pieni vauva, kiitos!

Hei!
En nyt tiedä onko tästä sinulle apua, mutta kerronpa nyt kuitenki. Minä olen ns. leveälanteinen ja kapea vyötäröinen (päärynä). Minun eka lapsi painoi syntyessään 4050g ja lääkäri joutui ultralla monta kertaa katsomaan mahtuuko se tulemaan luonnollista reittiä. Synnytys oli kuitenkin erittäin helppo (kokonaiskesto 4h 10min) ja nopea. Seuraava lapsi painoi 3800g ja synnytys oli pidempi (6h 30min) ja raskaampi, koska napanuorakin oli vauvan kaulan ympärillä. Viimeisin synnytys oli kaikista pisin 9h 45min ja vauva painoi "vain" 3000g.

Minulla on siis itsellä kokemus, että mitä isompi vauva niin sitä helpommin "pullahtaa" ulos =) Olisiko vaikutusta maan vetovoimalla =)

Jos vauvasi kovasti kasvaa niin kyllä sitä ultraillaan ahkerasti ja katsotaan ja harkitaan mahtuuko se sieltä tulemaan. Minun veljen vaimo on kanssa tosi pieni ja hänelle on tehty 2 keisarileikkausta juuri sen vuoksi, että tytöt olleet liian isoja tulemaan alakautta.

Olo voi toki olla tukala ihan viimeisillään, kun vauva painaa keuhkoja ja kylkiluita ja kaikkia muita sisuskaluja, mutta sen kestää kyllä =)

Paljon onnea odotukseesi =)

todellakin itsekästä... antaisit vaan lapsen rauhassa kasvaa ja kehittyä mahassa, kyllä se varmasti ulos tulee, tavalla tai toisella, oli iso tai pieni vauva.

syntyneiden vauvojen painossa ei kantaessa ja hoitaessa tunnu juurikaan eroa vaikka toinen olisi 3- ja toinen 4-kiloinen. En todellakaan usko, että vauvan painolla on mitään merkitystä arjen kanssa, vaan vauvan luonne ja tempperamentti vaikuttavat enempi.

Vaikka vauva syntyisi ennen aikojaan ja olisikon hieman kevyempi, paino äkkiä lisääntyy kuitenkin sen ikäisen " normitasolle", jos näin voi nyt sanoa.

Ja viimeiset viikot kohdussa ovat vauvalle kriittisimmät juuri keuhkojen kehityksen kannalta, eli jollet halua vauvasi kärsivän hengitysvaikeuksista tai myöhemmin esim astmasta, niin anna hänen kasvaa vielä vaan rauhassa loppuun asti. Eli vauva ei siis todellakaan ole täysin "valmis" vielä viikolla 35.

Oikeasti, itse olen kokoa 32, pituus 158cm ja paino 47 kg, eikä mitään vaikeuksia ollut hoitaa 3,8-kiloista pojanjötkälettä vaikka sektiohaavakin oli vaivanani. Ja paino pojalla kyllä nopeasti lähti lisääntymään.

vauvan syntymäpaino aina merkitse että vauva myös sitten myöhemmin on pieni kun sitä kantelet ja käsittelet.

Siskoni(158cm/50kg) synnytti pojan joka painoi syntyessään 3300g mutta jo 4kuisena oli lähes samanpainoinenkuin minun 10kk vauvani.

Ja itselläni ensimmäinen lapsi painoi syntyessään 3200g ja kolmas 4400g, mutta jo 3kk neuvolassa tämä nuorempi oli täysin samanpainoinen kuin esikoiseni aikanaan kolmekuisena. En tiedä mikä sen nuin nopeasti tasoitti, mutta kuitenkin. Syntymäpaino ei siis ole mitenkään suoraanverrannollinen vauvan ensimmäisen vuoden painon kehitykseen.

Ja mielestäni viikolla 35 syntynyt vauva on aivan liian ennenaikainen, siinä kohtaa olet todella itsekäs, eihän sillä pikkuisella ole edes keuhkot kunnolla kehittyneet. Keuhkot kehittyvät vasta aivan viimeisillä viikoilla valmiiksi, vai haluatko pienen vauvan vain oman itsesi tähden ja katsoa sitä sitten kun pienellä on happinaamari päässä sairaalassa?????

vauvan syntymäpainoa sillä tapaa, että et syö ylenmäärin. Jos oma paino nousee paljon, lapsi saattaa helposti myös pulskistua turhaan. Ei tietenkään pidä laihduttaa eikä nähdä nälkää vaan syödä terveellisesti ja silloin, kun on nälkä. Mutta jätä kaikki herkuttelu ja ylimääräinen, syömisen ilon vuoksi syönti, pois.

..sama pelko; liian iso vauva.
Olen laillasi aika pienikokoinen ja ennen 1.lasta vaatekoko juurikin tuo 32-34 (xs-s).
Huolehdin kuitenkin turhaan; vauva oli syntyessään kokooni nähden juuri oikean kokoinen, 45cm/2600g. Tuli maailmaan 2,5vkoa aikaisessa ja synnytys oli loppupäässä aika helppo; en revennyt juurikaan ja poika tuli kahdella ponnistuksella ulos.

Älä koita nopeuttaa synnytystä mitenkään. Vauva tulee ulos, kun on siihen itse valmis. Voit pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vahinkoakin, jos alat keskittymään vain vauvan ulossaamiseen.
Sen sijaan synnytykseen valmistautuvana mieti MITEN haluat mahdollisen isokokoisen vauvan synnyttää. Alatie-synnytys ei ole pakollinen, paras vaihtoehto tosin.
Kipulääkkeitä ON tarjolla melkoinen liuta ja jälkihoito pelaa nykysuomessa kiitettävän hyvin. Jos repeät, sinut hoidetaan kyllä.

Jos vauva todetaan oikein isoksi, niin sinulla on kaikki oikeudet pyytää ja saada sektio. Ota kuitenkin nyt vielä kaikki aiheesta selville: sektiosta toipuminen on monelle ikävä kokemus, kun alatie synnytyksestä (isonkin synnyttäneet) toipuu lähes jokaisessa tapauksessa paljon nopeammin.

Painoarviot ovat aina vain suuntaa antavia; meilläkin arvio oli pojasta noin 3000g, mutta 2600g sitten oli. Itselläni rajana oli 3800g, jonka -ihme kyllä- neuvolassa ymmärsivät hyvinkin. En olisi sen suurempaa suostunut synnyttämään alateitse.

Odotan nyt toista lasta, raskaus on puolessa välissä ja samat ajatukset synnytyksestä on nytkin. En lähde edes yrittämään alatietä, jos vauva arvioidaan lähelle 4000g. Minulla ja sinulla on oikeus, oma tahto ja VAPAA TAHTO asian suhteen; me voimme valita, miten haluamme lapsemme saada. Moni neuvola ja synnäri suhtautuu määrätietoisiin sektion haluaviin synnyttäjiin nihkeästi, mutta niiltä pitää vain sulkea silmät ja korvat. Kuuntele kokemuksia ja kertomuksia mutta muista, että hurjimmat legendat ovat aina enemmän esillä, kuin tavallisemmat tarinat.

Pidä mielessäsi kuitenkin, että itse synnytystilanne voi lähteä käyntiin milloin tahansa vaikka sektiota olisitkin suunnitellut ja halunnut. Synnytys etenee jokaisessa tapauksessa yksilöllisesti, eikä mitään voi ennustaa juurikaan edeltä. Koita rentoutua ja ajatella määrätietoisesti niin, että lähdet asiaan mukaan avoimin mielin, mutta tietyin rajoituksin.

Itse pelkään parasta aikaa eniten sitä, että ensimmäisen synnytyksen olessa nopea, on tämä vielä nopeampi ja meillä on synnärille matkaa mukavat 100km = reilu tunnin ajomatka talvikeli.
Suunniteltu sektio on turvallinen ajatus sikäli, mutta ajatellen vauvan tahtia ja halua tulla maailmaan juuri silloin, kun on itse siihen valmis...minusta se pitäisi ottaa aina ensimmäisenä huomioon.