viimeaikojen politikointia.
Siis pannaanpa puolet petäjäistä.
Niinhän siinä kävi niinkuin jo parin-kolmen vuodentakaiset loitsut luettiin paperimiehille kyseenalaisten lakkojen ollessa kysymyksessä.
Mutta eihän nuo jääräpäät ottaneet onkeensa, vaan uhosivat entistä enemmän.
Nyt sitten alkaa sato olla kypsä poimittavaksi.
Nokkimisjärjestyskin alkaa selvitä pikkuhiljaa, ja noudattaa jo vanhaa tutuksi tullutta kaavaa, että ensin ottavat politiikot ja heitä lähellä olevat piirit ensin omansa pois valtiovallan yksimielisellä päätöksellä, sillä eihän sellainen ole sopivaa, jotta näiden lomsaan lovi tulisi.
Seuraavana vuorossa ovat sitten tuon sotkun itse toimillaan aiheuttaneet ammattiliitot ja muut vasemmiston yläluokkalaiset.
Sitten alkaakin maksumiehiä ilmaantua kun tuo kerma on kuorittu sivuun kärsijän osasta.
Piensijoittajat ja valtio, eli me veronmaksajat joudumme ikäänkuin järsimään tuota pettuleipää, kun tuo valtiontalouteen tullut lovi on paikkausvaiheessa.
Nyt jos oppositio olisi halunnut korjata pisteet kotilaariinsa, niin se olisi nostanut hirveän metelin, jottei valtio saa alkaa metsäporhojen pelastajaksi, vaan kersikööt omistajatahot kipeeneenään omistusosuuksiensa mukaisesti.
Vaan eipä politiikot malta tässäkään asiassa olla käyttämättä poliittista valtaansa omien etujensa vastaisesti, vaan ovat yhtenä miehenä poliittiseen ideologiaansa katsomatta tukemassa ettei vain poliitikkojen itsensä salkun arvo pääse putoamaan.
kieroa on peli, kun siihen on olemassa mahdollisuus.
Ei vieläkään ole myöhäistä se, että valtion osuutta noissa tuhoontuomituissa yhtiöissä ei kasvateta entisestään. Silloin maksumiehinä olisivat justiinsa ne tahot, jotka ovat niistä rahaakin nyhtäneet.Siis missä on nyt ne jotka aina toitottavat, että sijoituksissa on myöskin riskinsä. ainoastaan asioista perillä olemattomat piensijoittajat menettänevät rahansa, muut ovat jo hyvää vauhtia myymässä valtiolle omiaan.
Nuo kaupat pitäisikin estää, muuta siiihen ei oikein taida olla mahdollisuuksia, kun kyseessä on politisoituneet kartellit, ja suurosakkeenomistajat.
Tämä metsän myyntiverotuksen alentaminen on vain ajanpeluuta, ja täyttä huuhaata todellisen ketkuilun salaamisessa.
Puuta ei lähde tuolla keinoin liikkeelle, kun sitä ei oikeastaan enää ole niillä, jotka olisivat valmiita myymään.
Mutta nuo tahot eivät ole pettua joutuneet lisäämään leipäänsä ennenkään, vaan ovat ihan tavallisia palkkatyöläisiä, joilla työtä ja toimeentuloa riittää muutoinkin, ja panttaavat metsiään pahempien päivien varalle, sekä perillisilleen.
ainoa keino miikä voisi nuo piirit saada talkoisiin mukaan, olisi metsäperintöveron nostaminen 50%:iin. Mikä ei minun mielestäni olisikaan mikään huono ratkaisu, jos sillä olisi pitempiaikainen vaikutus alan toimivuuteen. siis vuosikymmeniksi eteenpäin.
Vaan nyt kun sillä saataaisiin ainoastaan m korkeintaan muutaman vuoden siirtymä aikaiseksi, niin ei tuollekkaan tielle ole mitään järkeä lähteä.
Siis ainoa järkevä ulospääsy tilanteesta on tehtaiden karsiminen puoleen nykyisestään, ja kärsijöiksi laittaa omistajatahot, ilman yhtään valtion tukea.
Valtiolla on jo nyt monessakin yhtiösssä liian suuriomistusosuus ollut, ja siksipä tähän tilanteeseen on ajauduttukkin, kun tyhmiä ja ahneita politiikkoja on vedätetty ja kusetettu.
Jos olisivat demarit hallituksessa, niin asialle ei olisi vieläkään alettu mitään tekemään, koska kysymyksessä olisi ollut sak:n ja niinsanottu työtekijöiden etu, unohtamatta tietenkään poliitikkojen omaa etua.
Siispä hiljentykäämme siunaamaan muutama tehdas ikiuneen ja olkaamme valmiinta ottamaan pettuleipä ehtoollinen.
Mutta vaadittakoon myös suureen ääneen, jottei meidän yhteisiä rahojamme käytetä enää yhtään enempää noiden omistajatahojen kukkalaiterahastoon, kuin valtion kautta omistussuhteemme tällä hetkellä on.
Siis pannaanpa puolet petäjäistä.
Niinhän siinä kävi niinkuin jo parin-kolmen vuodentakaiset loitsut luettiin paperimiehille kyseenalaisten lakkojen ollessa kysymyksessä.
Mutta eihän nuo jääräpäät ottaneet onkeensa, vaan uhosivat entistä enemmän.
Nyt sitten alkaa sato olla kypsä poimittavaksi.
Nokkimisjärjestyskin alkaa selvitä pikkuhiljaa, ja noudattaa jo vanhaa tutuksi tullutta kaavaa, että ensin ottavat politiikot ja heitä lähellä olevat piirit ensin omansa pois valtiovallan yksimielisellä päätöksellä, sillä eihän sellainen ole sopivaa, jotta näiden lomsaan lovi tulisi.
Seuraavana vuorossa ovat sitten tuon sotkun itse toimillaan aiheuttaneet ammattiliitot ja muut vasemmiston yläluokkalaiset.
Sitten alkaakin maksumiehiä ilmaantua kun tuo kerma on kuorittu sivuun kärsijän osasta.
Piensijoittajat ja valtio, eli me veronmaksajat joudumme ikäänkuin järsimään tuota pettuleipää, kun tuo valtiontalouteen tullut lovi on paikkausvaiheessa.
Nyt jos oppositio olisi halunnut korjata pisteet kotilaariinsa, niin se olisi nostanut hirveän metelin, jottei valtio saa alkaa metsäporhojen pelastajaksi, vaan kersikööt omistajatahot kipeeneenään omistusosuuksiensa mukaisesti.
Vaan eipä politiikot malta tässäkään asiassa olla käyttämättä poliittista valtaansa omien etujensa vastaisesti, vaan ovat yhtenä miehenä poliittiseen ideologiaansa katsomatta tukemassa ettei vain poliitikkojen itsensä salkun arvo pääse putoamaan.
kieroa on peli, kun siihen on olemassa mahdollisuus.
Ei vieläkään ole myöhäistä se, että valtion osuutta noissa tuhoontuomituissa yhtiöissä ei kasvateta entisestään. Silloin maksumiehinä olisivat justiinsa ne tahot, jotka ovat niistä rahaakin nyhtäneet.Siis missä on nyt ne jotka aina toitottavat, että sijoituksissa on myöskin riskinsä. ainoastaan asioista perillä olemattomat piensijoittajat menettänevät rahansa, muut ovat jo hyvää vauhtia myymässä valtiolle omiaan.
Nuo kaupat pitäisikin estää, muuta siiihen ei oikein taida olla mahdollisuuksia, kun kyseessä on politisoituneet kartellit, ja suurosakkeenomistajat.
Tämä metsän myyntiverotuksen alentaminen on vain ajanpeluuta, ja täyttä huuhaata todellisen ketkuilun salaamisessa.
Puuta ei lähde tuolla keinoin liikkeelle, kun sitä ei oikeastaan enää ole niillä, jotka olisivat valmiita myymään.
Mutta nuo tahot eivät ole pettua joutuneet lisäämään leipäänsä ennenkään, vaan ovat ihan tavallisia palkkatyöläisiä, joilla työtä ja toimeentuloa riittää muutoinkin, ja panttaavat metsiään pahempien päivien varalle, sekä perillisilleen.
ainoa keino miikä voisi nuo piirit saada talkoisiin mukaan, olisi metsäperintöveron nostaminen 50%:iin. Mikä ei minun mielestäni olisikaan mikään huono ratkaisu, jos sillä olisi pitempiaikainen vaikutus alan toimivuuteen. siis vuosikymmeniksi eteenpäin.
Vaan nyt kun sillä saataaisiin ainoastaan m korkeintaan muutaman vuoden siirtymä aikaiseksi, niin ei tuollekkaan tielle ole mitään järkeä lähteä.
Siis ainoa järkevä ulospääsy tilanteesta on tehtaiden karsiminen puoleen nykyisestään, ja kärsijöiksi laittaa omistajatahot, ilman yhtään valtion tukea.
Valtiolla on jo nyt monessakin yhtiösssä liian suuriomistusosuus ollut, ja siksipä tähän tilanteeseen on ajauduttukkin, kun tyhmiä ja ahneita politiikkoja on vedätetty ja kusetettu.
Jos olisivat demarit hallituksessa, niin asialle ei olisi vieläkään alettu mitään tekemään, koska kysymyksessä olisi ollut sak:n ja niinsanottu työtekijöiden etu, unohtamatta tietenkään poliitikkojen omaa etua.
Siispä hiljentykäämme siunaamaan muutama tehdas ikiuneen ja olkaamme valmiinta ottamaan pettuleipä ehtoollinen.
Mutta vaadittakoon myös suureen ääneen, jottei meidän yhteisiä rahojamme käytetä enää yhtään enempää noiden omistajatahojen kukkalaiterahastoon, kuin valtion kautta omistussuhteemme tällä hetkellä on.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei täällä viitsi täysjärkiset kirjoitella.
Sinä ja minä ja muutama muu höyrähtänyt.