Minä kirjoitan omasta taistelustani massennusta ja ahdistusta vastaan joka syö minua koko ajan.
Minulla tämä sairaus on ollut vuosia,välillä kokonaan poissa,sitten taas tullut takaisin.
Perhe on tukenani,on hyvä lääkäri ja psykologi,jatkuva lääkitys ja vertaistukea.
Silti olen ihan yksin,elän kuolleessa ruummiissa.
Tunnen vielä rakkautta lapsiani kohtaan ja pidän kodin siistinä,hoidan työni.
Pystyn nousemaan sänkystä ja toimimaan,vaikka on päiviä etten niistä muista paljoakaan.
Ystäviä en jaksa enää pahemmin tavata,olen sijais katsoja tässä elämässä.
Vielä talvella nauroin aidosti,sain olla yksin lasten kanssa.
Narsisti puolisoni tuli ulkomailta töistä ja olen taas samassa tilanteessa,miten kauan ihminen tätä kestää.
Miten kauan menee ennen kuin tapahtuu jotain hirvittävää.
Miksi en eroa en jaksa toivon että joku aamu heräisin ja häntä ei enää olisi,olisi lhtenyt lopullisesti jonnekkin.
Haluan takaisin sen elämän mitä minulla ja lapsilla oli,en halua kuolla tähän sairauteen.
Syksy on helpompaa kun on todella paljon töitä.
Rakkaat ihmiset onko teillä kertoa minulle miten pääsen turvallisesti lähtemään lasteni kanssa,ja et paranisin tästä tukahduttavasta olosta.
En ole lääkärille puhunut,luuletteko että se edistäisi asiaani ja parantumistani.
Kiitokset jos joku vastaisi.
Minulla tämä sairaus on ollut vuosia,välillä kokonaan poissa,sitten taas tullut takaisin.
Perhe on tukenani,on hyvä lääkäri ja psykologi,jatkuva lääkitys ja vertaistukea.
Silti olen ihan yksin,elän kuolleessa ruummiissa.
Tunnen vielä rakkautta lapsiani kohtaan ja pidän kodin siistinä,hoidan työni.
Pystyn nousemaan sänkystä ja toimimaan,vaikka on päiviä etten niistä muista paljoakaan.
Ystäviä en jaksa enää pahemmin tavata,olen sijais katsoja tässä elämässä.
Vielä talvella nauroin aidosti,sain olla yksin lasten kanssa.
Narsisti puolisoni tuli ulkomailta töistä ja olen taas samassa tilanteessa,miten kauan ihminen tätä kestää.
Miten kauan menee ennen kuin tapahtuu jotain hirvittävää.
Miksi en eroa en jaksa toivon että joku aamu heräisin ja häntä ei enää olisi,olisi lhtenyt lopullisesti jonnekkin.
Haluan takaisin sen elämän mitä minulla ja lapsilla oli,en halua kuolla tähän sairauteen.
Syksy on helpompaa kun on todella paljon töitä.
Rakkaat ihmiset onko teillä kertoa minulle miten pääsen turvallisesti lähtemään lasteni kanssa,ja et paranisin tästä tukahduttavasta olosta.
En ole lääkärille puhunut,luuletteko että se edistäisi asiaani ja parantumistani.
Kiitokset jos joku vastaisi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarkoitin perheen tuella vanhempiani.
Suosittelen, että et tekisi mitään ratkaisevaa muutosta nykyiseen elämäntilanteeseesi ilman, että puhuisit hoitavan lääkärisi kanssa!
On hienoa, että sinulla on hyvä lääkäri ja muuta tukea, mutta koska olet nyt noin masentunut, älä tee mitään muutoksia keskustelematta ensin sinua hoitavien henkilöiden kanssa.
Paljon voimia sinulle!
KOKEILE UUTTA-HARRASTUKSET-PAIKAT JOSSA TAPAA IHMISIÄ-PSYKIATRI--VAIKEE OLLA POSITIIVINEN JOS KAIKKI MENEE PERSEELLEEN ELI HOIDA ITTES TILANTEISIIN JOSSA KÄYTETÄÄN POSITIIVISTA AJATTELU TAPAA-KOMEDIA-ÄLÄ ALOTA UUTTA JOS EI TUNNU SILTÄ ETTÄ PITÄIS-SISUSTA-SISUSTA-PIDÄ ITSESI KUNNOSSA JA EI VÄKISI VAAN OMASTA HALUSTA..JA PAKOSTA-ARVIOI TILANTEESI-MENE AINA PAREMPAAN SUUNTAAN-ON NII PALJO MITÄ VOIS TEHÄ JA SILTI VAIKKA TEKIS EI ONNISTU.AMMATTI APU OSAA AUTTAA-
Lääkärille pitäisi kertoa puolisosta, jos se on sairautesi syy....eihän muuten löydy parannukseen tietä..jos se pahin siinä pyörii kotosalla. Narsisti tosia osaa olla vakuuttavan hurmaava kaikille muille paitsi lähimmäisilleen...turha ehdottaa eroa, koska se narsisti puoliso ei jätä kuitenkaan rauhaan..