Historian suurimmat sotapäälliköt

GröFaZ

oli sotilasjohtajana ainoastaan keskitasoa tai jopa sen alapuolella. Voisitko viitata Suomen oloissa strategista tasoa olevaan päätökseen joka olisi osoittanut hänen kyvykkyytensä. Minä voin sitten vuorostani kertoa useitakin tapahtumia joidenka perusteella voidaan arvioida Mannerheimin olleen sotien aikana vanha seniili "gubbe" Kuten sinä viestissäsi esitit , niin arvioon ei sekoiteta mitään poliittista.

Mannerheim++ kirjoitti:

oli sotilasjohtajana ainoastaan keskitasoa tai jopa sen alapuolella. Voisitko viitata Suomen oloissa strategista tasoa olevaan päätökseen joka olisi osoittanut hänen kyvykkyytensä. Minä voin sitten vuorostani kertoa useitakin tapahtumia joidenka perusteella voidaan arvioida Mannerheimin olleen sotien aikana vanha seniili "gubbe" Kuten sinä viestissäsi esitit , niin arvioon ei sekoiteta mitään poliittista.

Lue lisää

Mannerheimilläkin oli hetkensä. Vapaussodan hän johti suorastaan mestarillisesti puhtaasti sotapäällikkönä. Myös Talvisodassa hänellä oli hetkensä, joskin suomalaisten alkuryhmitys oli jo virheellinen. Toisaalta hän pohjusti rintamakomentajien voitot ratkaisuillaan. Ne pelastivat itsenäisyyden Talvisodassa. Kovin vähn nimittäin oli pelivaraa heikosti varustautuneen demokraattisen pikkuvaltion ylipäälliköllä.

Jatkosota on sitten jo monimutkaisempi. Mannerheim piti poliitikkoja syypäänä Suomen jäämiseen yksin Talvisodassa ja halusi nyt hoitaa niin, että Suomella on vahva liitolainern. Siinä kävi tunnetulla tavalla. Koko Itä-Karjalan operaatiota voidaan oikeutetusti pitää suurena strategisena erehdyksenä, johon oikeoppinen sodanjohtaja ei olisi koskaan ryhtynyt.

Toisaalta Mnnerheim teki oikeita päätöksiä 11.6. 44 alkaen tilanteen tajuttuaan.

mutta sittenkin kirjoitti:

Mannerheimilläkin oli hetkensä. Vapaussodan hän johti suorastaan mestarillisesti puhtaasti sotapäällikkönä. Myös Talvisodassa hänellä oli hetkensä, joskin suomalaisten alkuryhmitys oli jo virheellinen. Toisaalta hän pohjusti rintamakomentajien voitot ratkaisuillaan. Ne pelastivat itsenäisyyden Talvisodassa. Kovin vähn nimittäin oli pelivaraa heikosti varustautuneen demokraattisen pikkuvaltion ylipäälliköllä.

Jatkosota on sitten jo monimutkaisempi. Mannerheim piti poliitikkoja syypäänä Suomen jäämiseen yksin Talvisodassa ja halusi nyt hoitaa niin, että Suomella on vahva liitolainern. Siinä kävi tunnetulla tavalla. Koko Itä-Karjalan operaatiota voidaan oikeutetusti pitää suurena strategisena erehdyksenä, johon oikeoppinen sodanjohtaja ei olisi koskaan ryhtynyt.

Toisaalta Mnnerheim teki oikeita päätöksiä 11.6. 44 alkaen tilanteen tajuttuaan.

Lue lisää

Kansalaissota oli malliesimerkki Mannerheimin taipumuksesta pienimuotoiseen näpertelyyn ja ye-koulutuksen puutteesta. Tunnetusti herkkähipiäisenä hän halusi suorittaa taktista tasoa olevan hyökkäyksen Tampereelle osoittaakseen saksalaisille, että kyllä meilläkin osataan. Operatiivista kykyä osoittava komentaja olisi iskenyt Lahteen ja katkaissut ratayhteydet Pietariin. Huippustrategi(tyyppiä Manstein)joka aina toimii lähes riskirajoilla olisi katkaissut samat ratayhteydet Viipurin itäpuolelta.

Katsotko ,että meidän pitäisi kaivaa julkisuuteen myös Hänen virheensä sotilasjohtajana Talvi ja jatkosodassa. Voit nimittänsä uskoa, että niitä riittää.

järjestyksessä. kirjoitti:

Kansalaissota oli malliesimerkki Mannerheimin taipumuksesta pienimuotoiseen näpertelyyn ja ye-koulutuksen puutteesta. Tunnetusti herkkähipiäisenä hän halusi suorittaa taktista tasoa olevan hyökkäyksen Tampereelle osoittaakseen saksalaisille, että kyllä meilläkin osataan. Operatiivista kykyä osoittava komentaja olisi iskenyt Lahteen ja katkaissut ratayhteydet Pietariin. Huippustrategi(tyyppiä Manstein)joka aina toimii lähes riskirajoilla olisi katkaissut samat ratayhteydet Viipurin itäpuolelta.

Katsotko ,että meidän pitäisi kaivaa julkisuuteen myös Hänen virheensä sotilasjohtajana Talvi ja jatkosodassa. Voit nimittänsä uskoa, että niitä riittää.

Lue lisää

ennenkin käsitelty ja eräät historiankirjat ovat niitä täynnä. Pane nyt muutama malliksi, niin kommentoin.

järjestyksessä. kirjoitti:

Kansalaissota oli malliesimerkki Mannerheimin taipumuksesta pienimuotoiseen näpertelyyn ja ye-koulutuksen puutteesta. Tunnetusti herkkähipiäisenä hän halusi suorittaa taktista tasoa olevan hyökkäyksen Tampereelle osoittaakseen saksalaisille, että kyllä meilläkin osataan. Operatiivista kykyä osoittava komentaja olisi iskenyt Lahteen ja katkaissut ratayhteydet Pietariin. Huippustrategi(tyyppiä Manstein)joka aina toimii lähes riskirajoilla olisi katkaissut samat ratayhteydet Viipurin itäpuolelta.

Katsotko ,että meidän pitäisi kaivaa julkisuuteen myös Hänen virheensä sotilasjohtajana Talvi ja jatkosodassa. Voit nimittänsä uskoa, että niitä riittää.

Lue lisää

No, no pojat, muistakaa faktat ...

Tosiasia oli, että Suomen eduskunta oli siirretty vaasaan 1918, jossa se äänesti kaksi kertaa avunpyynnöstä Ruotsille.

Ruotsilla oli Torniojoella valmiina noin 24 000 armeija, jonka piti edetä Suomeen avustamaan valkoisia, esikunta oli jho lähetetty Vaasaan valmiiksi ja se toimi osana Mannerheimin komentoa.

Mannerheim ei halunnut lähteä vielä liikkeelle, koska armeija ei ollut valmis, mutta kun eduskunnan voimasuhteet kokoajan muuttui, RKP:n ja Kokoomuksen edustajia kun pääsi linjojen läpi Vaasaan, niin Mannerheim ei uskaltanut odottaa kolmatta äänestystä, vain maalaisliitto tuki yksimielisesti Mannerheimä sillä hetkellä.
Ruotsalaisten yksi ehdoista oli se, että ylipäälliköksi olisi tullut Ruotsalainen kenraali ja se ei Mannerheimille käynyt.

Ensimmäisen maailmansodan taisteluoppiin kuului se, että hyökätään päin vahvoja asemia ja vallataan ne, nämä kiertämiset ja muut operaatiot, tuli vasta myöhemmin taisteluoppiin mukaan.

Niimpä Mannerheim lähti liikkeelle kesken-eräisin joukoin ja hyökkäsi punaisten vahvinta keskusta eli Tamperetta kohti, se oli tavallaan suuri riski, sillä taistelu olisi voitu hävitäkkin.

Näin ei kumminkaan käynyt ja Mannerheim sai vaikuttavan näytön kyvyistään ylipäällikkönä ja samalla varmisti asemansa lopullisesti, kukaan ei enää esittänyt tai vaatinut Mannerheimin vaihtamista Ruotsalaiseen kenraaliin.

Mikäli RKP olisi saanut tahtonsa läpi ja Suomi olisi esittänyt avunpyynnön Ruotsille, niin todennäköisesti ylipäälliköksi olisi tullut Ruotsalainen kenraali ja Saksalainen kuningaskin olisi jossakin vaiheessa vaihtunut Ruotsalaisen prinssiin.

Mutta, mikäli Suomen kansalaissodan olisivat ratkaisseet Saksalaiset ja Ruotsalaiset, kuningasperheeksikin olisi tullut Ruotsalainen kuningasperhe, niin kysyn vaan, että millä eväillä olisi sitten luotu se talvisodan henki 1939 ????

Vaka Vanha kirjoitti:

No, no pojat, muistakaa faktat ...

Tosiasia oli, että Suomen eduskunta oli siirretty vaasaan 1918, jossa se äänesti kaksi kertaa avunpyynnöstä Ruotsille.

Ruotsilla oli Torniojoella valmiina noin 24 000 armeija, jonka piti edetä Suomeen avustamaan valkoisia, esikunta oli jho lähetetty Vaasaan valmiiksi ja se toimi osana Mannerheimin komentoa.

Mannerheim ei halunnut lähteä vielä liikkeelle, koska armeija ei ollut valmis, mutta kun eduskunnan voimasuhteet kokoajan muuttui, RKP:n ja Kokoomuksen edustajia kun pääsi linjojen läpi Vaasaan, niin Mannerheim ei uskaltanut odottaa kolmatta äänestystä, vain maalaisliitto tuki yksimielisesti Mannerheimä sillä hetkellä.
Ruotsalaisten yksi ehdoista oli se, että ylipäälliköksi olisi tullut Ruotsalainen kenraali ja se ei Mannerheimille käynyt.

Ensimmäisen maailmansodan taisteluoppiin kuului se, että hyökätään päin vahvoja asemia ja vallataan ne, nämä kiertämiset ja muut operaatiot, tuli vasta myöhemmin taisteluoppiin mukaan.

Niimpä Mannerheim lähti liikkeelle kesken-eräisin joukoin ja hyökkäsi punaisten vahvinta keskusta eli Tamperetta kohti, se oli tavallaan suuri riski, sillä taistelu olisi voitu hävitäkkin.

Näin ei kumminkaan käynyt ja Mannerheim sai vaikuttavan näytön kyvyistään ylipäällikkönä ja samalla varmisti asemansa lopullisesti, kukaan ei enää esittänyt tai vaatinut Mannerheimin vaihtamista Ruotsalaiseen kenraaliin.

Mikäli RKP olisi saanut tahtonsa läpi ja Suomi olisi esittänyt avunpyynnön Ruotsille, niin todennäköisesti ylipäälliköksi olisi tullut Ruotsalainen kenraali ja Saksalainen kuningaskin olisi jossakin vaiheessa vaihtunut Ruotsalaisen prinssiin.

Mutta, mikäli Suomen kansalaissodan olisivat ratkaisseet Saksalaiset ja Ruotsalaiset, kuningasperheeksikin olisi tullut Ruotsalainen kuningasperhe, niin kysyn vaan, että millä eväillä olisi sitten luotu se talvisodan henki 1939 ????

Lue lisää

Vaka Vanha on ottanut aivan tavakseen ladella hölynpölyä. Ei Vaasassa mitään eduskuntaa ollut, jos yksittäisiä edustajia lie ollutkin. Senaatti siellä neljän miehen tynkänä määräsi maan asioista.

Mitään ruotsalaista esikuntaa ei myöskään ollut, vaan Mannerheimin esikuntaan liittyi muutama ruotsalainen upseeri, taisi olla yhteensä viisi.

Ruotsi kieltäytyi virallisesta avusta. 24 000 miehen armeija Tornionjoella on aivan pötyä.Liekö Ruotsilla ollut koko maavoimissa niin paljoa?

Ja loppukin on sitä tasoa, ettei kannata edes kommentoida.

mitkä faktat? kirjoitti:

Vaka Vanha on ottanut aivan tavakseen ladella hölynpölyä. Ei Vaasassa mitään eduskuntaa ollut, jos yksittäisiä edustajia lie ollutkin. Senaatti siellä neljän miehen tynkänä määräsi maan asioista.

Mitään ruotsalaista esikuntaa ei myöskään ollut, vaan Mannerheimin esikuntaan liittyi muutama ruotsalainen upseeri, taisi olla yhteensä viisi.

Ruotsi kieltäytyi virallisesta avusta. 24 000 miehen armeija Tornionjoella on aivan pötyä.Liekö Ruotsilla ollut koko maavoimissa niin paljoa?

Ja loppukin on sitä tasoa, ettei kannata edes kommentoida.

Lue lisää

Mistä närästää ...

Kyllä Marski sai esikunnan Ruotsista ja Ruotsilla oli armeija koottuna Torniojoella, tämä on myös ihan virallista historiaa, ei mikään sotasalaisuus.

Sitä en tiedä, mikä oli esikunnan vahvuus, oliko kyseessä viisi miestä vai enempi, joten siihen en ota kantaa ...

Spekulaatiot Ruotsalaisesta prinssistä, on myös ihan omaa tuotetta, mutta en ihmettelisi jos tälläinen suunnitelma löytyisi.

Vaasassa oli 57 kansanedustajaa ja niitä valui kokajan lisää, eduskunta äänesti kaksi kertaa pyynnöstä Ruotsalaisavusta, Mannerheim ei odotellut kolmatta äänestystä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Mistä närästää ...

Kyllä Marski sai esikunnan Ruotsista ja Ruotsilla oli armeija koottuna Torniojoella, tämä on myös ihan virallista historiaa, ei mikään sotasalaisuus.

Sitä en tiedä, mikä oli esikunnan vahvuus, oliko kyseessä viisi miestä vai enempi, joten siihen en ota kantaa ...

Spekulaatiot Ruotsalaisesta prinssistä, on myös ihan omaa tuotetta, mutta en ihmettelisi jos tälläinen suunnitelma löytyisi.

Vaasassa oli 57 kansanedustajaa ja niitä valui kokajan lisää, eduskunta äänesti kaksi kertaa pyynnöstä Ruotsalaisavusta, Mannerheim ei odotellut kolmatta äänestystä.

Lue lisää

Ruotsi kieltäytyi antamasta apua Suomen hallitukselle, vaikka Mannerheim sitä pyysi.Sen jälkeen apu Suomelle järjestettiin vapaaehtoisesti. Virallinen Ruotsi yritti vain kaapata Ahvenanmaan.Varmaan Ruotsilla on ollut jotain joukkoja pohjoisessa, mutta Suomeen niitä ei ollut tarkoitettu.Mitään sotilasesikuntaa ei tullut, mutta kyllä ruotsalaisia upseereita ja alöiupsereita noin 80. Heidät sijoitettiin joukkoihin ja muutama Päämajaan.Lisäksi tuli noin 500 miehen vapaaehtoisjoukko.

Eduskunnan toiminta Vaasassa lienee samanlaista Vaka Vanhan ikiomaa historiaa, kuin muukin hölynpöly. Poliittiset päätökset teki senaatti.Onko kansanedustajat sitten kokoontuneet jostain keskustelemaan, en tiedä, mutta mitään päätöksiä he eivät tehneet.

Useimpien suomalaisten lailla olen muodostanut käsitykseni Skotlannin historiassa Hollywood-elokuvien perusteella.

Freeeeedom! kirjoitti:

Useimpien suomalaisten lailla olen muodostanut käsitykseni Skotlannin historiassa Hollywood-elokuvien perusteella.

Toisin kuin Robert the Bruce, William Wallacen ura jäi lyhyeks ja ukollekin kävi kehnosti. Robert Brucesta tuli Skotlannin kuningas jolle engelsmannit eivät koskaan pärjänneet. Tosin sillekin kävi ei niin hyvin. Tais kuolla spitaaliin.

Freeeeedom! kirjoitti:

Useimpien suomalaisten lailla olen muodostanut käsitykseni Skotlannin historiassa Hollywood-elokuvien perusteella.

William wallace oli aikoinaan pelätty heppu, ei lainkaan samanalainen kuin leffassa, mutta ura jäi lyhyeksi ja hepulle kävi kehnosti. Brucesta tuli skottien kunkku, tosin sekin tais kuolla spitaaliin. Mut ei engelsmannit koskaan voittanu sitä.

joukkoja, on vain huonoja johtajia.Upseerien tasosta todella riippuu, saako nerokkainkaan sotapäällikkö ajatuksensa läpi.Tässä suhteessa Saksa on aina ollut korkealla tasolla.Myös suomalaisten upseerien taso viime sodissa oli parempi kuin ehkä osataan ajatella varsinkin nyt, kun armeijan mustamaalaus on näilläkin palstoilla yksi hallitseva suuntaus.

Tietysti myös alipäällystön ja miehistön taso oli varsin hyvä, mutta se todella on suoraan verrannollinen upseerien tasoon.Esimerkiksi karkuruus kesällä 1944 johtui paljolti siitä, että kun tilanne ei ollut ylemmän johdon hallinnassa, niin miehistö menetti luottamuksensa myös rintamapäällystöön - ja sitten juostiin tai ainakin lähdettiin luvatta asemista, teki päällystö mitä tahansa..

Naapurin Osmo voitti aina lumisodan

Oli Nehring, jolle varmaan kuuluu suurin osa kunniasta. Rommel oli itse vain päätön nukke hallitsija

Leonidas hävisi taistelunsa, jonka jälkeen persialaiset etenivät edelleen miehittäen Boiotian ja Attikan ja hävittivät Ateenan.

vielä pitkään koulua!!

Kirjoitustaidon eteen kannattaa ponnistella. Täällä on paljon varoittavia esimerkkejä.

Miten? Toppuuttelemalla Natoon liittymistä?