Olette kesksutelleet Nooan viinijuomisesta. Jani S ja OM? sanoivat humaltumisen kuvaavan humaltumista Jumalan sanaan (kaunis vertaus sinällään, Jani S!). Kuitenkin Nooan alastomuus selvitys (mistä myös Larssin palstalla puhuttiin jäi kesken). Kotimaassa oli kauniimpi selitys:
"Heprealaisten rabbien mukaan paratiisin hedelmät kasvoivat puussa, joka tuotti grape-hedelmien etäisiä sukulaisia, jotka lienevätkin eräitä vanhimpia ihmisen hyödyntämiä. Tämän paratiisihedelmän nimi on hepreaksi bni eli onab, joka vokalisoituna eneb merkitsee myös viinirypäleterttua, jota vastaa myös synonyymi eshkol lksa, josta puolestaan tulee maskuliinista ’terttua’ eli miehen kiveksiä vastaava sana ashka !SA. Nooa oli siis ihmiskunnan ensimmäinen viinitarhuri eli onab-mehun puristaja, joka siis juopui viinistään ja jonka kivestertut (tässä hepr. tvri:’paljaat’ tai ’arat’) Nooan pojat siis näkivät. Kertomuksessa on selvästi nähtävissä Raamatun kertojan mieltymys vertauskuviin.
Sillä viinitarhurina Nooa edustaa Jumalaa, viinitarha on Israel ja Nooan peitetty häpy antaa armeliaan verhon kirjoitusten niille osille, jotka luonteeltaan ovat perin sukupuolisia, kuten sanat grape-onab, viinirypäle-eneb, para-tiisihedelmäterttu-ashkulit ja kives-ashka kontekstuaalisessa yhteenkuuluvuudessaan osoittavat.
Sillä viinirypäle muistuttaa muodoltaan suuresti miehen kivestä, molemmista saadaan juovuttavaa elämän nestet-tä, Nooan nesteestä syntyy uusi sukupolvi kuten ihmisen uudestisynnyttävässä ehtoollissymbolissa ehtoollisviini on tehty käymis-prosessoidusta rypäle-mehusta ja joka symboloi uutta liittoa ihmisen ja Jumalan välillä. (Tämä on uusi liitto minun veressäni...jne. ).
Näin siis paratiisihedelmän ’syöminen’ oli ’viinin’ eli kivesmehun juomista symboloiden miehen ja naisen yhtymistä ensinnäkin paratiisissa ja sitten Nooan viinitarhassa, joka on itse asiassa Edenin toisinto. Kertomukset ovat saman aatteen kaksi eri versiota. Sanaan onab törmäämme myös nimessä Onan, joka siis vuodatti oman rypälemehunsa kedolle.
Paratiisin rypäleet eivät täyttyneet ja kypsyneet ilman valoa ja aurinkoa. Valaistumisen keskeinen symboli antiikin esoteerisissa seuroissa olikin yhteyttävä, synnyttävä ja kasvattava aurinko . Tiedon valo hedelmöittäisi ja kasvat-taisi ihmistä kuin auringon valo äiti maata. Tiedon valo – uskottiin - päästäisi hänet lopulta irti myös jälleensyntymi-en kehästä, mutta sitä ennen on ihmisen muutettava karmaansa, tultava uudeksi, jos niin saa sanoa, Nooaksi, uuden viinin tuottajaksi Jumalan viinitarhassa. Viinitarhuri, prosessori Nooa oli ensimmäinen hierofantti, viinipuu oli esoteerisen juutalais-kristillisyyden keskeinen symboli, viinin violetti väri on säilynyt kirkkolaitoksemme värisymbo-liikassa mysteerion salaisuuden värinä.
”Minä olen totinen viinipuu ja te olette sen oksat, joiden ”hedelmistä te tunnette heidät” todisti Jeesus. Jeesus, Nooa ja paratiisin Herra samaistuvat. He ovat kaikki uuden ihmisen tuottajia. Ja uusi ihminen tuottaisi viiniä, joka pantaisiin uusiin leileihin. Viini on prosessituote. Hedelmä kypsyy ja käy ja saa käymistuotteena aikaan mielen-muutoksen, euforian."
ÄLÄ nyt MODE poista tätä, tämä on teologinen tulkinta , erilainen kuin Janiksen . Kauniimpi vain. Mitä ajattelette.
"Heprealaisten rabbien mukaan paratiisin hedelmät kasvoivat puussa, joka tuotti grape-hedelmien etäisiä sukulaisia, jotka lienevätkin eräitä vanhimpia ihmisen hyödyntämiä. Tämän paratiisihedelmän nimi on hepreaksi bni eli onab, joka vokalisoituna eneb merkitsee myös viinirypäleterttua, jota vastaa myös synonyymi eshkol lksa, josta puolestaan tulee maskuliinista ’terttua’ eli miehen kiveksiä vastaava sana ashka !SA. Nooa oli siis ihmiskunnan ensimmäinen viinitarhuri eli onab-mehun puristaja, joka siis juopui viinistään ja jonka kivestertut (tässä hepr. tvri:’paljaat’ tai ’arat’) Nooan pojat siis näkivät. Kertomuksessa on selvästi nähtävissä Raamatun kertojan mieltymys vertauskuviin.
Sillä viinitarhurina Nooa edustaa Jumalaa, viinitarha on Israel ja Nooan peitetty häpy antaa armeliaan verhon kirjoitusten niille osille, jotka luonteeltaan ovat perin sukupuolisia, kuten sanat grape-onab, viinirypäle-eneb, para-tiisihedelmäterttu-ashkulit ja kives-ashka kontekstuaalisessa yhteenkuuluvuudessaan osoittavat.
Sillä viinirypäle muistuttaa muodoltaan suuresti miehen kivestä, molemmista saadaan juovuttavaa elämän nestet-tä, Nooan nesteestä syntyy uusi sukupolvi kuten ihmisen uudestisynnyttävässä ehtoollissymbolissa ehtoollisviini on tehty käymis-prosessoidusta rypäle-mehusta ja joka symboloi uutta liittoa ihmisen ja Jumalan välillä. (Tämä on uusi liitto minun veressäni...jne. ).
Näin siis paratiisihedelmän ’syöminen’ oli ’viinin’ eli kivesmehun juomista symboloiden miehen ja naisen yhtymistä ensinnäkin paratiisissa ja sitten Nooan viinitarhassa, joka on itse asiassa Edenin toisinto. Kertomukset ovat saman aatteen kaksi eri versiota. Sanaan onab törmäämme myös nimessä Onan, joka siis vuodatti oman rypälemehunsa kedolle.
Paratiisin rypäleet eivät täyttyneet ja kypsyneet ilman valoa ja aurinkoa. Valaistumisen keskeinen symboli antiikin esoteerisissa seuroissa olikin yhteyttävä, synnyttävä ja kasvattava aurinko . Tiedon valo hedelmöittäisi ja kasvat-taisi ihmistä kuin auringon valo äiti maata. Tiedon valo – uskottiin - päästäisi hänet lopulta irti myös jälleensyntymi-en kehästä, mutta sitä ennen on ihmisen muutettava karmaansa, tultava uudeksi, jos niin saa sanoa, Nooaksi, uuden viinin tuottajaksi Jumalan viinitarhassa. Viinitarhuri, prosessori Nooa oli ensimmäinen hierofantti, viinipuu oli esoteerisen juutalais-kristillisyyden keskeinen symboli, viinin violetti väri on säilynyt kirkkolaitoksemme värisymbo-liikassa mysteerion salaisuuden värinä.
”Minä olen totinen viinipuu ja te olette sen oksat, joiden ”hedelmistä te tunnette heidät” todisti Jeesus. Jeesus, Nooa ja paratiisin Herra samaistuvat. He ovat kaikki uuden ihmisen tuottajia. Ja uusi ihminen tuottaisi viiniä, joka pantaisiin uusiin leileihin. Viini on prosessituote. Hedelmä kypsyy ja käy ja saa käymistuotteena aikaan mielen-muutoksen, euforian."
ÄLÄ nyt MODE poista tätä, tämä on teologinen tulkinta , erilainen kuin Janiksen . Kauniimpi vain. Mitä ajattelette.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Poikkeuksellisesta vastaan tällä palstalla, enkä vähiten siksi, että olet näin asiallinen ja kiihkoton. Toisaalta en osaa arvostaa sitä, että Vl-foorumin aiheita tuodaan tänne käsiteltäviksi, mutta en ihmettele sitä lainkaan, sillä tämä palstahan on päivä päivältä riippuvaisempi muista palstoista ja niiden keskusteluista. Kaltaisesi asiallinen keskustelija tuskin löytää enää jutun juurta täältä.
Mutta mennään vielä lyhyesti aiheeseen: Emme ole keskustelleet Nooan viininjuonnista muuten kuin lyhyenä sivuseikkana kyseisessä raamatunkohdassa. Selityksesi sisältää varmastikin todellisia historiallisia seikkoja ja asiayhteyksiä, mutta hengellistä vertausta tai opetusta en siitä löydä. Lisäksi siinä on selvä uskonopillinen virhe, nimittäin että ehtoollinen synnyttäisi (hengellisessä mielessä) uudestaan. Me vanhoillislestadiolaiset emme nimittäin usko niin, että ehtoollinen antaisi oikeaa uskoa, vaan lyhyesti sanottuna niin, että usko antaa oikean ehtoollisen. Toinen selvä virhe on, että viinitarha olisi (vain) Israel; hengellinen Israel ei ole 2000 vuoteen ollut sama kuin maantieteellinen.
Kiitos ystävällisestä kommentistasi. En vastaa täällä tämän enempää, mutta tervetuloa keskustelemaan näin asiallisesti Vl-foorumiin.