saa verkostomarkkinoinnista ja sitä harjoittavista ihmisistä melko säälittävän kuvan. Onko todellakin niin, että verkostoihmiset ovat joko tyhjänpäiväistä paskaa aamusta iltaan jauhavia, kirjoitustaidottomia teinipoikia tai jonkun jenkkiläisen markkinointi-elämänohjekirjan liian tarkasti lukeneita aivopestyjä välikäsiä?
Tuttavani, ennen fiksuna pitämäni ihminen sekosi johonkin pillerinmyyntirinkiin (Nature's) ja retoriikkansa on nykyään kuin täältä kopioitua, yksisilmäistä, aivan kuin jonkin uskonlahkon hänelle opettamaa jargonia, jota ei voi eikä saa kyseenalaistaa. Ja vielä kehtaa ihmetellä, kuinka nykyään tutut ja sukulaiset karttelevat!
Tuttavani, ennen fiksuna pitämäni ihminen sekosi johonkin pillerinmyyntirinkiin (Nature's) ja retoriikkansa on nykyään kuin täältä kopioitua, yksisilmäistä, aivan kuin jonkin uskonlahkon hänelle opettamaa jargonia, jota ei voi eikä saa kyseenalaistaa. Ja vielä kehtaa ihmetellä, kuinka nykyään tutut ja sukulaiset karttelevat!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muutos aivopesuun on hidas, mutta ennuste on huono. Olen nähnyt monta ystävää, joista on jostain syystä kiva puuhata sitä ja tätä, hurhatavan sisään milloin mihinkin. Ilmeisesti tuo retoriikka onkin tarkoitettu sisäiseksi mantraksi, jota voidaan hokea aina kun usko meinaa horjua?
Tuotteet ovat olleet yleensä ihan hyvän tuntuisia, mutta jostain syystä hinnat ovat olleet useimmiten siellä yläpäässä. Mutta eihän "suosittelumarkkinoinnissa" hinta ole se ostoperuste - sääli tai kehtaaminen on kait' lähempänä totuutta.