eikä opettamiseen. Tuskin sairaanhoitajilla on kahta tuntia työaikaa varaa päivittäin "tuhlata" oppipojan/tytön opastamiseen kun työtahtia on kiristetty. Tässä mallissa on myös se ongelma, että kuka sitten valvoisi oppimisen laatua? Voisiko sairaanhoitaja, joka olisi saanut oppinsa ns. murhahoitsun valvonnassa luottaa taitoihinsa tai voisivatko potilaat?

Okei sitten kritisoit ala-astetta. Selvä se, mitä lapsille sitten tehtäisiin? Lapset laitetaan tarhaan noin 5-vuotiaina. Pitäisikö nämä lapset laittaa kirvesmiesten oppiin vai harjoittelemaan kätilöksi. Pitäisikö hänen olla yksin kotona ja jättää opetusvelvollisuus 40/vko työskentelevälle yksinhuoltajalle.

Peruskoulu luotiin tarpeeseen jonka teollistuminen loi. Lapset piti saada pois kaduilta "turvaan" päiväksi kun vanhemmat ovat töissä. Sekä yritettiin taata, että myös alkoholistien, mielenterveyspotilaiden ja narkkareiden lapset saisivat edes luku- ja kirjoitustaidon. Muista, että Suomessa on yhä mahdollisuus kotikouluun, jos vanhemmilla on siihen varaa ja aikaa. Se on kallis luxus tuote, jota vain harva saa.

Ja mitä siellä ala-asteella oikeasti opitaankaan: Miten tulet toimeen toisten erilaisten ihmisten kanssa. Miten toimia ryhmässä. Tulla toimeen vastuun ja aikataulujen kanssa. Miten kontrolloida omia tunteita, mm. käsitellä pettymyksiä. Etsitään omia mielenkiinnon kohteita. Luodaan sosiaalista verkostoa. Kasvetaan ihmisenä yhteiskuntaan jne...

Kotiopetuksessa voi oppilas elää pumpulissa, jossa äiti valitsee ystävät, antaa kaiken ja suojelee pettymyksiltä. Todellisuus voi osua työelämässä naamaan ja kovaa kun huomaa, että maailma ei pyörikkään oman navan ympärillä.

Mutta olet myös osittain oikeassa!!!

Koulutus on nykyisin politiikkaa. Lahjakkaimmat lapset kärsivät epäkypsien ja lahjattomien lasten kustannuksella. Vaatimustasot pidetään niin alhaalla, että heikoimmatkin pärjäävät. Ryhmäkoot ovat liian suuret lahjakkuuksien tukemiseen ja potentiaalinen kehitys ei toteudu. Lahjakkaiden kouluja vastustetaan elitistisinä ja epätasa-arvoa luovina jne...

Tasa-arvoa pitää luoda tulojakopolitiikassa, tuissa jne..., mutta ei tason laskulla. Lahjakkailla ja kypsillä lapsilla on oikeus saada tasoistaan opetusta, eihän yliopistojakaan ole yhditetty sosiaalitoimistojen kanssa.

Töistä ja sosiaalituista vielä sanottakoon, että töiden saanti vaikeutuu jos olet väärän värinen, syntynyt kasvojen epämuodostuman kanssa, alaraaja-vammautunut, kärsit psyykkisistä sairauksista lapsuuden seksuaalisen pahoinpitelyn seurauksena jne...

Töihin kelpaa vain kerma päältä, poikkeavia ja tukea tarvitsevia ei huomioida. Jokaikinen työpaikka, joka mol.fi sivulle laitetaan saa kymmeniä hakijoita, mutta usein yksikään heistä ei kelpaa. Pitäisi saada parempi tutkinto (jos kaikki näin tekisivät niin koulutusinflaatio kiihtyisi entisestään), olla nuorempi/vanhempi, olla enemmän työkokemus (parodinen vaatimus, sillä kuinka saada työkokemusta jos kukaan ei palkkaa jne...). Ihmisiä on liikaa suhteessa työpaikkoihin, työnantajilla on varaa valita, eikä kukaa halua kouluttaa uutta työntekijää pätkääkään, kaikki tieto-taidot tulisi olla jo valmiina.

Suuri illuusio, että kenestä tahansa voisi 5-vuodesssa tulla kemisti jos vain niin haluaisi on hulluutta. Ei keneltäkään voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu. Tuskin kukaan omia geenejään valitsee, tai peruskoulun opettajansa tasoa tai kasvattajiaan.

Tällä hetkellä joka kolmas 15-30v. mies on työtön, kun naisista vain joka viides. Tuskin he kaikki ovat alkoholisteja. Jo antiikin Roomassa annettiin leipää köyhille, eikö apua saisi enää antaa? Töihin pääsemistä on vaikea vaatia aktiiviselta työnhakijalta, mutta helppoa työnantajalta joka pihtaa työtä.

Lue lisää

Sairaanhoitajaopiskelija voi kulkea käytännössä koko päivän valmiin sairaanhoitajan mukana. Sen takia koulutus kustannukset terveydenhoitoalalla ovatkin korkeat. Käsittääkseni lääkisläisillä menee monesti aika lailla samalla tavalla. Asiat ovat sellaisia, että niitä ei voi kirjoista oppia.

Jos "murhahoitsu" on ollut töissä julkisella puolella, hän on varmaankin ohjannut opiskelijoita. Julkiseen virkaan kuuluu aina opetusvelvollisuus työpaikalla, siitä ei voi kieltäytyä. Osastoilla pyöriikin kaiken aikaa jos minkälaista alan opiskelijaa, lähiksiä, lääkisläisiä jne. Opetustyöstä maksetaan palkkaa osaston virkistysrahastoon.

Opetustyö on yksi tärkeimpiä sairaalan tehtävistä, sillä kuka hoitaisi tulevaisuuden potilaat, jos sairaanhoitajat ja lääkärit eivät tekisi tätä tärkeää työtä. Myös opetuspotilaaksi suostuminen on äärimmäisen tärkeää. Jokainen yliopistosairaalan potilas on myös opetuskohde oppilaille. Onneksi potilaat kieltäytyvätkin äärimmäisen harvoin opetuspotilaana olemisesta.

Me ei eletä Afrikassa. Suomalaiset kuolisivat nälkään ilman maanviljelijöitä. Marjoilla ja sienillä ei pitkälle pötkitä. Suomalaiset ovat riippuvaisia viljan viljelystä, joko kotimaisesta tai ulkolaisesta.

Maanviljelystä ei tarvitse opiskella vuosikausia. Moni suomalainen maanviljelijä ei ole käynyt kuin peruskoulun mutta tietää ehkä mikä on Bulgarian pääkaupunki. (Kauheasti hyötyä siitä tiedosta lehmien keskellä).

Uskon, että iso osa suomalaisesta koulutuksesta on aivan turhaa. Koulutusaikojen venyttäminen on yksi työllisyyspolitiikan väline. Kaikkia turhia kursseja työnnetään ammattiopintojen väliin. Ammatin arvostus mukamas nousee, kun pitää opiskella 3 vuotta yleissivistäviä aineita ammattitiedon ohella. Sairaanhoitokoulussa esim. äidinkielen tunnit olivat tosi inhottuja. Joku voi pahimmassa tapauksessa jättää opinnot kesken, jos ei jaksa tehdä em. opintoja. Amispuolella varmaan todellinen ongelma.

Töitä Suomessa riittäisi kaikille, jos vain haluja olisi. Nyt voi yksi sairaanhoitaja hoitaa 40 potilasta yöaikaan. Iltavuorossa voi olla 2 hoitajaa.

Sama on esim. ravintola-alalla. Yksi henkilö valmistaa 100lle hengelle 3 ruokalajin lounaan, salaatit ja kahvit. Leipoo pullat ja leivät. Tiskaa sitten loppupäivän ja siivoaa ruokasalin. Pystyisitkö siihen?

Tekeekö sinusta koulun keittiöhenkilökunta vähempiarvoista työtä kuin opettajat? Monet työssäkäyvät vanhemmat arvostavat kovasti kouluruokailua- ehkä enemmän kuin koulussa tehtävää opetustyötä.

ja tehokasta kirjoitti:

Sairaanhoitajaopiskelija voi kulkea käytännössä koko päivän valmiin sairaanhoitajan mukana. Sen takia koulutus kustannukset terveydenhoitoalalla ovatkin korkeat. Käsittääkseni lääkisläisillä menee monesti aika lailla samalla tavalla. Asiat ovat sellaisia, että niitä ei voi kirjoista oppia.

Jos "murhahoitsu" on ollut töissä julkisella puolella, hän on varmaankin ohjannut opiskelijoita. Julkiseen virkaan kuuluu aina opetusvelvollisuus työpaikalla, siitä ei voi kieltäytyä. Osastoilla pyöriikin kaiken aikaa jos minkälaista alan opiskelijaa, lähiksiä, lääkisläisiä jne. Opetustyöstä maksetaan palkkaa osaston virkistysrahastoon.

Opetustyö on yksi tärkeimpiä sairaalan tehtävistä, sillä kuka hoitaisi tulevaisuuden potilaat, jos sairaanhoitajat ja lääkärit eivät tekisi tätä tärkeää työtä. Myös opetuspotilaaksi suostuminen on äärimmäisen tärkeää. Jokainen yliopistosairaalan potilas on myös opetuskohde oppilaille. Onneksi potilaat kieltäytyvätkin äärimmäisen harvoin opetuspotilaana olemisesta.

Me ei eletä Afrikassa. Suomalaiset kuolisivat nälkään ilman maanviljelijöitä. Marjoilla ja sienillä ei pitkälle pötkitä. Suomalaiset ovat riippuvaisia viljan viljelystä, joko kotimaisesta tai ulkolaisesta.

Maanviljelystä ei tarvitse opiskella vuosikausia. Moni suomalainen maanviljelijä ei ole käynyt kuin peruskoulun mutta tietää ehkä mikä on Bulgarian pääkaupunki. (Kauheasti hyötyä siitä tiedosta lehmien keskellä).

Uskon, että iso osa suomalaisesta koulutuksesta on aivan turhaa. Koulutusaikojen venyttäminen on yksi työllisyyspolitiikan väline. Kaikkia turhia kursseja työnnetään ammattiopintojen väliin. Ammatin arvostus mukamas nousee, kun pitää opiskella 3 vuotta yleissivistäviä aineita ammattitiedon ohella. Sairaanhoitokoulussa esim. äidinkielen tunnit olivat tosi inhottuja. Joku voi pahimmassa tapauksessa jättää opinnot kesken, jos ei jaksa tehdä em. opintoja. Amispuolella varmaan todellinen ongelma.

Töitä Suomessa riittäisi kaikille, jos vain haluja olisi. Nyt voi yksi sairaanhoitaja hoitaa 40 potilasta yöaikaan. Iltavuorossa voi olla 2 hoitajaa.

Sama on esim. ravintola-alalla. Yksi henkilö valmistaa 100lle hengelle 3 ruokalajin lounaan, salaatit ja kahvit. Leipoo pullat ja leivät. Tiskaa sitten loppupäivän ja siivoaa ruokasalin. Pystyisitkö siihen?

Tekeekö sinusta koulun keittiöhenkilökunta vähempiarvoista työtä kuin opettajat? Monet työssäkäyvät vanhemmat arvostavat kovasti kouluruokailua- ehkä enemmän kuin koulussa tehtävää opetustyötä.

Lue lisää

Avovaimoni opiskelee juuri terveydenhoitajaksi AMK:ssa ja melko paljon siellä kirjoista opitaan ja "luennoilla" käydään. Harjoittelujaksojen määrä on aivan liian vähäinen, eikä hoitajilla ole tarpeeksi aikaa opastaa opiskelijoita työhön tutustumisessa. Todellakaan ei hoitajien arki ole rauhallista tepastelua ja jutustelua. Toki heillä on aikaa näyttää MITEN asiat tehdään kun kouluissa on jo opittu se MIKSI asiat tehdään kuten ne tehdään!

Yleissivistäviä opintoja käydään koska ne juuri SIVISTÄVÄT! Ihmisten tulee myös kasvaa osaksi yhteiskuntaa arvoiltaan ja käytökseltään. Sairaanhoitaja, joka eivät opiskelisi ammattietiikkaa alkaisivat vaatia lisämaksuja sairailta, että he saisivat hoitoa ja poliisit voitaisiin lahjoa mukaan kartelliin.

Opetustyö on monipuolisempaa kuin annat ymmärtää, oppipoikamallissakin opetetaan. Alkuperäinen kirjoittaja kritisoi juuri kasvatustieteellistä tietoa ja sanoi, että sietäisi siirtyä AMK-tasoiseksi tutkinnoksi. Opettajien ja kouluttajien ammattitaidon/ koulutuksen tasoa/kestoa ei tule vähentää vaan kehittää entisestään paremmaksi.

Nyky-yhteiskunnassa juuri tarvittaisiin lisää tätä "turhaa" arvoista puhumista, niin ehkä niihin sairaalan yövuoroihin saataisiin se toinenkin hoitaja valvomaan potilaita. Mutta nyt menestyneimmät yksilöt vaalivat omia voittojaan asiakkaiden (ennen kutsuttiin potilaiksi) kustannuksella. Lääkäripulaakin pidetään keinotekoisesti yllä pitämällä yliopistojen lääketieteellisen tiedekunnan ovet raollaan vain kouralliselle opiskelijoita. Ammattikunnan taso ei laskisi vaikka vuosittain valmistuisi sata lääkäriä enemmän, palkankorutuksen tosin voisivat laskea (lääkäriliitto pelkää). Jo nyt huonommalla pääsykoemenestyksellä ja YO-arvosanoilla voi päästä lukemaan lääkäriksi jos vain puhee sujuvaa ruotsia (Åbo-academi).

Jos peruskoulussa ei opetettaisi lukemaan vaan se jätettäisiin vanhempien vastuulle niin osa väestöstä jäisi lukutaidottomaksi. Pitäisikö sairaanhoitajien vielä käydä hoitajakokelaiden kanssa aakkosia läpi, jotta he saisivat selvää pilleripurkkien selosteista.

Sanottakoon vielä, että tieto on valtaa! Ei niin pitkä aika sitten oli maajusseja, joita alistettiin eliitin valtaan koska he kertoivat olevansa"sivistyneitä" eli ainoita oikeutettuja päätöksen tekijöitä. Jos "tyhmemmät" olivat eri mieltä niin se oli heidän sivistymättömyytensä syytä. Piti olla hiljaa, ja kehua "keisarin uusia vaatteita/kujeita", että ei tyhmyys paljastuisi. Nykyisin kansa jo uskaltaa kritisoida hallitusta ja valtaapitäviä kun Kekkosslovakin aikakausi on ohi. Valkolakin pisti tänäkin vuonna päähänsä yli puolet suomalaisten nuorten ikäluokasta. Tiedon valta on kaikkien saatavilla ja kansa on saanut OIKEUDEN AJATELLA!

Jos puhut siitä onko opettaja ihmisenä keittäjää parempi työnsä takia niin vastaus on ehdottomasti EI. Jos kouluruokailu loppuisi lapset toisivat eväät kodistaan eikä yhteiskunta muuttuisi paljoakaan, mutta jos lapsia ei opetettaisi lukemaan olisi maailma hyvinkin toisenlainen. Historia on opettanut, että yhteiskunnat ovat aina kehittyneet juuri koululaitoksen historian mullistuksissa.

Nostit myös esiin erään toisen validin näkökulman keskusteluun, me jo nyt syömmä pitkälti ulkomaista ruokaa. Pullat/leivät virosta, riisit ja pastat Aasiasta ja Euroopasta, lihat ravintoloihin Euroopasta, ja entäpä vaatteet tai kengät?

Puhumme nyt SUOMALAISEN yhteiskunnan tulevaisuudesta. Ja kyllä maanviljely käyttää paljon hyväkseen yliopistojen tietotaitoa mm. kaikki nykyiset viljat on jalostettu runsasta satoa tuottaviksi munkkiluostarien (yliopiston edeltäjät) toimesta, nykyisin esim. GM-vilja voi ratkaista nälänhätiä ympäri maailmaa. Ei se pellolla Joukahaisen isän oppien jatkaminen riitä kun nyt ei enää ruokita vain omaa kylää vaan koko maailmaa.

Kuten huomaat kasvatustieteellinen tieto ja taito on tarpeellista kaikkialla: eli miten opetetaan, mitkä asiat ovat oppimisen arvoisia, yksilöllisyyden tunnistaminen ja mm. miten voidaan arvioida valmiutta siirtyä työelämään. Eivät suomessakaan potilaat olisi valmiita olemaan koekaniineja jos harjoittelijoilla ei olisi jo ennakkotietoa siitä mitä tulisi tehdä: "Okei nyt mä työnnän piikin nenään ja asetan katetrin, kuuntelen sydämmen lyöntejä,sitten vaikka steriloidaan, mhh.. mitäs muuta tänään tehtäisiin???". He opiskelevat tuhansia sivuja teoriaa ennen käytäntöön siirtymistä.

Vielä sanottakoon sen verran, että mm. AMK:n äidinkielen tunnit ovat siellä kahdesta syystä. Laki niin määrää ja toiseksi se lakiin kirjoitettiin, koska opiskelijat osaisivat kirjoittaa hyvää suomenkieltä (työnantajat arvostavat hakemuksissa jne...) eli se parantaa työllistymistä. Tilanne on sama mm. ruotsinkielen opiskelun kannalta, vaikka asut Itärajalla tulee toinen kotimainen hallita koska työnantajat sitä arvostavat(siis Helsingissä, päättäjät näkevät vain naapuritaloon asti?) .

Ja vielä kerran sanon tämän, jos lapsia ei opetata: älä syö kärpässieniä jne.. olisivat sairaalat täynnä potilaita.

Lukihäiriöinen kirjoitti:

Avovaimoni opiskelee juuri terveydenhoitajaksi AMK:ssa ja melko paljon siellä kirjoista opitaan ja "luennoilla" käydään. Harjoittelujaksojen määrä on aivan liian vähäinen, eikä hoitajilla ole tarpeeksi aikaa opastaa opiskelijoita työhön tutustumisessa. Todellakaan ei hoitajien arki ole rauhallista tepastelua ja jutustelua. Toki heillä on aikaa näyttää MITEN asiat tehdään kun kouluissa on jo opittu se MIKSI asiat tehdään kuten ne tehdään!

Yleissivistäviä opintoja käydään koska ne juuri SIVISTÄVÄT! Ihmisten tulee myös kasvaa osaksi yhteiskuntaa arvoiltaan ja käytökseltään. Sairaanhoitaja, joka eivät opiskelisi ammattietiikkaa alkaisivat vaatia lisämaksuja sairailta, että he saisivat hoitoa ja poliisit voitaisiin lahjoa mukaan kartelliin.

Opetustyö on monipuolisempaa kuin annat ymmärtää, oppipoikamallissakin opetetaan. Alkuperäinen kirjoittaja kritisoi juuri kasvatustieteellistä tietoa ja sanoi, että sietäisi siirtyä AMK-tasoiseksi tutkinnoksi. Opettajien ja kouluttajien ammattitaidon/ koulutuksen tasoa/kestoa ei tule vähentää vaan kehittää entisestään paremmaksi.

Nyky-yhteiskunnassa juuri tarvittaisiin lisää tätä "turhaa" arvoista puhumista, niin ehkä niihin sairaalan yövuoroihin saataisiin se toinenkin hoitaja valvomaan potilaita. Mutta nyt menestyneimmät yksilöt vaalivat omia voittojaan asiakkaiden (ennen kutsuttiin potilaiksi) kustannuksella. Lääkäripulaakin pidetään keinotekoisesti yllä pitämällä yliopistojen lääketieteellisen tiedekunnan ovet raollaan vain kouralliselle opiskelijoita. Ammattikunnan taso ei laskisi vaikka vuosittain valmistuisi sata lääkäriä enemmän, palkankorutuksen tosin voisivat laskea (lääkäriliitto pelkää). Jo nyt huonommalla pääsykoemenestyksellä ja YO-arvosanoilla voi päästä lukemaan lääkäriksi jos vain puhee sujuvaa ruotsia (Åbo-academi).

Jos peruskoulussa ei opetettaisi lukemaan vaan se jätettäisiin vanhempien vastuulle niin osa väestöstä jäisi lukutaidottomaksi. Pitäisikö sairaanhoitajien vielä käydä hoitajakokelaiden kanssa aakkosia läpi, jotta he saisivat selvää pilleripurkkien selosteista.

Sanottakoon vielä, että tieto on valtaa! Ei niin pitkä aika sitten oli maajusseja, joita alistettiin eliitin valtaan koska he kertoivat olevansa"sivistyneitä" eli ainoita oikeutettuja päätöksen tekijöitä. Jos "tyhmemmät" olivat eri mieltä niin se oli heidän sivistymättömyytensä syytä. Piti olla hiljaa, ja kehua "keisarin uusia vaatteita/kujeita", että ei tyhmyys paljastuisi. Nykyisin kansa jo uskaltaa kritisoida hallitusta ja valtaapitäviä kun Kekkosslovakin aikakausi on ohi. Valkolakin pisti tänäkin vuonna päähänsä yli puolet suomalaisten nuorten ikäluokasta. Tiedon valta on kaikkien saatavilla ja kansa on saanut OIKEUDEN AJATELLA!

Jos puhut siitä onko opettaja ihmisenä keittäjää parempi työnsä takia niin vastaus on ehdottomasti EI. Jos kouluruokailu loppuisi lapset toisivat eväät kodistaan eikä yhteiskunta muuttuisi paljoakaan, mutta jos lapsia ei opetettaisi lukemaan olisi maailma hyvinkin toisenlainen. Historia on opettanut, että yhteiskunnat ovat aina kehittyneet juuri koululaitoksen historian mullistuksissa.

Nostit myös esiin erään toisen validin näkökulman keskusteluun, me jo nyt syömmä pitkälti ulkomaista ruokaa. Pullat/leivät virosta, riisit ja pastat Aasiasta ja Euroopasta, lihat ravintoloihin Euroopasta, ja entäpä vaatteet tai kengät?

Puhumme nyt SUOMALAISEN yhteiskunnan tulevaisuudesta. Ja kyllä maanviljely käyttää paljon hyväkseen yliopistojen tietotaitoa mm. kaikki nykyiset viljat on jalostettu runsasta satoa tuottaviksi munkkiluostarien (yliopiston edeltäjät) toimesta, nykyisin esim. GM-vilja voi ratkaista nälänhätiä ympäri maailmaa. Ei se pellolla Joukahaisen isän oppien jatkaminen riitä kun nyt ei enää ruokita vain omaa kylää vaan koko maailmaa.

Kuten huomaat kasvatustieteellinen tieto ja taito on tarpeellista kaikkialla: eli miten opetetaan, mitkä asiat ovat oppimisen arvoisia, yksilöllisyyden tunnistaminen ja mm. miten voidaan arvioida valmiutta siirtyä työelämään. Eivät suomessakaan potilaat olisi valmiita olemaan koekaniineja jos harjoittelijoilla ei olisi jo ennakkotietoa siitä mitä tulisi tehdä: "Okei nyt mä työnnän piikin nenään ja asetan katetrin, kuuntelen sydämmen lyöntejä,sitten vaikka steriloidaan, mhh.. mitäs muuta tänään tehtäisiin???". He opiskelevat tuhansia sivuja teoriaa ennen käytäntöön siirtymistä.

Vielä sanottakoon sen verran, että mm. AMK:n äidinkielen tunnit ovat siellä kahdesta syystä. Laki niin määrää ja toiseksi se lakiin kirjoitettiin, koska opiskelijat osaisivat kirjoittaa hyvää suomenkieltä (työnantajat arvostavat hakemuksissa jne...) eli se parantaa työllistymistä. Tilanne on sama mm. ruotsinkielen opiskelun kannalta, vaikka asut Itärajalla tulee toinen kotimainen hallita koska työnantajat sitä arvostavat(siis Helsingissä, päättäjät näkevät vain naapuritaloon asti?) .

Ja vielä kerran sanon tämän, jos lapsia ei opetata: älä syö kärpässieniä jne.. olisivat sairaalat täynnä potilaita.

Lue lisää

Niin kyllähän esim. sairaanhoidonopiskelija on lukenut elämänsä aikana kymmeniä tuhansia sivuja turhaa tietoa historiasta, ketuista ja sammakoista. Tehnyt runoanalyysejä ja kirjoittanut esseitä. Mutta ammatissa tarvittavan tiedon omaksumiseen ei sitten ole riittävästi aikaa lukea. Luetaan tenttikirjoista jotain tärppejä, joilla päästään rimaa hipoen läpi. Näin on varmaan muillakin aloilla-ainakin itse olen sitä tekniikkaa eri oppilaitoksissa käyttänyt. Sitten työpaikalla et osaakaan asioita- no opiskelijana voit kysyä valmiilta. Onneksi en ole vielä valmis, koska sitten en voi enää kysyä keltään.

Itse sairaanhoito-oppilaitoksessa käytetään turhan paljon aikaa teoritisointiin- koska se on akateemista. Enemmän pitäisi opettaa käytäntöä ja ammattiaineita-siis sisätautioppia, kirurgiaa, silmätauteja jne. Pois sieltä kaikki äikän yms. joutavat tunnit. Hoitotyön kirjaaminen on p.96 RR 120/79 AOT.(auki-olo-tippa). Ei tarvita siellä enää pilkkusääntöjä yms. turhanpäiväistä. Siellä kun oikeasti vastataan ihmisten hengestä, ei pilkkusäännöillä ole enää mitään merkitystä.

Sama turha akateemisuus vaivaa nykyperuskouluakin. ADHD- lapsiakin olisi vähemmän, jos äidinkielen ja historian tuntimääriä vähennettäisiin ja tilalle laitettaisiin vaikkapa autonasennusta, puutöitä jne. Saisivat fiksut, pikku ADHD-"potilaat" puuhastella heille mieluisten asioiden kanssa. Peruskoulusta voisi valmistua näppäriä ja taitavia mekaanikon ja kirvesmiehen alkuja. Mitä nuorempana kirvesmiehen työt aloittaa, sitä pätevämpiä he ovat aikuisena.

Tilalle ammattiaineita kirjoitti:

Niin kyllähän esim. sairaanhoidonopiskelija on lukenut elämänsä aikana kymmeniä tuhansia sivuja turhaa tietoa historiasta, ketuista ja sammakoista. Tehnyt runoanalyysejä ja kirjoittanut esseitä. Mutta ammatissa tarvittavan tiedon omaksumiseen ei sitten ole riittävästi aikaa lukea. Luetaan tenttikirjoista jotain tärppejä, joilla päästään rimaa hipoen läpi. Näin on varmaan muillakin aloilla-ainakin itse olen sitä tekniikkaa eri oppilaitoksissa käyttänyt. Sitten työpaikalla et osaakaan asioita- no opiskelijana voit kysyä valmiilta. Onneksi en ole vielä valmis, koska sitten en voi enää kysyä keltään.

Itse sairaanhoito-oppilaitoksessa käytetään turhan paljon aikaa teoritisointiin- koska se on akateemista. Enemmän pitäisi opettaa käytäntöä ja ammattiaineita-siis sisätautioppia, kirurgiaa, silmätauteja jne. Pois sieltä kaikki äikän yms. joutavat tunnit. Hoitotyön kirjaaminen on p.96 RR 120/79 AOT.(auki-olo-tippa). Ei tarvita siellä enää pilkkusääntöjä yms. turhanpäiväistä. Siellä kun oikeasti vastataan ihmisten hengestä, ei pilkkusäännöillä ole enää mitään merkitystä.

Sama turha akateemisuus vaivaa nykyperuskouluakin. ADHD- lapsiakin olisi vähemmän, jos äidinkielen ja historian tuntimääriä vähennettäisiin ja tilalle laitettaisiin vaikkapa autonasennusta, puutöitä jne. Saisivat fiksut, pikku ADHD-"potilaat" puuhastella heille mieluisten asioiden kanssa. Peruskoulusta voisi valmistua näppäriä ja taitavia mekaanikon ja kirvesmiehen alkuja. Mitä nuorempana kirvesmiehen työt aloittaa, sitä pätevämpiä he ovat aikuisena.

Lue lisää

Se on vain pelkkää politiikkaa. Monet kasvatusalan asian tuntijat ovat jo moneen otteeseen ehdotelleet tasoryhmien palauttamista peruskoulun matematiikan opetukseen ja erityisluokkia lahjakkaille opiskelijoille, mutta kukaan ei halua kuunnella varsinkaan poliitikot. Kun peruskoulu on näennäisen "tasa-arvoinen" on tällöin tulevaisuuden tuloerot "oikeutetumpia" kun ne on ansaittu omilla "ansioilla". Kuitenkin tilastollinen tosiasia on se, että parhaiten tulevaa koulutustasoa ennakoi vanhempien koulutustaso, sama toistuu myös varallisuuden kanssa.

Järjestelmää ei ole luotu laiskoja varten jos jotain ei kiinnosta opiskelu ei se tee siitä turhaa. Emme me voi poistaa liikennesääntöjä ja muita nopeusrajoituksia koska muutamat taliaivot eivät niitä halua noudattaa. Tilastot myös osoittavat, että kun opiskelija on käynyt näillä "turhilla" tunneilla niin seurauksena myöhemmässä elämässä on tasapainoisempi ja itsemääräämisriittoisempi tulevaisuus, mm. yksilöiden halu liittyä lahkoihin tai rasistisiin- tai rikollisjärjestöihin on pienenpi. Yksin tästä syystä sivistävien aineiden opiskelu on kannattavaa.

Se mitä sanoit AMK-sairaanhoitajien opinnoista on osittain totta. Kun saikkujen koulutus siirtyi opistoista uuteen ammatti-KORKEAKOULU-järjestelmään tuli vastaan EU-lainsäädäntö ja minimi vaatimuksen korkeankoulutuksen minimi määrästä yleissivistäviä aineita. Jos ammattilaiset siis duunarit kuten sairaanhoitajat ja restonomit tradenomit haluat itselleen "korkeakoulututkinnon" (maailmalla termi academic degree) niin se on akateeminen eli "ajatuksellinen" (viittaa Platonin akatemiaan). Halutaan titteleitä ilman osaamista tai vaivannäköä. Siksi nykyisin AMK:ssa opiskellaan se minimi vaade yleissivistäviä eli n. 5% maisterin tutkinnon vaatimuksesta (Suomi Ruotsi oman alan suppea teoria). Muutosta ei tehty siitä syystä, että oltaisiin haluttu nostaa koulutuksen tasoa/laatua vaan siitä syystä, että haluttiin saada omalle ammatille parempi arvostus ja palkkaus. Kyse oli siis palkkaneuvotteluiden jatkeesta. Nyt elämme tilanteessa, jossa liki 60% ikäluokasta on akateeminen tutkinto (tarjonta parani > kysyntä laskee= koulutusinflaatio> työttömyys lisääntyy ).

ADHD lasten määrä on lisääntynyt paljon viimeisen kahden vuosikymmenen aikana sillä koko termi/sairaus/diaknoosi ADHD keksittiin vasta 1980-luvulla. ADHD ei monestikkaan ole hermostollinen ylitsepääsemätön tila kuten autismi ja sokeus, vaan usein yhdistelmä riittämätöntä kasvatusta ja geneettisen perimän luomaan aktiivisuutta. Psykologia on myös usein politiikan välinenää kuten myös tässä tapauksessa. Kristillisempinä aikoina psykologit määrittelivät sielun sijainnin aivoissa ja nykyisin he leimaavat käytöksen, joka ei sovi nykyiseen yhteiskuntaan neurologisena sairautena. Kaikki käytös johtuu aivoista, sillä ilman niitä on lapsi usein melko eloton. Kuitenkin sairaudella viitataan tilaan, jossa ihmisen keho(aivot) ovat erilaiset kuin normaalisti niiden kuuluisi olla, kuten mm. downin-syndroomassa. Mutta ADHD-lasten aivot ovat täysin "normaalija" heille tarve liikkua on yhtä normaali kuin meille kaikille tarve hengittää.

Kuitenkin kun ADHD sai "sairauden" leiman (HUOM! ilman kunnollista tieteellistä tutkimusta) voitiin tehdä kaksi poliittista laiminlyöntiä!

1)Ensinnäkin ne lapset, jotka eivät olleet helppoja alkoivat saada lääkitystä. Tutkimusta lääkkeiden tarpeellisuudesta ei ole tehty, mutta joidenkin arvioiden mukaan ainakin joka kolmannes lapsi syö näitä pillereitä "turhaan". Eli psyykelääkkeitä tenaville kun yhteiskunnalla ei ole aikaa käyttää heihin aikaa. 1800-l vauvojen maitoon sekoitettiin vähän viskiä, jos vauvat itkivät paljon, eli olivat ärsyttäviä. Nyt 2000-l lapsille annetaan voimakkaita psyykelääkkeitä, joiden haittavaikutuksia ei kokonaan tiedetä, aivan samasta syystä. Mm. USA:ssa lääkeyhtiöt lobbaavat näitä ihmepillereitä ja Pfizer on julkaissut tiedotteen, jonka mukaan noin 70% lapsista tarvitsisi jatkuvan lääkityksen toimiakseen koulussa ja myöhemmin yhteiskunnassa tuloksellisesti, pillereitä myös yritetään lobata reseptivapaiksi. NYT PYSÄHDYTÄÄN HETKEKSI! AJATTELE MITÄ NYT OIKEASTI TAPAHTUU! Aina kun kasvatuksessa on ongelma lapsi lääkitään rauhalliseksi? Lääkkeitä hermostoon vaikka sairautta ei ole... Nykyisin on alettu puhua aikuisten ADHD-käytöksestä eli ihmiset, jotka häiritsevät yhteiskunta elämää: käyvät mielenosoituksissa ja ovat luonnonsuoje-aktiiveja tai muita vastaavia. Kohta poliisit varmaan ratsaavat AY-liikkeiden tilat ja pistävät tyypit pakkohoitoon? Erilaisuutta ei enää kunnioiteta jos se ei ole oikeanlaista erilaisuutta. Homous on OK, mutta lapsen tarve liikkua parin tunnin välein on sairaus, koska toisin kuin lapsen homous se vaatisi kouluissa enemmän määrärahoja?

2) Toiseksi kalliit erityiskoulut ja luokat suljettiin. Säästöä syntyy vaikka kaikkien lasten pahoinvointi kasvaa suurissa luokissa. Kaikki tämä tasa-arvon nimissä, eihän me voida "sairaita" syrjiä ts. antaa heille kalliimpaa/yksilöllisempää opetusta.

Lukihäiriöinen kirjoitti:

Se on vain pelkkää politiikkaa. Monet kasvatusalan asian tuntijat ovat jo moneen otteeseen ehdotelleet tasoryhmien palauttamista peruskoulun matematiikan opetukseen ja erityisluokkia lahjakkaille opiskelijoille, mutta kukaan ei halua kuunnella varsinkaan poliitikot. Kun peruskoulu on näennäisen "tasa-arvoinen" on tällöin tulevaisuuden tuloerot "oikeutetumpia" kun ne on ansaittu omilla "ansioilla". Kuitenkin tilastollinen tosiasia on se, että parhaiten tulevaa koulutustasoa ennakoi vanhempien koulutustaso, sama toistuu myös varallisuuden kanssa.

Järjestelmää ei ole luotu laiskoja varten jos jotain ei kiinnosta opiskelu ei se tee siitä turhaa. Emme me voi poistaa liikennesääntöjä ja muita nopeusrajoituksia koska muutamat taliaivot eivät niitä halua noudattaa. Tilastot myös osoittavat, että kun opiskelija on käynyt näillä "turhilla" tunneilla niin seurauksena myöhemmässä elämässä on tasapainoisempi ja itsemääräämisriittoisempi tulevaisuus, mm. yksilöiden halu liittyä lahkoihin tai rasistisiin- tai rikollisjärjestöihin on pienenpi. Yksin tästä syystä sivistävien aineiden opiskelu on kannattavaa.

Se mitä sanoit AMK-sairaanhoitajien opinnoista on osittain totta. Kun saikkujen koulutus siirtyi opistoista uuteen ammatti-KORKEAKOULU-järjestelmään tuli vastaan EU-lainsäädäntö ja minimi vaatimuksen korkeankoulutuksen minimi määrästä yleissivistäviä aineita. Jos ammattilaiset siis duunarit kuten sairaanhoitajat ja restonomit tradenomit haluat itselleen "korkeakoulututkinnon" (maailmalla termi academic degree) niin se on akateeminen eli "ajatuksellinen" (viittaa Platonin akatemiaan). Halutaan titteleitä ilman osaamista tai vaivannäköä. Siksi nykyisin AMK:ssa opiskellaan se minimi vaade yleissivistäviä eli n. 5% maisterin tutkinnon vaatimuksesta (Suomi Ruotsi oman alan suppea teoria). Muutosta ei tehty siitä syystä, että oltaisiin haluttu nostaa koulutuksen tasoa/laatua vaan siitä syystä, että haluttiin saada omalle ammatille parempi arvostus ja palkkaus. Kyse oli siis palkkaneuvotteluiden jatkeesta. Nyt elämme tilanteessa, jossa liki 60% ikäluokasta on akateeminen tutkinto (tarjonta parani > kysyntä laskee= koulutusinflaatio> työttömyys lisääntyy ).

ADHD lasten määrä on lisääntynyt paljon viimeisen kahden vuosikymmenen aikana sillä koko termi/sairaus/diaknoosi ADHD keksittiin vasta 1980-luvulla. ADHD ei monestikkaan ole hermostollinen ylitsepääsemätön tila kuten autismi ja sokeus, vaan usein yhdistelmä riittämätöntä kasvatusta ja geneettisen perimän luomaan aktiivisuutta. Psykologia on myös usein politiikan välinenää kuten myös tässä tapauksessa. Kristillisempinä aikoina psykologit määrittelivät sielun sijainnin aivoissa ja nykyisin he leimaavat käytöksen, joka ei sovi nykyiseen yhteiskuntaan neurologisena sairautena. Kaikki käytös johtuu aivoista, sillä ilman niitä on lapsi usein melko eloton. Kuitenkin sairaudella viitataan tilaan, jossa ihmisen keho(aivot) ovat erilaiset kuin normaalisti niiden kuuluisi olla, kuten mm. downin-syndroomassa. Mutta ADHD-lasten aivot ovat täysin "normaalija" heille tarve liikkua on yhtä normaali kuin meille kaikille tarve hengittää.

Kuitenkin kun ADHD sai "sairauden" leiman (HUOM! ilman kunnollista tieteellistä tutkimusta) voitiin tehdä kaksi poliittista laiminlyöntiä!

1)Ensinnäkin ne lapset, jotka eivät olleet helppoja alkoivat saada lääkitystä. Tutkimusta lääkkeiden tarpeellisuudesta ei ole tehty, mutta joidenkin arvioiden mukaan ainakin joka kolmannes lapsi syö näitä pillereitä "turhaan". Eli psyykelääkkeitä tenaville kun yhteiskunnalla ei ole aikaa käyttää heihin aikaa. 1800-l vauvojen maitoon sekoitettiin vähän viskiä, jos vauvat itkivät paljon, eli olivat ärsyttäviä. Nyt 2000-l lapsille annetaan voimakkaita psyykelääkkeitä, joiden haittavaikutuksia ei kokonaan tiedetä, aivan samasta syystä. Mm. USA:ssa lääkeyhtiöt lobbaavat näitä ihmepillereitä ja Pfizer on julkaissut tiedotteen, jonka mukaan noin 70% lapsista tarvitsisi jatkuvan lääkityksen toimiakseen koulussa ja myöhemmin yhteiskunnassa tuloksellisesti, pillereitä myös yritetään lobata reseptivapaiksi. NYT PYSÄHDYTÄÄN HETKEKSI! AJATTELE MITÄ NYT OIKEASTI TAPAHTUU! Aina kun kasvatuksessa on ongelma lapsi lääkitään rauhalliseksi? Lääkkeitä hermostoon vaikka sairautta ei ole... Nykyisin on alettu puhua aikuisten ADHD-käytöksestä eli ihmiset, jotka häiritsevät yhteiskunta elämää: käyvät mielenosoituksissa ja ovat luonnonsuoje-aktiiveja tai muita vastaavia. Kohta poliisit varmaan ratsaavat AY-liikkeiden tilat ja pistävät tyypit pakkohoitoon? Erilaisuutta ei enää kunnioiteta jos se ei ole oikeanlaista erilaisuutta. Homous on OK, mutta lapsen tarve liikkua parin tunnin välein on sairaus, koska toisin kuin lapsen homous se vaatisi kouluissa enemmän määrärahoja?

2) Toiseksi kalliit erityiskoulut ja luokat suljettiin. Säästöä syntyy vaikka kaikkien lasten pahoinvointi kasvaa suurissa luokissa. Kaikki tämä tasa-arvon nimissä, eihän me voida "sairaita" syrjiä ts. antaa heille kalliimpaa/yksilöllisempää opetusta.

Lue lisää

Peruskoulun yleissivistävyys meni ainakin minun aikanani monelta ohi. 9-luokalla meidän luokan takanapenkillä istui semmoinen 7 hengen poppoo, joka oli jäänyt jo vuosia sitten jälkeen kielistä, matematiikasta yms. Minunkin kävi heitä jollain tavalla sääliksi, koska heitä ei olisi pätkääkään huvittanut istua koulussa mutta pakko vain oli, koska oli oppivelvollisuus. Luulen, että opettajat päästivät heidät armovitosilla pois peruskoulusta. Yksi tytöistä olisi kovasti halunnut kampaajaksi mutta ei voinut edes hakea kampaajakouluun, koska oli saamassa niin surkeat paperit peruskoulusta. Näin jälkeenpäin ajateltuna he olivat ihan fiksuja nuoria, istuivat aika hiljaa siellä luokan takapenkillä ja lukivat mm. lehtiä. Tottelivat opettajia jne. Minä häiritsin paljon enemmän opetusta, koska minulle tunnit olivat liian helppoja ja pitkästyin.

Tarvitaanko kalliita erityisluokkia? Jos opetuksen teoreettisuutta vähennetään ja tilalle otetaan puutöitä, metallitöitä tai vaikka romutettavaksi laitettuja autoja alettaisiin kunnostamaan peruskouluissa, moni pikku poika juoksisi aamulla intoa puhkuen kouluun. ADHD- lääkkeetkin voisi heittää nurkkaan.

menevät monelta ohi kirjoitti:

Peruskoulun yleissivistävyys meni ainakin minun aikanani monelta ohi. 9-luokalla meidän luokan takanapenkillä istui semmoinen 7 hengen poppoo, joka oli jäänyt jo vuosia sitten jälkeen kielistä, matematiikasta yms. Minunkin kävi heitä jollain tavalla sääliksi, koska heitä ei olisi pätkääkään huvittanut istua koulussa mutta pakko vain oli, koska oli oppivelvollisuus. Luulen, että opettajat päästivät heidät armovitosilla pois peruskoulusta. Yksi tytöistä olisi kovasti halunnut kampaajaksi mutta ei voinut edes hakea kampaajakouluun, koska oli saamassa niin surkeat paperit peruskoulusta. Näin jälkeenpäin ajateltuna he olivat ihan fiksuja nuoria, istuivat aika hiljaa siellä luokan takapenkillä ja lukivat mm. lehtiä. Tottelivat opettajia jne. Minä häiritsin paljon enemmän opetusta, koska minulle tunnit olivat liian helppoja ja pitkästyin.

Tarvitaanko kalliita erityisluokkia? Jos opetuksen teoreettisuutta vähennetään ja tilalle otetaan puutöitä, metallitöitä tai vaikka romutettavaksi laitettuja autoja alettaisiin kunnostamaan peruskouluissa, moni pikku poika juoksisi aamulla intoa puhkuen kouluun. ADHD- lääkkeetkin voisi heittää nurkkaan.

Lue lisää

Kyllä osalle puutyöt ym. käsillätyöskentelyyn pohjautuvat mallit ovat ok, mutta niiden käytössä tulisi ilmenemään ongelmia... Tulisko heistä 2.luokan kansalaisia ilman oikeutta jatko-opintoihin esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan jos vanhempana tällaisia haaveita syntyisi?

Ei ole myöskään mitään järkeä mallissa, jossa "lahjattomimmat" oppilaat sijoitetaan duunarilinjoille. Tällöin vaativat ja laiskat lapset ajautuvat automaattisesti tietyille aloille, jolloin näiden ammattien arvostus ja ammattitaito laskee. Tuntuu muutenkin, että osassa amistutkinnoissa ei riitä opetettavaa edes kolmeksi vuodeksi työn oppii tekemällä... Kuitenkin ammattitutkintoja ei haluta lyhentää koska tällöin se ei olisi "saman tasoinen" lukio-tutkinnon kanssa. Kyse siis taas arvostuksesta ja tulevasta palkkauksesta. Samasta syystä on luotu myös ns. ylemmät ammattitutkinnot, erikoi-ammattitutkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulu tutkinnot.

Totuus kuitenkin on se, että nykyisin noin puolet (ja määrä kasvaa) suomalaisista työskentelee "tietotyön parissa" (koodarit, tulkit, opet, osa poliiseista, lääkärit, hoitsut, lakimiehet, toimittajat jne...).
Tällöin koulujen teoreettisten aineiden opetuksen valmiudet ovat perusteltuja. Koulujen on myös tärkeää kasvattaa malttia ja sietokykyä puuduttavaa työtä kohtaan (kaupankassat, siivoaminen, liukuhihnalla työskentely, postinjako jne...).
Suurella määrällä nuorista, joilla on vaikeuksia sopeutua kouluun on myöhemmin myös vaikeuksia sopeuta työelämään. Jos koulutus olisi vielä enemmän pumpulia, hattaroita ja huvipuistoja niin näyttäysi työelämä helvetiltä sen rinnalla.

Suomessa on tulevaisuudessa yhä vähemmän ja vähemmän tarvetta "duunareille", paperitehtaat ja metalliala muuttaa Kiinaan, autoissa on nykyisin paljon tietotekniikkaa, joka vaatti korjaajalta paljon teoreettista osaamista. Myös valmistalo paketit lisääntyvät ja rakentamista/peruskorjausta on tehostettu... Amiksiin hakee enemmän ihmisiä kuin on paikkoja ja vieläkin ihmisiä valmistuu kortistoon. Tämä vain harvoin näkyy tilastoissa kun opintoja jatketaan AMK tasolle. Lähihoitajille ym. sos/-terv.alalle löytyy töitä, mutta oikeasti puuseppien kysyntä on ollut laskussa. Älkää uskoko SAK/DEMARI propakandaa tulevasta työvoimapulasta, joka muuten on jo muka päällä. Tätä samaa virttä on jo laulettu 1980-l alkaen eikä se "pula" ole vielä rysätänyt päälle kun firmoilla on paljon hakijoita mistä valita

Eli siis: "koulutusta vastaa työtä? VAI, työtä vastaavaa koulutusta?"

Nykyisin varsinkin ylemmillä toimihenkilöillä työpaikat saadaan suhteilla ja koulutusen ulkopuolisilla meriiteillä. Tutkimuksissa maisteritutkinnon arvosanoja tärkeämmäksi työnhaun kannalta on osoittautunut mm.: rintojen koko, painoindeksi, miehillä tuuheat hiukset ja lihaksikkuus, pituus on plussaa, "kauneus", sosiaaliset taidot (eli usein myös kuinka se viihdyttävä olet), kielitaito, oman edun preferointi yhteisen hyvän kustannuksella, valehtelu jne...
Työnsaantia ja työelämässä ylenemistä estäviä tekijöitä ovat mm. yhteisen hyvän edistäminen, reiluus, ahkeruus, vaatimattomuus, toisten auttaminen, pikkutarkkuus, sääntöjen noudattaminen, lihavuus, kaljuus, merkit sairauksista, vieras syntyperä, Kriittisyys/kehitys orientoituvuus, jatkokoulutus (tohtorin tutkinto), kuunteleminen puhumisen sijaan jne...

Tällaisia ominaisuuksi kasvatetaan peremmin yläasteiksi kutsutuissa keskitysleireissä, jossa yksilöllisyys hakataan sinusta ulos ja koet sisäisen tarpeen mukautua vertaisryhmään. Muuten pienenä tietona sanottakoon myös, että entiset koulukiusaajat yleensä pärjäävät parhaiten kilpailuhenkisillä aloilla (siellä missä parhaat palkat ovat) ja etenevät useasti johtotehtäviin.

mielestäni kirjoitti:

Edellinen viesti sisälsi niin paljon virheellistä tietoa, että minunkin täytyi liittyä viestiketjuun.

Tärkeysjärjestys:

1) Jos ei olisi maanviljelijöitä niin tämä edellinenkin kirjoittaja kuolisi nälkään noin 3-4 kuukauden sisällä.

2) Jos ei olisi kirvesmiehiä, edellinen kirjoittaja paleltuisi lumihankeen noin 5-6 kuukauden kuluttua. Eikä olisi koulurakennuksiakaan.

3) Jos ei olisi kätilöitä ja lääkäreitä, niin aika moni äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä ja pitäisi perustaa runsaasti orpokoteja.

Kätilöitä opettavat pääasiallisesti toiset kätilöt ja sairaanhoitajat, hyvin vähän lääkärit. Opettajia ei kätilökoulutuksessa tarvita ollenkaan.

Itse en oppinut peruskoulun ala-asteen aikana mitään tärkeää. Sairaanhoitajaäitini oli opettanut minut lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ennen kouluikää. Ala-asteella opiskeltiin täysin toissijaisia asioita kuten mitä kettu syö tai mikä on Bulgarian pääkaupunki. Myöhemmässä elämässäni en ole noita tietoja ammatillisessa koulutuksessani koskaan tarvinnut. Jos matkustan Bulgariaan tai perustan kettutarhan, otan siitä sitten siinä yhteydessä selvää. Harmittaa kovasti, kun meni ala-asteella 6 vuotta hukkaan elämästäni.

Maanviljelysammatti on yleensä siirtynyt isältä pojalle, ei siihen tarvita opettajia. Isä opettaa pojalleen, koska viljat heitetään peltoon ja koska puidaan.

Kirvesmieheksi voi opettaa vain toinen kirvesmies.

Hirveä määrä verorahoja kuluu hukkaan kaiken maailman sossutanttojen palkkoihin.

Ihmisille pitäisi järjestää työpaikkoja, niin ei tarvittaisi sossutanttoja eikä aikaa jäisi ryyppäämiseen.

Lue lisää

SAAPAS! Etkö sä ymmärrä koulutuksen merkitystä? Kuusi vuotta meni elämästäsi hukkaan ala-asteella. Se olisikin jännä nähdä miten ihmiset tulisivat toimeen isommissa ryhmissä, jos koulua ei olisi. Ja jos ei olisi koulutusta, niin et istuisi kirjoittelemassa Suomi24 keskustelupalstalle, koska kukaan ei olisi kouluttanut insinöörejä yms, jotka nämä systeemit on rakentanut. Se onkin hienoa järjestää sitten työpaikkoja maailmassa missä ei kouluteta ketään mihinkään. Kyllä voi olla vastenmielinen näkemys! Ilman koulutusta sinä et osaisi edes kirjoittaa sillä koneella. Ihminen sattuu katsos oppimaan enemmän ja enemmän vanhan tiedon päälle, ikäänkuin hierarkkisesti.

hitto mikä kirjoitti:

SAAPAS! Etkö sä ymmärrä koulutuksen merkitystä? Kuusi vuotta meni elämästäsi hukkaan ala-asteella. Se olisikin jännä nähdä miten ihmiset tulisivat toimeen isommissa ryhmissä, jos koulua ei olisi. Ja jos ei olisi koulutusta, niin et istuisi kirjoittelemassa Suomi24 keskustelupalstalle, koska kukaan ei olisi kouluttanut insinöörejä yms, jotka nämä systeemit on rakentanut. Se onkin hienoa järjestää sitten työpaikkoja maailmassa missä ei kouluteta ketään mihinkään. Kyllä voi olla vastenmielinen näkemys! Ilman koulutusta sinä et osaisi edes kirjoittaa sillä koneella. Ihminen sattuu katsos oppimaan enemmän ja enemmän vanhan tiedon päälle, ikäänkuin hierarkkisesti.

Lue lisää

Tosi lapsellinen ajatus, että aikuiset ihmiset eivät osaisi tulla toimeen isossa ryhmässä, jos eivät ole viettäneet 9 vuotta lapsuudestaan peruskoulussa. Miten oli sitten ennen vanhaan, kun peruskoulua ei ollut olemassakaan. Eivätkö luolaihmiset osanneet toimia isossa ryhmässä. Missä muuten on sellaisia työpaikkoja, että pitää osata toimia 30-hengen ryhmässä. Ei ole tullut minun kohdalleni vielä vastaan. Olen ollut töissä isossa marketissa mutta sielläkin jokainen teki omia töitään esim. vierekkäisillä kassoilla. Miten apinat tai simpanssit tulevat toimeen aikuisina isossa ryhmässä, kun eivät ole päivääkään istuneet peruskouluissa? Voitko kertoa? Montaa on koulukiusattu ja sen takia moni on syrjäytynyt pysyvästi. 30 oppilaan luokassa on varmaan aina joku kiusattu. Sekö on kasvattavaista?

Minulle opetti sairaanhoitajaäitini ennen kouluikää lukemaan, kirjoittamaan, kertotaulut jne. Ala-asteella sitten pitkästyin varsinkin äidinkielen tunneilla.

Minut opetti käyttämään tietokonetta kurssikaveri yliopistolla. Yliopistokaverit ovat jälkeenkin päin opastaneet koneitten käytössä sekä yksi sukulainen. Siihen hommaan ei todellakaan kouluja käyneitä opettajia tarvita.

Niitä asioita mitä ala-asteella opetettiin en ole sen jälkeen enää tarvinnut. Vaikka näin jälkikäteen ajateltuna ei siellä juuri mitään opetettukaan. Oli kevät/joulujuhlaharjoituksia, pesäpalloa, musiikkia. Opiskeltiin montako pentua mikäkin elukka synnyttää ja mitä kettu syö.

Aika monta vuotta elämästäni vietin minäkin yliopistossa preppaamassa itseäni varsinaiseen opiskelupaikkaani. Matikkaa ja fysiikkaa olisi voitu opettaa jo silloin ala-asteella. Suomessahan muutenkin valmistutaan kansainvälisesti ottaen hyvin vanhana yliopistosta. Se tulee kansantaloudelle kalliiksi.

pelkää ajanhukkaa kirjoitti:

Tosi lapsellinen ajatus, että aikuiset ihmiset eivät osaisi tulla toimeen isossa ryhmässä, jos eivät ole viettäneet 9 vuotta lapsuudestaan peruskoulussa. Miten oli sitten ennen vanhaan, kun peruskoulua ei ollut olemassakaan. Eivätkö luolaihmiset osanneet toimia isossa ryhmässä. Missä muuten on sellaisia työpaikkoja, että pitää osata toimia 30-hengen ryhmässä. Ei ole tullut minun kohdalleni vielä vastaan. Olen ollut töissä isossa marketissa mutta sielläkin jokainen teki omia töitään esim. vierekkäisillä kassoilla. Miten apinat tai simpanssit tulevat toimeen aikuisina isossa ryhmässä, kun eivät ole päivääkään istuneet peruskouluissa? Voitko kertoa? Montaa on koulukiusattu ja sen takia moni on syrjäytynyt pysyvästi. 30 oppilaan luokassa on varmaan aina joku kiusattu. Sekö on kasvattavaista?

Minulle opetti sairaanhoitajaäitini ennen kouluikää lukemaan, kirjoittamaan, kertotaulut jne. Ala-asteella sitten pitkästyin varsinkin äidinkielen tunneilla.

Minut opetti käyttämään tietokonetta kurssikaveri yliopistolla. Yliopistokaverit ovat jälkeenkin päin opastaneet koneitten käytössä sekä yksi sukulainen. Siihen hommaan ei todellakaan kouluja käyneitä opettajia tarvita.

Niitä asioita mitä ala-asteella opetettiin en ole sen jälkeen enää tarvinnut. Vaikka näin jälkikäteen ajateltuna ei siellä juuri mitään opetettukaan. Oli kevät/joulujuhlaharjoituksia, pesäpalloa, musiikkia. Opiskeltiin montako pentua mikäkin elukka synnyttää ja mitä kettu syö.

Aika monta vuotta elämästäni vietin minäkin yliopistossa preppaamassa itseäni varsinaiseen opiskelupaikkaani. Matikkaa ja fysiikkaa olisi voitu opettaa jo silloin ala-asteella. Suomessahan muutenkin valmistutaan kansainvälisesti ottaen hyvin vanhana yliopistosta. Se tulee kansantaloudelle kalliiksi.

Lue lisää

Suurimpaan osaan kritiikistäsi on jo vastattu vastakritiikillä ketjussa aiemmin. Kuten olen sanonut lahjakkaille lapsille tulee taata mahdollisuus opiskella kieliä/matematiikkaa ym. aineita oman tasonsa mukaisesti. Kuitenkin suurin osa lapsista laitetaan tarhaan jo ennen kouluikää, jos peruskoulu lyhenee ja alkaa myöhemmin niin tällöin lapset ovat pidenpään tarhassa, jossa tuskin opitaan sen enempää uusia asioita. Jos se olisi lyhyempi ja alkaisi yhä n. 7v. iässä niin valmistumisikä laskisi kyllä, mutta vain osittain. Yhä noin puolella uusista ylioppilaista on vaikeuksia päättää hakukohdettaan eli tulevaisuuden uraansa. Välivuosien määrä on kasvanut yhä useammilla yhä pidemmiksi.

Toisaalta sanot, että esim. ATK-opetusta ei tarvita sillä sen voivat hoitaa ystävät. OK, mutta yhä useampi opiskelija on yksin, niin vapaa-ajalla kuin myös ongelmiensakin kanssa.

Kerroit myös osanneesi ala-asteen oppimäärän jo ennen ala-astetta, miksi et sitten hyppinyt luokkien yli? Tämä on mahdollista ja suotavaa jos tilanteen kannalta se olisi paras ratkaisu. Ja kyllä kiusaamista tapahtuu myös työelämässä. Emme voi syyttää koululaitosta asioista, jotka eivät sinne kuulu esim. kiusaamisesta, tupakasta tai huumeista. Nuo vapaa-ajan huvit tulevat yhä selkeämmin kuoluun kun kotona lapsia/nuoria ei "vahdita"/kasvateta tarpeeksi. Koululaitos yrittää kitkeä rikkaruohot, mutta tehtävä on mahdoton sillä ongelmien juuret ovat lasten kodeissa.

Olisi myös hauskaa jo esittäiset oman mallisi siitä miten koulutus, lasten/nuorten kasvatus tulisi hoitaa... (Siis ainakin iät 7v.- 16v. )

Yritykset eivät ota lapsia kasvatettaviksi (mm. TET-paikkoja on vaikea saada). Vanhemmilla ei ole aikaa (yksinhuoltajat, alkoholistit, ylityöllistetyt jne...)
Kaduilla on pervoja, pedofiileja ja rikollisia (vaarallista seuraa...)
Jos jätät 7v. lapsen yksin kotiin pitkiksi ajoiksi niin siitä seuraa laiminlyönti syyte ja pahimmillaan huostaanotto.

Ideoita kehiin mitä lapsille/nuorille tehtäisiin, nykyinen koulu malli ei ole täydellinen ja jos ehdotuksesi on maailmaa mullistava ja TOIMIVA niin levitän sanaa tiedekunnassani eteenpäin. Saat varmasti kreditit, jotka sinulle kuuluvat jos mullistat/parannat jo nyt PISA-testien huippu järjestelmän (suomalaiset lapset huippua mm. lukemisessa/kirjoittamisessa, laskemisessa ja luonnontieteissä.

COME ON! Nyt ehdottamaan parannuksia!

Lukihäiriöinen kirjoitti:

Suurimpaan osaan kritiikistäsi on jo vastattu vastakritiikillä ketjussa aiemmin. Kuten olen sanonut lahjakkaille lapsille tulee taata mahdollisuus opiskella kieliä/matematiikkaa ym. aineita oman tasonsa mukaisesti. Kuitenkin suurin osa lapsista laitetaan tarhaan jo ennen kouluikää, jos peruskoulu lyhenee ja alkaa myöhemmin niin tällöin lapset ovat pidenpään tarhassa, jossa tuskin opitaan sen enempää uusia asioita. Jos se olisi lyhyempi ja alkaisi yhä n. 7v. iässä niin valmistumisikä laskisi kyllä, mutta vain osittain. Yhä noin puolella uusista ylioppilaista on vaikeuksia päättää hakukohdettaan eli tulevaisuuden uraansa. Välivuosien määrä on kasvanut yhä useammilla yhä pidemmiksi.

Toisaalta sanot, että esim. ATK-opetusta ei tarvita sillä sen voivat hoitaa ystävät. OK, mutta yhä useampi opiskelija on yksin, niin vapaa-ajalla kuin myös ongelmiensakin kanssa.

Kerroit myös osanneesi ala-asteen oppimäärän jo ennen ala-astetta, miksi et sitten hyppinyt luokkien yli? Tämä on mahdollista ja suotavaa jos tilanteen kannalta se olisi paras ratkaisu. Ja kyllä kiusaamista tapahtuu myös työelämässä. Emme voi syyttää koululaitosta asioista, jotka eivät sinne kuulu esim. kiusaamisesta, tupakasta tai huumeista. Nuo vapaa-ajan huvit tulevat yhä selkeämmin kuoluun kun kotona lapsia/nuoria ei "vahdita"/kasvateta tarpeeksi. Koululaitos yrittää kitkeä rikkaruohot, mutta tehtävä on mahdoton sillä ongelmien juuret ovat lasten kodeissa.

Olisi myös hauskaa jo esittäiset oman mallisi siitä miten koulutus, lasten/nuorten kasvatus tulisi hoitaa... (Siis ainakin iät 7v.- 16v. )

Yritykset eivät ota lapsia kasvatettaviksi (mm. TET-paikkoja on vaikea saada). Vanhemmilla ei ole aikaa (yksinhuoltajat, alkoholistit, ylityöllistetyt jne...)
Kaduilla on pervoja, pedofiileja ja rikollisia (vaarallista seuraa...)
Jos jätät 7v. lapsen yksin kotiin pitkiksi ajoiksi niin siitä seuraa laiminlyönti syyte ja pahimmillaan huostaanotto.

Ideoita kehiin mitä lapsille/nuorille tehtäisiin, nykyinen koulu malli ei ole täydellinen ja jos ehdotuksesi on maailmaa mullistava ja TOIMIVA niin levitän sanaa tiedekunnassani eteenpäin. Saat varmasti kreditit, jotka sinulle kuuluvat jos mullistat/parannat jo nyt PISA-testien huippu järjestelmän (suomalaiset lapset huippua mm. lukemisessa/kirjoittamisessa, laskemisessa ja luonnontieteissä.

COME ON! Nyt ehdottamaan parannuksia!

Lue lisää

Laitetaan noin 11 vuoden iässä lapset eri linjoille omien taipumustensa mukaisesti.

Ensimmäinen linja voisi olla puhtaasti teoreettinen. Eteneminen olisi nopeaa matematiikassa, fysiikassa, kielissä. Luokat voisivat olla isoja, koska jos rupeaa häiriköimään, lapsi voitaisiin siirtää toiselle linjalle. Lukoissa suoritettaisiin jo yliopistotasoisia opintoja. Yliopistoista valmistuttaisiin nuorempina kuten muuallakin maailmassa.

Toinen linja voisi olla ammattikoulupainotteisempi. Lapsi saisi peruskoulutodistuksen erilaisia kursseja suorittamalla. Kursseja voisi suorittaa esim. musiikissa, liikunnassa, puutöissä, metallitöissä. Esim. historian kurssin voisi korvata puutyönkurssilla. Autonkorjauskurssin yhteydessä voitaisiin opiskella kiihtyvyyksiä, kulmakiihtyvyyksiä, sähköoppia, paineita. Bensasta voitaisiin sujuvasti siirtyä hiilivetyihin. Ideana tällä toisella linjalla olisi huomattavasti pienemmät opetusryhmät. Kaikkien opettajien ei tarvitsisi olla kasvatustieteen maistereita vaan esim. amisopettajia. Joku työtön muusikko voisi alkaa opettaa kitaransoittoryhmää. Yhteiskunta saisi työttömyyskorvauksille vastinetta.
Tällaisessa koulussa otteen pitäisi olla ammatillisesti suuntautunut. Koulussa suoritetuista kursseista saisi kursseja anteeksi ammattikoulun puolelta. Peruskoulussa myös suoritettaisiin ammattikoulun ensimmäinen vuosi, niin sanotut yleissivistävät aineet. Monelta jää amis kesken teoriatietojen puutteiden vuoksi. Kun nuori siirtyisi aikanaan ammattikoulun puolelle, ammattikoulun opettajat olisivat tuttuja jo peruskouluajoilta. Tämä malli sopisi esim. Helsinkiin kokeiltavaksi. Sieltä löytyvät lähes kaikki ammattikoulujen linjat ja osaavat opettajat. Myös taideaineiden suoritetuista kursseista saisi hyvitystä esim. Sibelius-Akatemiasta jne. Kakkoslinjan opiskelijoilla olisi myös monipuolisia tukipalveluita, esim. koulupsykologeja ja kuraattoreita. Psykologiopiskelijoita jne.

Jos kakkoslinjalainen katuu myöhemmin valintojaan ja haluaa sinne lääkikseen, voisi hän vapaasti pyrkiä yliopistoon. Yliopistovalinnat tehtäisiin puhtaasti pääsykoemenestyksen perusteella. Peruskoulussa suoritetulla linjalla ei saisi olla mitään merkitystä. Itse olen sitä mieltä, että pääsykokeet ovat oikeudenmukaisin menetelmä valita ihmiset yliopistoon. Osalla lukionuorista on niin hankala kasvuympäristö, että he eivät siinä iässä pysty vielä keskittymään opintoihin, jos esimerkiksi vanhemmat dokaa. Elämästä menee kolme vuotta hukkaan eikä niillä papereilla pääse mihinkään jatko-opintoihin.

En osaa arvoida, mitä mallini maksaisi yhteiskunnalle. Toisaalta moni nuori ei syrjäytyisi vaan saisi edes ammattikoulututkinnon käteensä. Työelämään siirtyminen nopeutuisi. Työttömiä muusikoita ja kirvesmiehiä voisi saada työelämään mukaan peruskoulun apulaisopettajiksi. Toisaalta joku lastenpsykiatri ja psykologi voisi jäädä työttömäksi, mikä ei ole tietenkään hyvä asia. Kalliita ADHD-lääkkeitä jäisi myymättä, mikä voisi puolestaan kismittää lääketehtaita.

minun mallissani. kirjoitti:

Laitetaan noin 11 vuoden iässä lapset eri linjoille omien taipumustensa mukaisesti.

Ensimmäinen linja voisi olla puhtaasti teoreettinen. Eteneminen olisi nopeaa matematiikassa, fysiikassa, kielissä. Luokat voisivat olla isoja, koska jos rupeaa häiriköimään, lapsi voitaisiin siirtää toiselle linjalle. Lukoissa suoritettaisiin jo yliopistotasoisia opintoja. Yliopistoista valmistuttaisiin nuorempina kuten muuallakin maailmassa.

Toinen linja voisi olla ammattikoulupainotteisempi. Lapsi saisi peruskoulutodistuksen erilaisia kursseja suorittamalla. Kursseja voisi suorittaa esim. musiikissa, liikunnassa, puutöissä, metallitöissä. Esim. historian kurssin voisi korvata puutyönkurssilla. Autonkorjauskurssin yhteydessä voitaisiin opiskella kiihtyvyyksiä, kulmakiihtyvyyksiä, sähköoppia, paineita. Bensasta voitaisiin sujuvasti siirtyä hiilivetyihin. Ideana tällä toisella linjalla olisi huomattavasti pienemmät opetusryhmät. Kaikkien opettajien ei tarvitsisi olla kasvatustieteen maistereita vaan esim. amisopettajia. Joku työtön muusikko voisi alkaa opettaa kitaransoittoryhmää. Yhteiskunta saisi työttömyyskorvauksille vastinetta.
Tällaisessa koulussa otteen pitäisi olla ammatillisesti suuntautunut. Koulussa suoritetuista kursseista saisi kursseja anteeksi ammattikoulun puolelta. Peruskoulussa myös suoritettaisiin ammattikoulun ensimmäinen vuosi, niin sanotut yleissivistävät aineet. Monelta jää amis kesken teoriatietojen puutteiden vuoksi. Kun nuori siirtyisi aikanaan ammattikoulun puolelle, ammattikoulun opettajat olisivat tuttuja jo peruskouluajoilta. Tämä malli sopisi esim. Helsinkiin kokeiltavaksi. Sieltä löytyvät lähes kaikki ammattikoulujen linjat ja osaavat opettajat. Myös taideaineiden suoritetuista kursseista saisi hyvitystä esim. Sibelius-Akatemiasta jne. Kakkoslinjan opiskelijoilla olisi myös monipuolisia tukipalveluita, esim. koulupsykologeja ja kuraattoreita. Psykologiopiskelijoita jne.

Jos kakkoslinjalainen katuu myöhemmin valintojaan ja haluaa sinne lääkikseen, voisi hän vapaasti pyrkiä yliopistoon. Yliopistovalinnat tehtäisiin puhtaasti pääsykoemenestyksen perusteella. Peruskoulussa suoritetulla linjalla ei saisi olla mitään merkitystä. Itse olen sitä mieltä, että pääsykokeet ovat oikeudenmukaisin menetelmä valita ihmiset yliopistoon. Osalla lukionuorista on niin hankala kasvuympäristö, että he eivät siinä iässä pysty vielä keskittymään opintoihin, jos esimerkiksi vanhemmat dokaa. Elämästä menee kolme vuotta hukkaan eikä niillä papereilla pääse mihinkään jatko-opintoihin.

En osaa arvoida, mitä mallini maksaisi yhteiskunnalle. Toisaalta moni nuori ei syrjäytyisi vaan saisi edes ammattikoulututkinnon käteensä. Työelämään siirtyminen nopeutuisi. Työttömiä muusikoita ja kirvesmiehiä voisi saada työelämään mukaan peruskoulun apulaisopettajiksi. Toisaalta joku lastenpsykiatri ja psykologi voisi jäädä työttömäksi, mikä ei ole tietenkään hyvä asia. Kalliita ADHD-lääkkeitä jäisi myymättä, mikä voisi puolestaan kismittää lääketehtaita.

Lue lisää

Ykköslinjalaisten jatko-opiskelupaikkoja voisivat olla kauppatieteet, oikeustieteet, valtiotieteet, lääketiede, historia jne.

Kakkoslinjalaisten jatko-opiskelupaikkoja voisivat olla ammattikoulut, teknilliset oppilaitokset ja teknilliset yliopistot. Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatekemia, Teatterikorkeakoulu jne.

Kakkoslinjalaiset voisivat olla ylivertaisia esim. Kuvataideakatemiaan tai Teatterikorkeakouluun pyrkiessään, sillä hehän olisivat keskittyneet peruskouluaikanaan nimenomaan taideaineisiin(taidelinjalla).

minun mallissani. kirjoitti:

Laitetaan noin 11 vuoden iässä lapset eri linjoille omien taipumustensa mukaisesti.

Ensimmäinen linja voisi olla puhtaasti teoreettinen. Eteneminen olisi nopeaa matematiikassa, fysiikassa, kielissä. Luokat voisivat olla isoja, koska jos rupeaa häiriköimään, lapsi voitaisiin siirtää toiselle linjalle. Lukoissa suoritettaisiin jo yliopistotasoisia opintoja. Yliopistoista valmistuttaisiin nuorempina kuten muuallakin maailmassa.

Toinen linja voisi olla ammattikoulupainotteisempi. Lapsi saisi peruskoulutodistuksen erilaisia kursseja suorittamalla. Kursseja voisi suorittaa esim. musiikissa, liikunnassa, puutöissä, metallitöissä. Esim. historian kurssin voisi korvata puutyönkurssilla. Autonkorjauskurssin yhteydessä voitaisiin opiskella kiihtyvyyksiä, kulmakiihtyvyyksiä, sähköoppia, paineita. Bensasta voitaisiin sujuvasti siirtyä hiilivetyihin. Ideana tällä toisella linjalla olisi huomattavasti pienemmät opetusryhmät. Kaikkien opettajien ei tarvitsisi olla kasvatustieteen maistereita vaan esim. amisopettajia. Joku työtön muusikko voisi alkaa opettaa kitaransoittoryhmää. Yhteiskunta saisi työttömyyskorvauksille vastinetta.
Tällaisessa koulussa otteen pitäisi olla ammatillisesti suuntautunut. Koulussa suoritetuista kursseista saisi kursseja anteeksi ammattikoulun puolelta. Peruskoulussa myös suoritettaisiin ammattikoulun ensimmäinen vuosi, niin sanotut yleissivistävät aineet. Monelta jää amis kesken teoriatietojen puutteiden vuoksi. Kun nuori siirtyisi aikanaan ammattikoulun puolelle, ammattikoulun opettajat olisivat tuttuja jo peruskouluajoilta. Tämä malli sopisi esim. Helsinkiin kokeiltavaksi. Sieltä löytyvät lähes kaikki ammattikoulujen linjat ja osaavat opettajat. Myös taideaineiden suoritetuista kursseista saisi hyvitystä esim. Sibelius-Akatemiasta jne. Kakkoslinjan opiskelijoilla olisi myös monipuolisia tukipalveluita, esim. koulupsykologeja ja kuraattoreita. Psykologiopiskelijoita jne.

Jos kakkoslinjalainen katuu myöhemmin valintojaan ja haluaa sinne lääkikseen, voisi hän vapaasti pyrkiä yliopistoon. Yliopistovalinnat tehtäisiin puhtaasti pääsykoemenestyksen perusteella. Peruskoulussa suoritetulla linjalla ei saisi olla mitään merkitystä. Itse olen sitä mieltä, että pääsykokeet ovat oikeudenmukaisin menetelmä valita ihmiset yliopistoon. Osalla lukionuorista on niin hankala kasvuympäristö, että he eivät siinä iässä pysty vielä keskittymään opintoihin, jos esimerkiksi vanhemmat dokaa. Elämästä menee kolme vuotta hukkaan eikä niillä papereilla pääse mihinkään jatko-opintoihin.

En osaa arvoida, mitä mallini maksaisi yhteiskunnalle. Toisaalta moni nuori ei syrjäytyisi vaan saisi edes ammattikoulututkinnon käteensä. Työelämään siirtyminen nopeutuisi. Työttömiä muusikoita ja kirvesmiehiä voisi saada työelämään mukaan peruskoulun apulaisopettajiksi. Toisaalta joku lastenpsykiatri ja psykologi voisi jäädä työttömäksi, mikä ei ole tietenkään hyvä asia. Kalliita ADHD-lääkkeitä jäisi myymättä, mikä voisi puolestaan kismittää lääketehtaita.

Lue lisää

Monia hyviä ehdotuksia! Mutta tietysti monet realiteetit iskevät tähänkin malliin. Tällaisia linjoja voitaisiin ehdottomasti perustaa, mutta monet vanhemmat haluaisivat lapsensa aina näihin ykköslinjoihin. Myös kaikille lapsille nuorille tulee taata äidinkielen, englannin ja ruotsin (kielilaki) taidot, samoin monet muut perusteet tulee antaa myös näille ykkösketjulaisille kuten ruuanlaitto ja se että ruuvimeisseli pysyy tarvittaessa kädessä jne...

Tämän takia en loisi koko järjestelmää uusiksi vaan loisin muutamia erillislinjoja esim. 2 per 5 koulua, joista toinen olisi vahvahti akateeminen ja toinen olisi enemmän ammatillisiin opintoihin suuntaava. Ohjausta ja erilaisia tukitoimia tulee taata myös kaikille muillekin opiskelijoille, eikä vain erityislinjalaisille. Kuten olen myös aiemin todennut erkkaluokat tulee palauttaa ( n. 8 erkkaopiskelijaa per erkkaope avustaja) tällöin myös luokkien oppilasmäärät tippuisivat "luonnollisesti" oppilaalla tai kahdella. Tämä olisi kestävä malli, jota toteutettiin ennen. Nykyisin koko luokka elää ex-erkkaluokkalaisten ehdoilla ja suurin häirikkö saa eniten opettajan huomiota. Lahjakkaille ei riitä aikaa (esim. lisätehtäviin, motivointiin tai taitojen karttumisen seurantaan) ja näin syntyy massiivista alisuoriutumista. Olen opettanut monia eri ala-aste luokkia ja voin sanoa tämän kokemuksesta. Tästä tilanteesta on myös seurannut se, että monet opettajat ovat lopen uupuneita nykyiseen tilanteeseen. Heidän kuitenkin tulee jaksaa koska muutoin he olisivat "huonoja opettajia".

Kuitenkin en sanoisi, että koko ala-aste olisi turha, mutta olemme luoneet täysin absurdin tilanteen, jossa tasa-arvon nimissä älykkäimpia ja lahjakkaimpia sorretaan, koska heidän uskotaan pärjäävän agressiivisessa, meluisassa ja inspiraatiotuhon kokeneessa luokassa. Kaikki tämä koska "ADHD"-lasten vanhemmat ovat vaativampia ja seisovat parrikaadeilla kun 9,2 keskiarvolla varustetun oppilaat vanhemmat istuvat tyytyväisinä kotona. Kuitenkin tuolla "9,2:lla" tuo keskiarvo voisi nousta helposti kymppiin pienellä lisämotivoinnilla ja huomiolla.

Kansantalouden kannalta on täysin idioottimaista panostaa heikoimpien koulutukseen eniten, usein heitä ei opiskelu edes kiinnosta. Jo nyt enää 68% työikäisistä käy töissä ja työpaikkojen määrä (varsinkin suorittavien töiden kohdalla) laskee yhä radikaalisti tulevaisuudessa. Erkkaopetusta tarvitsevien tarvitsee tulee saada tietty myös mahdollisuus kouluttautua, mutta ei lahjakkaimpien lasten kustannuksella.

Mielestäni myös yhä useampien lukioiden tulisi ohjata oppilaita yhä enemmän suorittamaan lukion ohella perusopinnot (25 op) jostankin yliopiston aineesta ja antaa mahdollisuus suorittaa virkamies ruotsi, englanti, äidinkieli yms. aineet jo lukiossa valmiiksi jolloin yliopistosta valmistuminen nopeutuu. Nykyisin ainoastaa yliopisto enkusta voi saada puoliksi vapautuksen jos on kirjoittanut laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Yliopistojen kielen peruskurssit eivät takaa tarpeeksi yksilöllistä opetusta jokaisen omalle taitotasolla, siellä opiskelet ruotsi suomenruotsalaiset ja amiksen suorittaneet samasta kirjasta ja tekevät saman loppukokeen. Tällöin kurssi on osalle täysin turha ja osalle liian vaativa, ei olisi mahdotonta järjestää tämäkin niin, että osa voisi ottaa edistyneille tarkoitetun kurssin ja osa pidemmin hitaasti etenevän kurssin.

Kaipaamme lisää juuri tällaisia käytännön ehdotuksia, mutta yleissivästävyyttä ei pidä kokonaan unohtaa keneltäkään. Mielestäni pahin epäkohta peruskoulussa on taitotason huomioonottavan opetuksen puuttuminen mm. lahjakkaimpien kohdalla, ja toisaalta suurten ryhmien aiheuttamat ongelmat. Seuraavaksi pahin ongelma mielestäni on opetusmenetelmien mielikuvittomuus ja hengettömyys. Varsinkin peruskouluissa usein hauskanpito on häiriköintiä, mutta oppilaat näkevät häiriköinen hauskanpitona. Tässä on opettajan lähtökohta päinvastainen oppilaiden preferensseihin. Vaikka en itse ole suuri Steiner-pedagogiikan ystävä, mutta Steinerkouluissa on kuitenkin ymmärretty kaikkien aistien tärkeys: Kuulo, näkö, haju, maku, tunto, ja myös henkiset tunteet on huomioita ja hyväksikäytetty opetuksessa. Nykyisin kouluistamme puuttuu ryhmähenki, innostavuus, mukaansa tempaavuus, monipuolisuus, joustot, ilo, merkityksellisyyden tunne, arvostus, vaihtelevuus, innovatiivisuus, resurssit, rakkaus, ystävyys, taide (myös tiede on kauneinta taidetta kun sitä rakastaa) ja ennen kaikkea tarkoituksellisuus.

Opettajat tekevät parhaansa suuren lapsilauman keskellä pieneen luokkaan suljettuna, jossa ilmanvaihto ei toimi ja kesähelteen lämpö hautoo enemmän kainoloita kuin lasten ajatuksia. Häiriköt, jotka eivät pärjää muun ryhmän tahdissa sabotoivat opetusta ja muut yrittävät oppia katkonaisesta opetuksesta parhaansa mukaan, mutta turhautuvat ja löyvät leikin lekkeriksi. Liian vähän vapautta, liian suuret ryhmät, liian pienet määrärahat, huonot puitteet opettaa ja niin edelleen... En vähättele kokemuksia, jotain olisi tehtävä???

Lukihäiriöinen kirjoitti:

Monia hyviä ehdotuksia! Mutta tietysti monet realiteetit iskevät tähänkin malliin. Tällaisia linjoja voitaisiin ehdottomasti perustaa, mutta monet vanhemmat haluaisivat lapsensa aina näihin ykköslinjoihin. Myös kaikille lapsille nuorille tulee taata äidinkielen, englannin ja ruotsin (kielilaki) taidot, samoin monet muut perusteet tulee antaa myös näille ykkösketjulaisille kuten ruuanlaitto ja se että ruuvimeisseli pysyy tarvittaessa kädessä jne...

Tämän takia en loisi koko järjestelmää uusiksi vaan loisin muutamia erillislinjoja esim. 2 per 5 koulua, joista toinen olisi vahvahti akateeminen ja toinen olisi enemmän ammatillisiin opintoihin suuntaava. Ohjausta ja erilaisia tukitoimia tulee taata myös kaikille muillekin opiskelijoille, eikä vain erityislinjalaisille. Kuten olen myös aiemin todennut erkkaluokat tulee palauttaa ( n. 8 erkkaopiskelijaa per erkkaope avustaja) tällöin myös luokkien oppilasmäärät tippuisivat "luonnollisesti" oppilaalla tai kahdella. Tämä olisi kestävä malli, jota toteutettiin ennen. Nykyisin koko luokka elää ex-erkkaluokkalaisten ehdoilla ja suurin häirikkö saa eniten opettajan huomiota. Lahjakkaille ei riitä aikaa (esim. lisätehtäviin, motivointiin tai taitojen karttumisen seurantaan) ja näin syntyy massiivista alisuoriutumista. Olen opettanut monia eri ala-aste luokkia ja voin sanoa tämän kokemuksesta. Tästä tilanteesta on myös seurannut se, että monet opettajat ovat lopen uupuneita nykyiseen tilanteeseen. Heidän kuitenkin tulee jaksaa koska muutoin he olisivat "huonoja opettajia".

Kuitenkin en sanoisi, että koko ala-aste olisi turha, mutta olemme luoneet täysin absurdin tilanteen, jossa tasa-arvon nimissä älykkäimpia ja lahjakkaimpia sorretaan, koska heidän uskotaan pärjäävän agressiivisessa, meluisassa ja inspiraatiotuhon kokeneessa luokassa. Kaikki tämä koska "ADHD"-lasten vanhemmat ovat vaativampia ja seisovat parrikaadeilla kun 9,2 keskiarvolla varustetun oppilaat vanhemmat istuvat tyytyväisinä kotona. Kuitenkin tuolla "9,2:lla" tuo keskiarvo voisi nousta helposti kymppiin pienellä lisämotivoinnilla ja huomiolla.

Kansantalouden kannalta on täysin idioottimaista panostaa heikoimpien koulutukseen eniten, usein heitä ei opiskelu edes kiinnosta. Jo nyt enää 68% työikäisistä käy töissä ja työpaikkojen määrä (varsinkin suorittavien töiden kohdalla) laskee yhä radikaalisti tulevaisuudessa. Erkkaopetusta tarvitsevien tarvitsee tulee saada tietty myös mahdollisuus kouluttautua, mutta ei lahjakkaimpien lasten kustannuksella.

Mielestäni myös yhä useampien lukioiden tulisi ohjata oppilaita yhä enemmän suorittamaan lukion ohella perusopinnot (25 op) jostankin yliopiston aineesta ja antaa mahdollisuus suorittaa virkamies ruotsi, englanti, äidinkieli yms. aineet jo lukiossa valmiiksi jolloin yliopistosta valmistuminen nopeutuu. Nykyisin ainoastaa yliopisto enkusta voi saada puoliksi vapautuksen jos on kirjoittanut laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Yliopistojen kielen peruskurssit eivät takaa tarpeeksi yksilöllistä opetusta jokaisen omalle taitotasolla, siellä opiskelet ruotsi suomenruotsalaiset ja amiksen suorittaneet samasta kirjasta ja tekevät saman loppukokeen. Tällöin kurssi on osalle täysin turha ja osalle liian vaativa, ei olisi mahdotonta järjestää tämäkin niin, että osa voisi ottaa edistyneille tarkoitetun kurssin ja osa pidemmin hitaasti etenevän kurssin.

Kaipaamme lisää juuri tällaisia käytännön ehdotuksia, mutta yleissivästävyyttä ei pidä kokonaan unohtaa keneltäkään. Mielestäni pahin epäkohta peruskoulussa on taitotason huomioonottavan opetuksen puuttuminen mm. lahjakkaimpien kohdalla, ja toisaalta suurten ryhmien aiheuttamat ongelmat. Seuraavaksi pahin ongelma mielestäni on opetusmenetelmien mielikuvittomuus ja hengettömyys. Varsinkin peruskouluissa usein hauskanpito on häiriköintiä, mutta oppilaat näkevät häiriköinen hauskanpitona. Tässä on opettajan lähtökohta päinvastainen oppilaiden preferensseihin. Vaikka en itse ole suuri Steiner-pedagogiikan ystävä, mutta Steinerkouluissa on kuitenkin ymmärretty kaikkien aistien tärkeys: Kuulo, näkö, haju, maku, tunto, ja myös henkiset tunteet on huomioita ja hyväksikäytetty opetuksessa. Nykyisin kouluistamme puuttuu ryhmähenki, innostavuus, mukaansa tempaavuus, monipuolisuus, joustot, ilo, merkityksellisyyden tunne, arvostus, vaihtelevuus, innovatiivisuus, resurssit, rakkaus, ystävyys, taide (myös tiede on kauneinta taidetta kun sitä rakastaa) ja ennen kaikkea tarkoituksellisuus.

Opettajat tekevät parhaansa suuren lapsilauman keskellä pieneen luokkaan suljettuna, jossa ilmanvaihto ei toimi ja kesähelteen lämpö hautoo enemmän kainoloita kuin lasten ajatuksia. Häiriköt, jotka eivät pärjää muun ryhmän tahdissa sabotoivat opetusta ja muut yrittävät oppia katkonaisesta opetuksesta parhaansa mukaan, mutta turhautuvat ja löyvät leikin lekkeriksi. Liian vähän vapautta, liian suuret ryhmät, liian pienet määrärahat, huonot puitteet opettaa ja niin edelleen... En vähättele kokemuksia, jotain olisi tehtävä???

Lue lisää

Jos minulla olisi lapsia haluaisin heidät mieluummin ammattiopintoihin. Esim. puuseppä- teknikko- rakennusinsinööri- DI- yksityisyrittäjä/ oma rakennusfirma. Siinä olisi hyvä linja ahkeralle, käytännönläheisesti suuntautuneelle nuorelle. Eikä olisi isona köyhä eikä kipeä. Tätä linjaa pitkin valmistuisi helvetinhyviä rakennusalan ihmisiä ja hyvin nuorina. EK kiittäisi.

Peruskoulun ongelmana eivät ole liian suuret luokkakoot vaan typerä akateemisten asioitten arvostaminen ja painottaminen. Maailma muuttuu, peruskoulukin voisi jo herätä unestaan.

Tiedän monia, jotka ovat olleet nuorina koulussa laiskoja mutta sitten esim. aikuisiällä ovat kiinnostuneet historiasta ja ahmivat sitten vapaa-ajallaan historia-aiheisia kirjoja. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, jos nuorta ei kiinnosta akateemisten asioitten opiskelu, ei hän niitä lue. Peruskoulun pakko-opiskelu on kidutusta monille. Peruskoulusta ei jää monille mitään muuta käteen kuin niska-hartia-selkävaivat. Kasvuiässä istutaan 7-10-12 tuntia päivässä päntäten yhdentekevää tietoa.

Pisa-kokeista ei edes kannata puhua. Niissähän ei mitata esim. akateemista matikkaa ollenkaan. Sen takia esim. kiinalaiset tai intialaiset eivät pärjää pisa- kokeissa, koska he opiskelevat kouluissaan algebraa, geometriaa, siis asioita joita tarvitaan yliopisto-opiskeluissa. Kiinasta ja intiasta valmistuukin huippuinsinöörejä yms.

Minä en varmaan kehtaisi olla luokanopettaja! Koska ajattelen, että jokainen lapsi on oma ainutlaatuinen yksilö ja lapset tarvitsevat mahdollisuuden tasapainoiseen kehitykseen omien taipumustensa mukaisesti. Luokanopettajat luulevat, että kaikki lapset ovat luonteeltaan tismalleen samanlaisia: kaikille lapsille 4 tuntia matikkaa, 2 tuntia musiikkia, 2 historiaa.

vuosisadan hölmöytenä kirjoitti:

Jos minulla olisi lapsia haluaisin heidät mieluummin ammattiopintoihin. Esim. puuseppä- teknikko- rakennusinsinööri- DI- yksityisyrittäjä/ oma rakennusfirma. Siinä olisi hyvä linja ahkeralle, käytännönläheisesti suuntautuneelle nuorelle. Eikä olisi isona köyhä eikä kipeä. Tätä linjaa pitkin valmistuisi helvetinhyviä rakennusalan ihmisiä ja hyvin nuorina. EK kiittäisi.

Peruskoulun ongelmana eivät ole liian suuret luokkakoot vaan typerä akateemisten asioitten arvostaminen ja painottaminen. Maailma muuttuu, peruskoulukin voisi jo herätä unestaan.

Tiedän monia, jotka ovat olleet nuorina koulussa laiskoja mutta sitten esim. aikuisiällä ovat kiinnostuneet historiasta ja ahmivat sitten vapaa-ajallaan historia-aiheisia kirjoja. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, jos nuorta ei kiinnosta akateemisten asioitten opiskelu, ei hän niitä lue. Peruskoulun pakko-opiskelu on kidutusta monille. Peruskoulusta ei jää monille mitään muuta käteen kuin niska-hartia-selkävaivat. Kasvuiässä istutaan 7-10-12 tuntia päivässä päntäten yhdentekevää tietoa.

Pisa-kokeista ei edes kannata puhua. Niissähän ei mitata esim. akateemista matikkaa ollenkaan. Sen takia esim. kiinalaiset tai intialaiset eivät pärjää pisa- kokeissa, koska he opiskelevat kouluissaan algebraa, geometriaa, siis asioita joita tarvitaan yliopisto-opiskeluissa. Kiinasta ja intiasta valmistuukin huippuinsinöörejä yms.

Minä en varmaan kehtaisi olla luokanopettaja! Koska ajattelen, että jokainen lapsi on oma ainutlaatuinen yksilö ja lapset tarvitsevat mahdollisuuden tasapainoiseen kehitykseen omien taipumustensa mukaisesti. Luokanopettajat luulevat, että kaikki lapset ovat luonteeltaan tismalleen samanlaisia: kaikille lapsille 4 tuntia matikkaa, 2 tuntia musiikkia, 2 historiaa.

Lue lisää

Kasvatustieteilijät norsunluutorneissaan ovat tyytyväisiä peruskoulujärjestelmään mutta koko koulutusjärjestelmäämme tulee tarkastella kokonaisuutena.

Yliopistoista valmistutaan kansaivälisesti katsoen vanhana, työurat jäävät lyhyiksi, väitöskirjan tekijät ovat usein mummoiässä ja kansainvälisen tason huippitutkijoita meillä on hyvin vähän.

Iso osa ikäluokasta ei hanki mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen. Nuoria ihmisiä kirjoitetaan valtavat määrät työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Paitsi inhimillinen tragedia, he myös maksavat yhteiskunnalle. Tarvitaan noin 2 ihmisen työpanos, jotta nuorelle eläkeläiselle saadaan maksettua eläke sekä hänen tarvitsemansa tukipalvelut.

Ammattikoulu- ja korkeakoulututkinnon keskeyttäneitä on valtavat määrät. Osa lopettaa pelkästään siksi, ettei ole saanut aiemmilta opetusasteilta riittävää opetusta esim. matematiikassa.

Korkeakoulujen opettajat ovat valitelleet, että useilta nykynuorilta puuttuu riittävät valmiudet esim. insinöörimatikan omaksumiseen.

Koulutus on jakaantunut kahtia. Muutama vuosi sitten tutkittiin Helsingin yliopiston lääkiksen opiskelijoita. 1% eli 1 opiskelija oli duunaritaustainen. Loppujen vanhemmat olivat ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä jne.

Ennen vanhaan duunariperheen ahkerat lapset saattoivat mennä oppikouluun ja hankkia itselleen korkeakoulututkinnon. Tilastojen mukaan se näyttää nykyään aika lailla mahdottomalta.

Lukiossa pitää nykyään opiskella 2.5 vuodessa sama oppimäärä, johon käytettiin oppikouluaikana useita vuosia enemmän. Kaikilla ei ole kotona matematiikanopettajaisää, joka voi opettaa lapsiaan iltaisin, palkatta.

Uskon, että peruskoulujärjestelmää pidetään yllä mm. juuri siksi, että akateemisten lapset voivat viedä jatkossakin korkeakoulupaikat. Se on varmin tapa estää työläislasten pääsy rahakkaisiin ammatteihin.

lisää epätasa-arvoa kirjoitti:

Kasvatustieteilijät norsunluutorneissaan ovat tyytyväisiä peruskoulujärjestelmään mutta koko koulutusjärjestelmäämme tulee tarkastella kokonaisuutena.

Yliopistoista valmistutaan kansaivälisesti katsoen vanhana, työurat jäävät lyhyiksi, väitöskirjan tekijät ovat usein mummoiässä ja kansainvälisen tason huippitutkijoita meillä on hyvin vähän.

Iso osa ikäluokasta ei hanki mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen. Nuoria ihmisiä kirjoitetaan valtavat määrät työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Paitsi inhimillinen tragedia, he myös maksavat yhteiskunnalle. Tarvitaan noin 2 ihmisen työpanos, jotta nuorelle eläkeläiselle saadaan maksettua eläke sekä hänen tarvitsemansa tukipalvelut.

Ammattikoulu- ja korkeakoulututkinnon keskeyttäneitä on valtavat määrät. Osa lopettaa pelkästään siksi, ettei ole saanut aiemmilta opetusasteilta riittävää opetusta esim. matematiikassa.

Korkeakoulujen opettajat ovat valitelleet, että useilta nykynuorilta puuttuu riittävät valmiudet esim. insinöörimatikan omaksumiseen.

Koulutus on jakaantunut kahtia. Muutama vuosi sitten tutkittiin Helsingin yliopiston lääkiksen opiskelijoita. 1% eli 1 opiskelija oli duunaritaustainen. Loppujen vanhemmat olivat ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä jne.

Ennen vanhaan duunariperheen ahkerat lapset saattoivat mennä oppikouluun ja hankkia itselleen korkeakoulututkinnon. Tilastojen mukaan se näyttää nykyään aika lailla mahdottomalta.

Lukiossa pitää nykyään opiskella 2.5 vuodessa sama oppimäärä, johon käytettiin oppikouluaikana useita vuosia enemmän. Kaikilla ei ole kotona matematiikanopettajaisää, joka voi opettaa lapsiaan iltaisin, palkatta.

Uskon, että peruskoulujärjestelmää pidetään yllä mm. juuri siksi, että akateemisten lapset voivat viedä jatkossakin korkeakoulupaikat. Se on varmin tapa estää työläislasten pääsy rahakkaisiin ammatteihin.

Lue lisää

Puutun vain muutamiin faktuaalisiin poitteihin, jota esitit kirjoituksessasi. "Kasvaustieteilijät norsunluutorneissa"? Mitä tarkoitat? Lastentarhanopettajien palkkaa, joka yhtä suuri kuin kaupankassojen, vai niitä erityisopettajia, jotka toimivat kehitysrajoittenuiden parissa vai niitä, jotka opettavat väkivaltaisia nuoria? Toisaalta esitit myös kommentit, että korkeakoulutetut ovat korkasti palkattuja?

"Moni duunari ajaa kuitenkin jopa akateemisten ohi"
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/11/24/nain-koulutus-lihottaa-palkkaa/200830188/139?offset=90

Tuolla esitellään akateemisten palkkahuippuja, mutta eivätpä kaikki... Kirjaston hoitajat ovat akateemisia samoin edellä mainitut lastentarhanopettajat, muusiikin tutkijat, filosofit, biologit, kansatieteilijät, sosiologit, taiteentutkijat, naistutkimuksen maisterit taikka uskontotieteilijät. Monet tekevät täysin omaa alaa vastaamatonta työtä reilusti alle suomalaisten keskipalkan ( n. 2800 € stat.fi). Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja juuri heistä muodostuu akateemisten valtaosa. Tietty voimme katsoa vain lääkäreiden ja juristien palkkoja tai puhua ekonomien tuloista, mutta miksi näin tekisimme? Ammattikoulutasoisista tutkinnoista asfalttimiehet voivat tienata kesäisin yli 5000€/kk urakkahommissa, putkimiehillä on ok palkat samoin paperimiehillä, koneistajilla ja esimerkiksi lentokenttien huoltohenkilöstöllä. Ammattikorkeissa osa tradenomeista ja insinööreistä tienaa myös hyvin. Myös monet suomalaiset miljönäärit ovat peruskoulutaustaisia ja he ovat opiskelleet tutkintossa vasta taloudellisen menestyksen jälkeen.

Juuri esimerkiksi lääkäriksi tai juristiksi päästäkseen on käytävä kalliita valmennuskursseja päästäkseen sisään yliopistoon, tällöin opiskelijoita ei karsita pelkästään lahjakkuuden perusteella vaan myös vanhempien varallisuuden. Usein myös näihin paikkoihin voi joutua hakemaan useasti ja keskittyä opiskeluun, jolloin vanhempien taloudellinen apua jälleen korostuu. Diplomi-insseiksi tai ekonomeiksi haluavilla lahjakkuus ja motivaatio merkkaavat enemmän, jolloin pääsykoe mittaa ehkä siltäosin parempi.

Ps. omat vanhempani ovat ammateiltaan kaupankassa ja hitsari. Kummatkin kielitaidottomia ja vähän koulutettuja (isällä jäi jopa kansakoulu kesken), joten en saanut apuja edes ala-asteella. Silti pääsin yläasteelta yli 9,5 keskiarvolla ja kirjoitin kolme laudaturia ja eximian cum lauden (lukihäiriö veti kielten arvosanoja alaspäin). Olin yläkoulussa luokassa jossa oli 25% oppilaista maahanmuuttajia ja me "maalta tulleet" pienen alakoulun porukka, jota ei haluttu erottaa toisistaan (opettajien kammoluokka) koulu oli kaupunkini heikoin. Silti hain heti lukion jälkeen ja sain hyväksymiskirjeen terveydenhoitajan tutkintoon (AMK), kasvatustieteen maisterin tutkintoon (YO) ja matikan opettajan tutkintoon, valitsin kasviksen. Myös monella pääaineeni opiskelijoista on ihan duunaritausta.

Tunnustan kuitenkin, että joillakin opiskelijoilla on vaikeaa koska heitä ei opiskelu kiinnosta. Esim. lukiossa osa ryyppäsi vielä Ylioppilaskokeiden aattona eivätkä vanhemmat estäneet. Korkeakoulutetut vanhemmat ehkä ovatkin periksiantamattomampia lastensa motivoijia kuin duunarit??? Tämä nyt oli vain ajatus, joka tuli päähäni. Ei tutkimus taustaa. Tutkitusti akateemisilla vanhemmilla on suurempi odotukisia lastensa suoriutumisesta kuin duunareilla.

Summa summarun : jokainen joka haluaa oppia saa siihen mahdollisuuden.

Toiseksi huomautan, että lukioon voi käyttää neljäkin vuotta jos opintojen rahoittaminen / opiskelutahti on liian vaativa. Varsinkin nykyinen luokaton lukio antaa opiskelijoille mahdollisuuden omaan etenemisvauhtiin.

Kolmanneksi keskeyttäjiähän on aina liikaa. Jokainen on liikaa. Kuitenkin onko tämä koulun syytä? Monet amikseen menijät valitsevat väärin alan tai opiskelu tai edes työnteko voisi kiinnosta heitä pätkääkään. Yliopistojen sisällä "keskeyttäjistä" noin 80% vaihtaa pääainettaa, 10% vaihtaa AMK/amis-linjalle, ja nuo loput 10% sisältää ihmisiä, joista osa oikeasti lopettaa, mutta osa siirtyy työelämään esim. kandin suoritettuaan.

Peruskouluun koulutuksensa lopettavat yksilöt, jotka myös helpoiten syrjäytyvät, eivät kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. Kouluja painostetaan korostamaan kilpailuhenkisyyttä ym. kapitalistista agendaa, mutta usein nuo "norsunluutorneissa istuvat" kasvatustieteilijät yrittävät ajaa myös heikkojen asiaa. Yritykset eivät välitä koululaisista, jotka eivät kestä jatkuvaa kilpailua ja arviointia.

Sanoit, että koululaitos olisi eliitin etujärjestö, joka varmistaa sosioekonomisen aseman periytymisen. Totuus on kuitenkin se, että parhaat opiskelijat eivät saa edes töitä. Isät ja kummesedät varmistavat omalle jälkikasvulleen parhaat työpaikat vaikka koulut olisivatkin käymättä. Työmarkkinoilla edetään suhteilla ei todistuksilla, tällöin rikkailla lapsilla on etulyöntiasema. Tätä ei koulussa voida korjata.
Suomalainen korkeakoululaitos myös on hyvä kun tulos suhteutetaan rahoituksen määrään.

mielestäni kirjoitti:

Edellinen viesti sisälsi niin paljon virheellistä tietoa, että minunkin täytyi liittyä viestiketjuun.

Tärkeysjärjestys:

1) Jos ei olisi maanviljelijöitä niin tämä edellinenkin kirjoittaja kuolisi nälkään noin 3-4 kuukauden sisällä.

2) Jos ei olisi kirvesmiehiä, edellinen kirjoittaja paleltuisi lumihankeen noin 5-6 kuukauden kuluttua. Eikä olisi koulurakennuksiakaan.

3) Jos ei olisi kätilöitä ja lääkäreitä, niin aika moni äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä ja pitäisi perustaa runsaasti orpokoteja.

Kätilöitä opettavat pääasiallisesti toiset kätilöt ja sairaanhoitajat, hyvin vähän lääkärit. Opettajia ei kätilökoulutuksessa tarvita ollenkaan.

Itse en oppinut peruskoulun ala-asteen aikana mitään tärkeää. Sairaanhoitajaäitini oli opettanut minut lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ennen kouluikää. Ala-asteella opiskeltiin täysin toissijaisia asioita kuten mitä kettu syö tai mikä on Bulgarian pääkaupunki. Myöhemmässä elämässäni en ole noita tietoja ammatillisessa koulutuksessani koskaan tarvinnut. Jos matkustan Bulgariaan tai perustan kettutarhan, otan siitä sitten siinä yhteydessä selvää. Harmittaa kovasti, kun meni ala-asteella 6 vuotta hukkaan elämästäni.

Maanviljelysammatti on yleensä siirtynyt isältä pojalle, ei siihen tarvita opettajia. Isä opettaa pojalleen, koska viljat heitetään peltoon ja koska puidaan.

Kirvesmieheksi voi opettaa vain toinen kirvesmies.

Hirveä määrä verorahoja kuluu hukkaan kaiken maailman sossutanttojen palkkoihin.

Ihmisille pitäisi järjestää työpaikkoja, niin ei tarvittaisi sossutanttoja eikä aikaa jäisi ryyppäämiseen.

Lue lisää

Että sulla on viisas äiti!
Muutama asia vaan unohtui.
Kysäse ennenkuin jättää maallisen vaelluksen.

mielestäni kirjoitti:

Edellinen viesti sisälsi niin paljon virheellistä tietoa, että minunkin täytyi liittyä viestiketjuun.

Tärkeysjärjestys:

1) Jos ei olisi maanviljelijöitä niin tämä edellinenkin kirjoittaja kuolisi nälkään noin 3-4 kuukauden sisällä.

2) Jos ei olisi kirvesmiehiä, edellinen kirjoittaja paleltuisi lumihankeen noin 5-6 kuukauden kuluttua. Eikä olisi koulurakennuksiakaan.

3) Jos ei olisi kätilöitä ja lääkäreitä, niin aika moni äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä ja pitäisi perustaa runsaasti orpokoteja.

Kätilöitä opettavat pääasiallisesti toiset kätilöt ja sairaanhoitajat, hyvin vähän lääkärit. Opettajia ei kätilökoulutuksessa tarvita ollenkaan.

Itse en oppinut peruskoulun ala-asteen aikana mitään tärkeää. Sairaanhoitajaäitini oli opettanut minut lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ennen kouluikää. Ala-asteella opiskeltiin täysin toissijaisia asioita kuten mitä kettu syö tai mikä on Bulgarian pääkaupunki. Myöhemmässä elämässäni en ole noita tietoja ammatillisessa koulutuksessani koskaan tarvinnut. Jos matkustan Bulgariaan tai perustan kettutarhan, otan siitä sitten siinä yhteydessä selvää. Harmittaa kovasti, kun meni ala-asteella 6 vuotta hukkaan elämästäni.

Maanviljelysammatti on yleensä siirtynyt isältä pojalle, ei siihen tarvita opettajia. Isä opettaa pojalleen, koska viljat heitetään peltoon ja koska puidaan.

Kirvesmieheksi voi opettaa vain toinen kirvesmies.

Hirveä määrä verorahoja kuluu hukkaan kaiken maailman sossutanttojen palkkoihin.

Ihmisille pitäisi järjestää työpaikkoja, niin ei tarvittaisi sossutanttoja eikä aikaa jäisi ryyppäämiseen.

Lue lisää

Taisi mennä äsken väärään paikkaan, en tiedä miksi.
Tähän kohtaan se oli tarkoitettu!
Äiti ei ollut ohjaamassa, vissiin siksi.

vastauksessasi!- kirjoitti:

Taisi mennä äsken väärään paikkaan, en tiedä miksi.
Tähän kohtaan se oli tarkoitettu!
Äiti ei ollut ohjaamassa, vissiin siksi.

Ei munkaan äiti ole ohjaamassa kirjoituksia ja siksi tulee näitä kirjoitusvirheitä niin paljon, arvostan kuitenkin mielipidettäsi. Kuitenkin ymmärtämättömyyteen ei kannata vastata sarkasmilla, sillä se usein ymmärretään väärin. Olisiko Sinulla mitään parannusehdotusta koulujärjestelmään vai oletko samaa mieltä kuin ylläkäydyt keskustelut? Aina on ihanaa, että on ihmisiä joita vielä peruskoulun asiat kiinnostavat, liian usein vanhemmilla on hälläväliä-asenne ainakin niin kauan kun kohtuullisia numeroita ilmestyy todistukseen.

Vanhempainiltoina penkit joskus ammottavat tyhjyyttä ja vanhemmat kuuntelevat rehtorin pulinat kuin osakeyhtiön osavuosikatsauksen, kyllä opeja saa lähestyä pitkin vuotta ja vaikka välillä antaa sitä positiivistakin palautetta. Vaikka monet opet rautaa niin kyllä siellä sisällä syvällä sykkii ihan ihmisen sydän joka haluaisi vain opettaa nuoria ja auttaa heitä saavuttamaan parempi ja onnellisempi elämä.

Lukihäiriöinen... kirjoitti:

Puutun vain muutamiin faktuaalisiin poitteihin, jota esitit kirjoituksessasi. "Kasvaustieteilijät norsunluutorneissa"? Mitä tarkoitat? Lastentarhanopettajien palkkaa, joka yhtä suuri kuin kaupankassojen, vai niitä erityisopettajia, jotka toimivat kehitysrajoittenuiden parissa vai niitä, jotka opettavat väkivaltaisia nuoria? Toisaalta esitit myös kommentit, että korkeakoulutetut ovat korkasti palkattuja?

"Moni duunari ajaa kuitenkin jopa akateemisten ohi"
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/11/24/nain-koulutus-lihottaa-palkkaa/200830188/139?offset=90

Tuolla esitellään akateemisten palkkahuippuja, mutta eivätpä kaikki... Kirjaston hoitajat ovat akateemisia samoin edellä mainitut lastentarhanopettajat, muusiikin tutkijat, filosofit, biologit, kansatieteilijät, sosiologit, taiteentutkijat, naistutkimuksen maisterit taikka uskontotieteilijät. Monet tekevät täysin omaa alaa vastaamatonta työtä reilusti alle suomalaisten keskipalkan ( n. 2800 € stat.fi). Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja juuri heistä muodostuu akateemisten valtaosa. Tietty voimme katsoa vain lääkäreiden ja juristien palkkoja tai puhua ekonomien tuloista, mutta miksi näin tekisimme? Ammattikoulutasoisista tutkinnoista asfalttimiehet voivat tienata kesäisin yli 5000€/kk urakkahommissa, putkimiehillä on ok palkat samoin paperimiehillä, koneistajilla ja esimerkiksi lentokenttien huoltohenkilöstöllä. Ammattikorkeissa osa tradenomeista ja insinööreistä tienaa myös hyvin. Myös monet suomalaiset miljönäärit ovat peruskoulutaustaisia ja he ovat opiskelleet tutkintossa vasta taloudellisen menestyksen jälkeen.

Juuri esimerkiksi lääkäriksi tai juristiksi päästäkseen on käytävä kalliita valmennuskursseja päästäkseen sisään yliopistoon, tällöin opiskelijoita ei karsita pelkästään lahjakkuuden perusteella vaan myös vanhempien varallisuuden. Usein myös näihin paikkoihin voi joutua hakemaan useasti ja keskittyä opiskeluun, jolloin vanhempien taloudellinen apua jälleen korostuu. Diplomi-insseiksi tai ekonomeiksi haluavilla lahjakkuus ja motivaatio merkkaavat enemmän, jolloin pääsykoe mittaa ehkä siltäosin parempi.

Ps. omat vanhempani ovat ammateiltaan kaupankassa ja hitsari. Kummatkin kielitaidottomia ja vähän koulutettuja (isällä jäi jopa kansakoulu kesken), joten en saanut apuja edes ala-asteella. Silti pääsin yläasteelta yli 9,5 keskiarvolla ja kirjoitin kolme laudaturia ja eximian cum lauden (lukihäiriö veti kielten arvosanoja alaspäin). Olin yläkoulussa luokassa jossa oli 25% oppilaista maahanmuuttajia ja me "maalta tulleet" pienen alakoulun porukka, jota ei haluttu erottaa toisistaan (opettajien kammoluokka) koulu oli kaupunkini heikoin. Silti hain heti lukion jälkeen ja sain hyväksymiskirjeen terveydenhoitajan tutkintoon (AMK), kasvatustieteen maisterin tutkintoon (YO) ja matikan opettajan tutkintoon, valitsin kasviksen. Myös monella pääaineeni opiskelijoista on ihan duunaritausta.

Tunnustan kuitenkin, että joillakin opiskelijoilla on vaikeaa koska heitä ei opiskelu kiinnosta. Esim. lukiossa osa ryyppäsi vielä Ylioppilaskokeiden aattona eivätkä vanhemmat estäneet. Korkeakoulutetut vanhemmat ehkä ovatkin periksiantamattomampia lastensa motivoijia kuin duunarit??? Tämä nyt oli vain ajatus, joka tuli päähäni. Ei tutkimus taustaa. Tutkitusti akateemisilla vanhemmilla on suurempi odotukisia lastensa suoriutumisesta kuin duunareilla.

Summa summarun : jokainen joka haluaa oppia saa siihen mahdollisuuden.

Toiseksi huomautan, että lukioon voi käyttää neljäkin vuotta jos opintojen rahoittaminen / opiskelutahti on liian vaativa. Varsinkin nykyinen luokaton lukio antaa opiskelijoille mahdollisuuden omaan etenemisvauhtiin.

Kolmanneksi keskeyttäjiähän on aina liikaa. Jokainen on liikaa. Kuitenkin onko tämä koulun syytä? Monet amikseen menijät valitsevat väärin alan tai opiskelu tai edes työnteko voisi kiinnosta heitä pätkääkään. Yliopistojen sisällä "keskeyttäjistä" noin 80% vaihtaa pääainettaa, 10% vaihtaa AMK/amis-linjalle, ja nuo loput 10% sisältää ihmisiä, joista osa oikeasti lopettaa, mutta osa siirtyy työelämään esim. kandin suoritettuaan.

Peruskouluun koulutuksensa lopettavat yksilöt, jotka myös helpoiten syrjäytyvät, eivät kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. Kouluja painostetaan korostamaan kilpailuhenkisyyttä ym. kapitalistista agendaa, mutta usein nuo "norsunluutorneissa istuvat" kasvatustieteilijät yrittävät ajaa myös heikkojen asiaa. Yritykset eivät välitä koululaisista, jotka eivät kestä jatkuvaa kilpailua ja arviointia.

Sanoit, että koululaitos olisi eliitin etujärjestö, joka varmistaa sosioekonomisen aseman periytymisen. Totuus on kuitenkin se, että parhaat opiskelijat eivät saa edes töitä. Isät ja kummesedät varmistavat omalle jälkikasvulleen parhaat työpaikat vaikka koulut olisivatkin käymättä. Työmarkkinoilla edetään suhteilla ei todistuksilla, tällöin rikkailla lapsilla on etulyöntiasema. Tätä ei koulussa voida korjata.
Suomalainen korkeakoululaitos myös on hyvä kun tulos suhteutetaan rahoituksen määrään.

Lue lisää

Minusta on hyvä asia, että esim. asfalttimiehet tienaavat hyvin. Onhan heillä äärimmäisen raskas ammattikin ja heidän ansiotaan on, että monet kuolemaanjohtavat auto-onnettomuudet jäävät syntymättä. Siitä että on istunut vuosia yliopistossa yhteiskunnan varoilla kirjoja pänttäämässä ei tarvitsisi minusta paljon rahaa maksaakaan. Ovathan useimmat akateemiset ammatit helpohkoja istuma-ammatteja. Kaiken lisäksi akateemiset voivat tehdä juuri sitä työtä mikä heitä itseään kiinnostaa, mikäli saa koulutustaan vastaavan paikan.

Kasvatustieteilijät norsunluutorneissa ei tarkoita kasvatustieteilijöiden palkkaa vaan käytännölle vierasta tieteellistä katsantokantaa. Paras esimerkki tästä on juuri peruskoulujärjestelmä, joka ei ota millään tavalla huomioon lasten yksilöllisiä taipumuksia. Peruskoulujärjestelmä on suunniteltu Matti Mallikkaan tapaisille lapsille, joiden vanhemmat ovat ylempää keskiluokkaa.

Oppikoulujärjestelmän puitteista kohosi duunaritaustaisista lapsista yliopisto-opiskelijoita ja yritysten johtoporrasta. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, nykyaikana ei juurikaan tällaisia menestystarinoita peruskoulujärjestelmän puitteista nouse.
Duunarien lapsista tulee duunareita ja lääkäreitten lapsista lääkäreitä. Tällaisia uutisia olen lehdistä viime vuosina lukenut. Vai valehtelevatko tilastot? Eikö kasvatustieteilijöitä kiinnosta tällainen yhteiskunnan polarisoituminen?

Elinkeinoelämä ei varmaankaan painosta peruskoulua väärällä tavalla. Koulutusajat ovat pidentyneet kaikilla opetusasteilla, työura jää yliopisto-opiskelijoilla lyhyeksi. Kun verorahoista on puutetta, heikot aina kärsivät eniten. Lastensuojelutyöstä joudutaan nipistämään, lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa lomautetaan, kirjastojen aukioloaikoja lyhennetään, vanhuksilta viedään pois päiväkahvit jne. Se, että elinkeinoelämä painostaa opiskelijoita valmistumaan nopeasti, on koko yhteiskunnan etu.

Uskon, että monet yrityksistä arvostaisivat käytännönläheisesti suuntautuneita nuoria mutta sellaisia peruskoulu ei valmista, koska peruskoulussa painotetaan liiaksi akateemisia aineita. Kaiken lisäksi peruskoulu opetaa lapsia halveksimaan oikeaa työntekoa. Suomen kokoisessa maassa ei tarvita moniakaan historioitsijoita. Silti esimerkiksi historiaa opiskellaan peruskoulusta lukioon satoja tunteja! Kirjoitin jo aiemmin, että historiasta voi kiinnostua myös vanhemmalla iällä. Jos lasta ei kiinnosta 10 vuotiaana Suomen historia, niin ei siihen tarvitse mielestäni aloittaa amfetamiinilääkitystä- mutta tuntuu, että olen ainoa Suomen peruskoulujärjestelmän kritisoija. En ymmärrä sitä, miksi terveille, pienille lapsille syötetään lääkkeitä!

Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin korkea elintaso, lyhyet työpäivät jne. Lapsiin panostetaan aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi 100 vuotta sitten. Kuitenkin pahoinvoivia lapsia ei ole ollut koskaan aikaisemmin näin paljon. Tuhansia nuoria aikuisia joutuu mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Kun lapset viettävät koulutusjärjestelmän parissa 9-12 vuotta, lankeaa sille mielestäni ainakin jonkinlainen vastuu lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

vastuutaan. kirjoitti:

Minusta on hyvä asia, että esim. asfalttimiehet tienaavat hyvin. Onhan heillä äärimmäisen raskas ammattikin ja heidän ansiotaan on, että monet kuolemaanjohtavat auto-onnettomuudet jäävät syntymättä. Siitä että on istunut vuosia yliopistossa yhteiskunnan varoilla kirjoja pänttäämässä ei tarvitsisi minusta paljon rahaa maksaakaan. Ovathan useimmat akateemiset ammatit helpohkoja istuma-ammatteja. Kaiken lisäksi akateemiset voivat tehdä juuri sitä työtä mikä heitä itseään kiinnostaa, mikäli saa koulutustaan vastaavan paikan.

Kasvatustieteilijät norsunluutorneissa ei tarkoita kasvatustieteilijöiden palkkaa vaan käytännölle vierasta tieteellistä katsantokantaa. Paras esimerkki tästä on juuri peruskoulujärjestelmä, joka ei ota millään tavalla huomioon lasten yksilöllisiä taipumuksia. Peruskoulujärjestelmä on suunniteltu Matti Mallikkaan tapaisille lapsille, joiden vanhemmat ovat ylempää keskiluokkaa.

Oppikoulujärjestelmän puitteista kohosi duunaritaustaisista lapsista yliopisto-opiskelijoita ja yritysten johtoporrasta. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, nykyaikana ei juurikaan tällaisia menestystarinoita peruskoulujärjestelmän puitteista nouse.
Duunarien lapsista tulee duunareita ja lääkäreitten lapsista lääkäreitä. Tällaisia uutisia olen lehdistä viime vuosina lukenut. Vai valehtelevatko tilastot? Eikö kasvatustieteilijöitä kiinnosta tällainen yhteiskunnan polarisoituminen?

Elinkeinoelämä ei varmaankaan painosta peruskoulua väärällä tavalla. Koulutusajat ovat pidentyneet kaikilla opetusasteilla, työura jää yliopisto-opiskelijoilla lyhyeksi. Kun verorahoista on puutetta, heikot aina kärsivät eniten. Lastensuojelutyöstä joudutaan nipistämään, lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa lomautetaan, kirjastojen aukioloaikoja lyhennetään, vanhuksilta viedään pois päiväkahvit jne. Se, että elinkeinoelämä painostaa opiskelijoita valmistumaan nopeasti, on koko yhteiskunnan etu.

Uskon, että monet yrityksistä arvostaisivat käytännönläheisesti suuntautuneita nuoria mutta sellaisia peruskoulu ei valmista, koska peruskoulussa painotetaan liiaksi akateemisia aineita. Kaiken lisäksi peruskoulu opetaa lapsia halveksimaan oikeaa työntekoa. Suomen kokoisessa maassa ei tarvita moniakaan historioitsijoita. Silti esimerkiksi historiaa opiskellaan peruskoulusta lukioon satoja tunteja! Kirjoitin jo aiemmin, että historiasta voi kiinnostua myös vanhemmalla iällä. Jos lasta ei kiinnosta 10 vuotiaana Suomen historia, niin ei siihen tarvitse mielestäni aloittaa amfetamiinilääkitystä- mutta tuntuu, että olen ainoa Suomen peruskoulujärjestelmän kritisoija. En ymmärrä sitä, miksi terveille, pienille lapsille syötetään lääkkeitä!

Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin korkea elintaso, lyhyet työpäivät jne. Lapsiin panostetaan aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi 100 vuotta sitten. Kuitenkin pahoinvoivia lapsia ei ole ollut koskaan aikaisemmin näin paljon. Tuhansia nuoria aikuisia joutuu mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Kun lapset viettävät koulutusjärjestelmän parissa 9-12 vuotta, lankeaa sille mielestäni ainakin jonkinlainen vastuu lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

Lue lisää

No vastaan nyt lyhyesti muutamaan kohtaan...

Ensinnäkin yliopistoammatit eivät kaikki ole "helppoja istumatöitä" esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja erityisopettajat ( maanpuolustuskorkeakoulu, rauhanturvaaja) voivat kohdata työssään oikeita vaaroja. Eräs vanha opettajani oli erkka mutta joutui vaihtamaan tavalliseen kouluun kun sai raskaana ollessaan puukon iskun selkään 13 vuotiaalta lapselta. Näissä ammateissa ei palkka päätä huimaa. Lakimiesten tai ekonomien ökypalkkoja eivät ole perusteltuja, mutta näiden ammattien korkeat tulotasot määräytyivät jo kauan ennen peruskoulujärjestelmän syntyä.

Toiseksi kasvatustieteilijät eivät ole suunnitelleet peruskoulujärjestelmää! Sen ovat luoneet poliitikot, aivan kuten opintotuen, ylemaksun tai eläkejärjestelmän. Kasvatustieteen asiantuntijoilta kysytään neuvoa antavasti näistä asioista, mutta usein lopullisissa ratkaisuissa poliittinen agenda merkkaa enemmän kuin asiantuntijan neuvot. Suosittelen lukemaan kasvatustieteellisiä julkaisuja niin löydät kirjon erilaisia kasvatustieteellisiä suosituksia kouluihin, jotka eivät valitettavasti vielä toteudu.

On osittain totta, että duunarien lapsista tulee duunareita ja lääkärien lapsista lääkäreitä, mutta syynä tähän ei ole peruskoulun suhtautuminen lapsiin vaan lapsien vanhempien suhtautuminen lasten koulumenestykseen. Vanhemmat voivat painostaa/ tukea erilaisia valintoja, varsinkin jos vanhemmat eivät arvosta valkokaulustyöläisiä niin luultavasti lapsi ei tällaiseen työhön hakeudu. Koulutusjärjestelmä voimme arvioida vain yliopistoon hakevien nuorten kohdalta, emme niiden joita tällainen valinta ei edes kiinnosta. Yliopistoon hakivista nuorista vain muutamissa tapauksissa vanhempien ammatti korreloi lapsen pääsykoemenestystä: lääkärit, oikeustieteilijät, muusikot, näyttelijät ja diplomi-insinöörit. Kun taas valtioitieteellinen, kasvis tai humanistiset alat eivät näytä pääsykoetulosten perusteella suosivan tietyn tyyppistä hakiaa.

Mutta toisaalta tuo tuloshan on itsestään selvä: nuoren vanhemmat puhuvat työstään kotona, lapsi/nuori oppii jo perusteet ja sanaston ennen hakimistaan sekä pääsykokeisiin lukiessaan hänellä on parhaimmillaan kaksi yksityisopettajaa.

Ja kyllä elinkeinoelämä painottaa koulua väärällä tavalla. Nuorten mielenterveys, elämänilo, kyky ilmaista itseään, sosiaalinen lahjakkuus ym. taidot ovat rapistuneet kun koulut tiukentavat aikataulujaan ja vähentävät liikunnasta ja taideaineista. Halutaan hioa timanteista kovia ja kirkkaita, muulla opiskelijamassalla ei ole niin väliä. Nykyisin vain 68,8% työikäisistä käy töissä loput eivät saa töitä, eivät kelpaa töihin tai eivät jaksa työskennellä nyky talouselämän tahtiin. On arvioitu että 2040 enää vain joka toinen suomalainen kelpaa työelämän palvelukseen, mutta kukaan ei ole vielä sanonut mitään niille lopuille ihmisille pitäisi tehdä. Myös akateeminen työttömyys jatkaa kasvuaan, kyse ei ole siitä, että halutaan opiskella pitkään, vaan siitä, että töitä joista saa siedettävää korvausta ei löydy mistään. Tällöin opintoja jatketaan.

Olen pahoillani jos et ymmärrä historian tärkeyttä ihmisen elämässä, ainut tapa estää ihmistä tekemästä samat virheet kuin ihmiset ovat ennen tehneet on opettaa historiaa. "Matkailu avartaa" on yleinen sanan parsi, mutta kyllä historia avartaa enemmän. Paljon vähemmän tärkeää mielestäni on suomenkielen teorian opiskelu mikä alkaa nykyisin ala-asteella. Vaikka kielen opetus on muuttunut teoreettisemmaksi niin lasten luki-taidot ovat laskeneet. Possessiivi-suffeksit ym. eivät mielestäni ole pakollisia elämänlaadun/työelämän kannalta. Itse en niitä koskaan oppinut ja yliopistoon kelpuuttivat silti.

Käytännön läheisyyttä ei arvosteta juurikaan jos ei sitä tue teoria. Oppikoulupohjalta töihin mennyt mies joka on työskennellyt 30 samassa yrityksessä on työnhakija pahemmassa asemassa kuin työtön työnhakija. Nähdään että hän osaa vain tuon yhden työtehtävän ja näin ollen muuta ei hänelle sitten tarjotakaan. Läheltä olen itse seurannut mm. parin ex-paperimiehen työnhakua, ja voin sanoa, että he yhä kortistossa ovat.

Olen kanssasi samaa mieltä, että pahoinvointikulttuuri kasvaa. Syömishäiriöt alle kouluikäisillä, nuorten masennus, työkyvyttömyys eläkkeet ym. ovat osa aikaamme. Olet täydellinen tai et ole mitään! Koulut opettajat ja kouluttavat, mutta eivät kasvata. EK:n, yrittäjien, SAK:n ja Akavan ym. etujärjestöjen pyörittämä eduskunta tekee päätöksiä koulujärjestelmästä näiden tahojen hyväksi ei lasten. Alle 10-vuotiaat oppivat "tervettä kilpailua" ja "paineen sieto kykyä". Heidän pitää näyttää tietynlaiselta, olla kiinnostunut oikeista asioista ja menestyä. Eräs tuttuni kävi leikkauttamassa lapsensa hörökorvat koska lasta kiusattiin niistä koulussa.

Uskokaa minua ystävät hyvät huominen on lähempänä kuin uskottekaan. Eläkkeitä leikataan, sosiaalituet ajetaan alas, heikkojen toivottomuus on pian heidän laiskuuttaan, tervetuloa "tulos tai ulos"-yhteiskunta, tervemenoa demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta.

Lukihäiriöinen kirjoitti:

No vastaan nyt lyhyesti muutamaan kohtaan...

Ensinnäkin yliopistoammatit eivät kaikki ole "helppoja istumatöitä" esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja erityisopettajat ( maanpuolustuskorkeakoulu, rauhanturvaaja) voivat kohdata työssään oikeita vaaroja. Eräs vanha opettajani oli erkka mutta joutui vaihtamaan tavalliseen kouluun kun sai raskaana ollessaan puukon iskun selkään 13 vuotiaalta lapselta. Näissä ammateissa ei palkka päätä huimaa. Lakimiesten tai ekonomien ökypalkkoja eivät ole perusteltuja, mutta näiden ammattien korkeat tulotasot määräytyivät jo kauan ennen peruskoulujärjestelmän syntyä.

Toiseksi kasvatustieteilijät eivät ole suunnitelleet peruskoulujärjestelmää! Sen ovat luoneet poliitikot, aivan kuten opintotuen, ylemaksun tai eläkejärjestelmän. Kasvatustieteen asiantuntijoilta kysytään neuvoa antavasti näistä asioista, mutta usein lopullisissa ratkaisuissa poliittinen agenda merkkaa enemmän kuin asiantuntijan neuvot. Suosittelen lukemaan kasvatustieteellisiä julkaisuja niin löydät kirjon erilaisia kasvatustieteellisiä suosituksia kouluihin, jotka eivät valitettavasti vielä toteudu.

On osittain totta, että duunarien lapsista tulee duunareita ja lääkärien lapsista lääkäreitä, mutta syynä tähän ei ole peruskoulun suhtautuminen lapsiin vaan lapsien vanhempien suhtautuminen lasten koulumenestykseen. Vanhemmat voivat painostaa/ tukea erilaisia valintoja, varsinkin jos vanhemmat eivät arvosta valkokaulustyöläisiä niin luultavasti lapsi ei tällaiseen työhön hakeudu. Koulutusjärjestelmä voimme arvioida vain yliopistoon hakevien nuorten kohdalta, emme niiden joita tällainen valinta ei edes kiinnosta. Yliopistoon hakivista nuorista vain muutamissa tapauksissa vanhempien ammatti korreloi lapsen pääsykoemenestystä: lääkärit, oikeustieteilijät, muusikot, näyttelijät ja diplomi-insinöörit. Kun taas valtioitieteellinen, kasvis tai humanistiset alat eivät näytä pääsykoetulosten perusteella suosivan tietyn tyyppistä hakiaa.

Mutta toisaalta tuo tuloshan on itsestään selvä: nuoren vanhemmat puhuvat työstään kotona, lapsi/nuori oppii jo perusteet ja sanaston ennen hakimistaan sekä pääsykokeisiin lukiessaan hänellä on parhaimmillaan kaksi yksityisopettajaa.

Ja kyllä elinkeinoelämä painottaa koulua väärällä tavalla. Nuorten mielenterveys, elämänilo, kyky ilmaista itseään, sosiaalinen lahjakkuus ym. taidot ovat rapistuneet kun koulut tiukentavat aikataulujaan ja vähentävät liikunnasta ja taideaineista. Halutaan hioa timanteista kovia ja kirkkaita, muulla opiskelijamassalla ei ole niin väliä. Nykyisin vain 68,8% työikäisistä käy töissä loput eivät saa töitä, eivät kelpaa töihin tai eivät jaksa työskennellä nyky talouselämän tahtiin. On arvioitu että 2040 enää vain joka toinen suomalainen kelpaa työelämän palvelukseen, mutta kukaan ei ole vielä sanonut mitään niille lopuille ihmisille pitäisi tehdä. Myös akateeminen työttömyys jatkaa kasvuaan, kyse ei ole siitä, että halutaan opiskella pitkään, vaan siitä, että töitä joista saa siedettävää korvausta ei löydy mistään. Tällöin opintoja jatketaan.

Olen pahoillani jos et ymmärrä historian tärkeyttä ihmisen elämässä, ainut tapa estää ihmistä tekemästä samat virheet kuin ihmiset ovat ennen tehneet on opettaa historiaa. "Matkailu avartaa" on yleinen sanan parsi, mutta kyllä historia avartaa enemmän. Paljon vähemmän tärkeää mielestäni on suomenkielen teorian opiskelu mikä alkaa nykyisin ala-asteella. Vaikka kielen opetus on muuttunut teoreettisemmaksi niin lasten luki-taidot ovat laskeneet. Possessiivi-suffeksit ym. eivät mielestäni ole pakollisia elämänlaadun/työelämän kannalta. Itse en niitä koskaan oppinut ja yliopistoon kelpuuttivat silti.

Käytännön läheisyyttä ei arvosteta juurikaan jos ei sitä tue teoria. Oppikoulupohjalta töihin mennyt mies joka on työskennellyt 30 samassa yrityksessä on työnhakija pahemmassa asemassa kuin työtön työnhakija. Nähdään että hän osaa vain tuon yhden työtehtävän ja näin ollen muuta ei hänelle sitten tarjotakaan. Läheltä olen itse seurannut mm. parin ex-paperimiehen työnhakua, ja voin sanoa, että he yhä kortistossa ovat.

Olen kanssasi samaa mieltä, että pahoinvointikulttuuri kasvaa. Syömishäiriöt alle kouluikäisillä, nuorten masennus, työkyvyttömyys eläkkeet ym. ovat osa aikaamme. Olet täydellinen tai et ole mitään! Koulut opettajat ja kouluttavat, mutta eivät kasvata. EK:n, yrittäjien, SAK:n ja Akavan ym. etujärjestöjen pyörittämä eduskunta tekee päätöksiä koulujärjestelmästä näiden tahojen hyväksi ei lasten. Alle 10-vuotiaat oppivat "tervettä kilpailua" ja "paineen sieto kykyä". Heidän pitää näyttää tietynlaiselta, olla kiinnostunut oikeista asioista ja menestyä. Eräs tuttuni kävi leikkauttamassa lapsensa hörökorvat koska lasta kiusattiin niistä koulussa.

Uskokaa minua ystävät hyvät huominen on lähempänä kuin uskottekaan. Eläkkeitä leikataan, sosiaalituet ajetaan alas, heikkojen toivottomuus on pian heidän laiskuuttaan, tervetuloa "tulos tai ulos"-yhteiskunta, tervemenoa demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta.

Lue lisää

Minä uskon kyllä, että peruskoulujärjestelmä on poliitikkojen aikaansaannos- sen verran typerä koko peruskoulun idea on!

Minäkin arvostan historiaa mutta pointtini on, että jos pojat pelailevat pelejä luokan takapenkillä, heiltä menee tuo tärkeä oppiaine sivusuun. Olipa sitten mikä tahansa aine kyseessä, jos ei kuuntele eikä lue läksyjä, ei asioita voi enää aikuisena muistaa. Sen takia lasten pitäisi saada enemmän opiskella aineita, jotka heitä itseään kiinnostavat. Minä inhosin musiikkia ja kuvaamataitoa. Musiikin tunneilta ei jäänyt muuta käteen kuin lievä tinnitus(opettaja soitti liian lujaa musiikkia), kuvaamataidon tunneilla opetettiin perspektiivi. Yhdeksän vuotta kävin siis kuvaamataidon tunneilla ja opin siellä yhden asian, sekä tietysti inhoamaan taiteita! Jos minulta olisi kysytty, olisin sata kertaa mieluummin opiskellut kieliä tai matikkaa kuin musiikkia- mutta olin niin vähäpätöinen henkilö(olinhan peruskoululainen), että ei minulta koskaan kysytty, mikä minua kiinnostaa.

Suomessa ei ole oikeasti työttömyyttä. Vanhainkodeissa on yöaikaan yksi hoitaja 40 vanhusta kohti. Päiväkahveja ei monessa vanhainkodissa jaeta, koska ei ole työvoimaa jakamaan mummoille kahvia. Vanhainkoteihin voitaisiin heti palkata kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden työnkuvana voisi olla sanomalehtien luku, kahvin tarjoilu, liinavaatekaappien järjestäminen yms. Samalla tavalla kaikkialla yhteiskunnassa on tekemättömiä töitä, esim. suuret päiväkotiryhmät jne. Kaduilla on talvella jäätä, ihmiset kaatuilevat ja ovat viikkoja kipsissä. Mutta monet nuoret eivät halua käytännön ammatteihin, koska peruskouluissa piilo-opetetaan, että ei ole hienoa olla siivooja, akateemisuus on hienompaa ja arvokkaampaa. "Vain vähä-älyiset luuserit alkavat käytännön töihin".

Minä olen kuunnellut joitakin Kari Uusikylän sanomisia telkkarissa ja kovasti hän kehuu peruskoulujärjestelmää. Ennen peruskoulua oli epäilty, että kaikki lapset eivät voisi oppia peruskoulun matematiikkaa. "No kyllähän he oppivat, peruskoulun epäilijät olivat väärässä", sanoi Uusikylä yhdessä ohjelmassa. Mutta tosiasiahan on, että oppikoulun matematiikasta poistettiin iso osa ja siirrettiin lukion oppimäärään. Nyt nykynuoret joutuvat lukiossa lukemaan lyhyessä ajassa saman oppimäärän, johon käytettiin oppikouluaikaan useita vuosia enemmän aikaa. Ei ihme, että lukiolaisnuoret kokevat paineita ja masentuvat.

Minun mielestäni EK, SAK ym. tahot ovat aivan oikeassa, kun he vaativat koulujärjestelmältä nopeaa valmistumista. Hehän maksavat koko koulutusjärjestelmän kustannukset. Kuten kirjoitin, jos jollekin taholle annetaan rahaa, se on toiselta taholta pois, esimerkiksi sairailta. Esimerkki lähihistoriasta: kun lastenpsykiatrian määrärahoja lisättiin, niin samalla aikuispsykiatrian määrärahoja vähennettiin. Lapset käyvät 9 vuotta peruskoulua. Mielestäni niin monen vuoden aikana täytyy lasten jotain oppiakin. Pointtini on koko ajan ollutkin, että ei kaikkien lasten tarvitse oppia aivan kaikkea, vaan lapsia pitäisi jakaa motivaation ja tason mukaisiin ryhmiin. Mozartkin opiskeli vain musiikkia polvenkorkuisesta lähtien ja kiitos hänen isänsä, saamme edelleen nauttia tuon loistavan säveltäjän teoksista. Mikähän pikku-Mozartista olisi tullut meidän peruskoulujärjestelmässämme. ADHD? Asperger? Amfetamiinin-syöjä?