Ketju on jostakin syystä hävinnyt, aloitetaan alusta.
Eniten minua huolestuttaa altistuksista kertonut, alveoliittia sairastava henkilö. Kerroit, että ensin ei todettu mitään sairauttako... niinkö se meni, ja vähän ajan päästä pääsit työterveyshuollon kauttako tutkimuksiin ja silloin krooninen alveoliitti oli jo aika pitkälläkin ja tilanteesi on todella huono.
Jos vain ikinä jaksat, kerrotko tarinaasi uudelleen.
Ja nyt, huomioikaa tämä, että palstalta lähtee tekstejä tuosta noin, en tiedä mistä syystä, joten ottakaa kirjoituksistanne itsellenne kopio, jotta voimme palauttaa kirjoitukset uudelleen ja uudelleen palstalle.
... eihän me näin helpolla periksi anneta!
Eniten minua huolestuttaa altistuksista kertonut, alveoliittia sairastava henkilö. Kerroit, että ensin ei todettu mitään sairauttako... niinkö se meni, ja vähän ajan päästä pääsit työterveyshuollon kauttako tutkimuksiin ja silloin krooninen alveoliitti oli jo aika pitkälläkin ja tilanteesi on todella huono.
Jos vain ikinä jaksat, kerrotko tarinaasi uudelleen.
Ja nyt, huomioikaa tämä, että palstalta lähtee tekstejä tuosta noin, en tiedä mistä syystä, joten ottakaa kirjoituksistanne itsellenne kopio, jotta voimme palauttaa kirjoitukset uudelleen ja uudelleen palstalle.
... eihän me näin helpolla periksi anneta!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miten pärjäät nyt, sinä kroonista alveoliittia sairastava, joka kerroit kykeneväsi olemaan vain 20 minuuttia kerrallaan ulkona?
Kirjoituksesi oli todella järkyttävä. Oliko niin, että vointisi huononi juuri näiden altistuskokeiden jälkeen? Diffuusiokapasiteetti oli laskenut altistusten jälkeen alle 50%?
Auttaako kuuma ja kuiva ilma sinua yhtään ulkona liikkumiseen? Minua auttaa sikäli, että astma ei vaivaa tällä ilmalla, alveoliittiahan minulla ei nyt ole. Mutta huonon kunnon vuoksi sydän joutuu pompottamaan vähän liian lujaa, kun kävelen helteellä, joten joudun ottamaan rauhallisesti.
Oikein hyviä vointeja sinnepäin toivottelen, voikun tulisi vielä sellainen vaihe, että kykenisit edes ulkoiluun, vaikka normaaliin elämään ei homesairaalla enää olekaan paluuta.
pari linkkiä kun suunnittelen ulos menoa
siitepölytiedotteesta katson hometilanteen
http://aerobiologia.utu.fi/tiedotus/siitepolytiedote/
ja sääsivulta ilmankosteuden
nyt täällä Helsingissä pärjää kohtalaisen hyvin ulkona
http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?kunta=Helsinki
olen yrittänyt löytää tietoa aspergillushomeitiöistä, niitä ei tuossa siitepölytiedoituksessa edes mainita
Minun ulkohomeoireiluni alkoi altistuksen jälkeen, tosin sitä edellinen kesä oli tosi kuiva, pystyin kuitenkin kesällä 2006 kitkemään kasvimaata ilman suojaimia. Altistus keväällä 2007, seuraava kesä sateinen, ääri huono olo, diffuusiokapasiteetti laski.. ei kuitenkoon noin alas..
Helle ottaa koville, pulssi sykemittarilla joskus yli 200.
wrote:
>Below is the result of your feedback form. It was submitted by
> () on Tuesday, May 20, 2008 at 18:45:48
>-----------------------------------------------------------------------
>----
>
>from: [email protected]
>
>message: Arvoisa Aerobiologian yksikkö
>
>Meitä on n. 2300 sellaista, jotka olemme tulleet keuhkorakkulatasolla (allerginen alveoliitti) herkiksi työterveyslaitoksen Aspergillus fumigatus (Af) -altistuskokeen vuoksi. Meille olisi tärkeätä tietää Af-itiöpitoisuudet. Olisiko tuo mahdollista?
>
>On muuten rikollisuuden huippu, että työterveyslaitos altistaa tuolla allergeeniuutteella kosteusvauriokohteessa sairastuneita. Af:llä ei ole mitään tekemistä kosteusvauriorakennuksen kanssa. Kuten tiedätte ongelman kosteusvauriorakennuksissa aiheuttavat lähinnä märässä betonissa kasvavat maaperäbakteerit (Streptomyces, Bacillus) ja niiden erittämät myrkyt. Homeet eivät ole meidän ongelmamme, paitsi Af altistuskokeen jälkeen.
>
>ystävällisin terveisin
>Pekka Nikkola
>biokemisti
>tutkiva TTL-Af-allergikko
>
>-----------------------------------------------------------------------
>----
>
>
>
Hei,
Valitettavasti nykyisillä rutiinimenetelmillämme ei Aspergillus fumigatus-itiöiden määriä voida jatkuvasti seurata ulkoilmasta.
Menetelmämme perustuu tunnistettavien itiöiden mikroskooppiseen laskentaan.
Af-seurannassa tärkeämpää olisi varmasti allergeenipitoisuuden mittaus.
Tällä hetkellä teemme sitä tutkimusluontoisesti joillakin siitepölyallergeeneillä; näilläkin rutiiniksi soveltuvat menetelmät ovat vasta kehitteillä.
Teemme palvelututkimuksena sisäilmamittauksien analyysejä, joissa tarvitaan lumettomaan aikaan ulkoilmavertailuja. Kokemukseni mukaan niitä esiintyy viljelymenetelmällä ulkoilmasta otetuissa vertailunäytteissä ajoittain loppusyksyllä ja keväällä lumien sulamisen jälkeen - kesäaikana näitä vertailunäytteitä otetaan suhteellisen harvoin, joten mistään selkeästä trendistä minulla ei ole valitettavasti käsitystä. Vertailunäytteissä lähteenä voi toki olla esim. komposti tms.
- tällaisista syistä alueelliset ja paikalliset erot voivat olla suuria.
Yleisenä trendinä Suomen mittakaavassa voin kuitenkin sanoa, että pohjoiseen mentäessä ulkoilman homeitiöt 'korvautuvat' lakkisienten itiöillä; .
Mitä tulee Aspergillus fumigatuksen esiintymiseen kosteusvaurioissa, niin kokemukseni mukaan sitä kyllä esiintyy kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa, mutta, todellakin, suhteellisen harvoin.
Toivottavasti vastauksestani oli edes jotain iloa, vaikka en pystykään auttamaan tilanteessanne.
--
Anna-Mari Pessi
MSc, Researcher
Aerobiology unit
University of Turku
FIN-20014 Turku
FINLAND
- tel 358-2- 333 6065 (lab)
- tel 358-2- 333 6395 (office)
- fax 358-2- 333 5565
- email [email protected]
- aerobiologia.utu.fi
--
"Mitä tulee Aspergillus fumigatuksen esiintymiseen kosteusvaurioissa, niin kokemukseni mukaan sitä kyllä esiintyy kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa, mutta, todellakin, suhteellisen harvoin.
Anna-Mari Pessi
MSc, Researcher
Aerobiology unit
University of Turku
FIN-20014 Turku
FINLAND
- tel 358-2- 333 6065 (lab)
- tel 358-2- 333 6395 (office)
- fax 358-2- 333 5565
- email [email protected]
- aerobiologia.utu.fi
"
Uskomatonta tietoa! Vai on meidän altistushomeemme suhteellisen harvinainen... mitä tästä pitäisi päätellä??
Käsittämätöntä tämä ammattitautitutkimus kyllä on, ja käsittämättömämmäksi vain menee...
meillä oli ainakin A fumigatus yksi homelaji A.ustuksen,nigerin ja versicolorin lisäksi. Aika monta Aspergillus suvun hometta. Oli meillä vino pino muitakin lajeja. Aivan tavallinen talo, ilman betonia. En tiedä mihin perustuu heidän tietonsa A.fumigatuksen harvinaisuudesta. Olisi ehkä viisasta tehdä kysely tai yhteenveto vaikka Kuopioon toimitetuista materiaalinäytteistä koskien asuintiloja. Ne voisivat osoittaa,ehkä, että A fumigatus ei olekaan harvinainen.
af:n määrästä ulkona?
Esiintyykö sitä koko lumettoman ajan haitaksi asti?
Siitepölyallergikot riemuitsevat sateesta.
Mielestäni sateinen nurmikko ei tuoksu raikkaalta ja lenkit pururadalla aiheuttavat viivästyneet reaktiot. Metsäänkään ei voi mennä. Kokeiltu on.
että olen altistuksesta sairastunut. Ketä vaivaa kertomukset, että ne pitää poistaa? Sehän vain osoittaa, että systeemeissä on mätää.
aloittanut, siinä menee kaikkien viestit. Ylläpito sitten poistelee mitä katsoo aiheelliseksi poistaa.
Kysy ylläpidolta miksi poistaa, ei ole kuin kaksi mahd.poistajaa, yllapito ja rek.kirjoittaja joka poistaa ketjunsa.
jos haukkuu nimeltä valehtelijoiksi ja huijareiksi,yllyttää tekemään rikosilmoituksia toisen henkilön aineistolla, kyllä siinä on syytä poistattaa ketjuja. Systeemi on mätä jos se sallii ihmisten vaikkakin tutkijoiden mollaamisen huijareiksi julkisella palstalla,silloin mollaaja syyllistyy herjaukseen.
vanhaset ja ryhtyä toimiin kaikkia louskuttajia vastaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000036745744