Olen 25 nainen, "sairastan" nymfomaniaa, kaksisuuntainen mielialahäiriö heilahtaa depiksestä seksihulluuteen. Sain pari vuotta sitten lääkityksen joka heikentää halukkuutta, ja alku olikin lupaava. Sitouduin mukavan miehen kanssa, talo ja lapsikin siunaantuivat.
Nyt alkaa taas rakoilla, raskauden ajan olin ilman lääkkeitä, alotin ne nyt uudestaan mutta ei tunnu auttavan. Ongelmaa ei varmaan olisi jos haluaisin tolkuttomasti vain omaa miestäni, mutta kun maniassani haluan aina uusia ja kovempia elämyksiä, mieluiten täysin tuntemattomien kanssa koska nymfo minussa on nimetön, irti persoonastani.
Olen joskus ottanut varovasti puheeksi avoimen suhteen mieheni kanssa, mutta hän ei ymmärrä. Haluaisin pitää rakkaan suhteeni mutta toteuttaa itseäni seksuaalisesti täysin vapaasti, soisin sen myös hänelle. Onko mitään keinoa ettei tarvisi pettää? Pakahdun levottomuuteeni, mutta vanhoillisesti ajattelevien ihmisten on mahdoton tätä käsittää. Ehkä myös mieheni?
En halua tuhota kaikkea, mutta tuntuu että joudun uhraamaan itseni...Vai tuhoaisiko meidät vapaa suhdekin? keskustelua?
Nyt alkaa taas rakoilla, raskauden ajan olin ilman lääkkeitä, alotin ne nyt uudestaan mutta ei tunnu auttavan. Ongelmaa ei varmaan olisi jos haluaisin tolkuttomasti vain omaa miestäni, mutta kun maniassani haluan aina uusia ja kovempia elämyksiä, mieluiten täysin tuntemattomien kanssa koska nymfo minussa on nimetön, irti persoonastani.
Olen joskus ottanut varovasti puheeksi avoimen suhteen mieheni kanssa, mutta hän ei ymmärrä. Haluaisin pitää rakkaan suhteeni mutta toteuttaa itseäni seksuaalisesti täysin vapaasti, soisin sen myös hänelle. Onko mitään keinoa ettei tarvisi pettää? Pakahdun levottomuuteeni, mutta vanhoillisesti ajattelevien ihmisten on mahdoton tätä käsittää. Ehkä myös mieheni?
En halua tuhota kaikkea, mutta tuntuu että joudun uhraamaan itseni...Vai tuhoaisiko meidät vapaa suhdekin? keskustelua?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä tarkoittaa nymfomania? Lisää ja lisää seksiä?
Kun sinulla on mies, niin häneltähän sitä saa - lisää ja lisää?
Jos et siinä "saa" tarpeeksi, niin eikö kekseliäisyyden kehittämisessä ole haastetta? Miten tällaisessa yhtälössä toimii lapsiperhe?
Voiko kaikkea ylipäätään saada? Onko tyydyttävä lapsiperheen arkeen, jossa voi vain mielikuvituksen asettamin rajoituksin kehitellä lapsen isän kanssa seksuaalisuuttaan? Vai nussia loputtomasti muita miehiä?
Luulenpa että haluillesi periksi antaminen on umpikuja. Haluissasi kärventyminen on umpikuja.
Mene lääkärille ja pyydä tehokkaampia lääkkeitä ennen kuin kaikki hajoaa.
Minusta tuntuu että minun seksin tarpeeni on normaali (pari kertaa viikossa), mutta se on enemmän kuin vaimoni haluaa ja olen usein pohtinut "antiviagraa" minua pelottaa, että se tappaa kaiken muun elämänhalun. Minulla lienee lievä maanisdepressio ja sinänsä pidän maanis vaiheesta silloin on elämää.
Kerro miltä sinusta on tuntunut kun olet käyttänyt lääkkeitä? Viekö se myös muuta draivia?