Iljettävin olento maan päällä lienee sotilas, joka kyseenalaistamatta ottaa käskyjä vastaan ja vieläpä toteuttaa niitä. Tällaisen iljetyksen vastakohta on omilla aivoilla ajatteleva, ja hierarkisen systeemin kyseenalaistava marjanpoimija.
Jos kaikki maailman sotilaat vihdoinkin lopettaisivat lammasmaisen tottelun, niin jotain järjellistä voisi tapahtua... mutta sitähän he eivät voi tehdä, sillä määräyksiä antavan isän helmoissa on helppo elää ajattelematta mitään.
Jos kaikki maailman sotilaat vihdoinkin lopettaisivat lammasmaisen tottelun, niin jotain järjellistä voisi tapahtua... mutta sitähän he eivät voi tehdä, sillä määräyksiä antavan isän helmoissa on helppo elää ajattelematta mitään.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jäikö aamulääkitys väliin???
Heti osuitkin oikeaan diagnoosiin, mitä tulee kirjoituksen synnyinsyihin.
En osaa sanoa, josko ihminen, jolle vastasit, on jättänyt lääkityksensä väliin, mutta osaan sanoa, että hänellä oli paljon enemmän annettavaa tälle keskustelulle kuin teikäläisellä.
Siellä taas joku selkärangaton maanpetturi solvaa suomalaisia terveellä itsetunnolla varustettuja ja suoraselkäisiä nuoria miehiä, jotka käyvät armeijan. Sinäkin lässyttäisit venäjää, jos vuosina 39-45 ei olisi löytynyt tarpeeksi näitä pilkkaamiasi lampaita. No pössyttele rauhassa pilveä ja mieti ideologiaasi ITSENÄISESSÄ Suomessa, joka ei sinulle merkitse ilmeisesti mitään. Saisit olla kyllä vitun kiitollinen siitä.
Tosiasia on, että SNTL:n sortotoimet olisivat Suomessakin luoneet sangen sietämättömän tilanteen. Mutta ei suomenkieli täältä tyystin kadonnut olisi. Määrällisesti pienemmät kansat, kuten eestiläiset ja latvialaiset, joutuivat mainitseminasi vuosina ensin venäläisten, sitten saksalaisten, sitten taas venäläisten alistamiksi, eikä vieläkään voida sanoa, että kielensä olisivat kadonneet.
Venäjää kyllä molemmissa maissa paljon puhutaan, mikä johtuu taas siitä, että maailmanhistorian kovin murhamies, sodan jälkeen liittoutuneiden keskuudessa juhlittu Stalin pakkosiirsi venäläistä, venäjänkielistä väestöä sekä Eestiin että Latviaan, joissa myös ennestään oli pieniä venäjänkielisiä vähemmistöjä. Samalla alkuperäisväestöstä likvidoitiin osa vainoharhaisin perustein. Osa lähetettiin pakkotyöhön tuhansien kilometrien päähän.
Näin on toiminut jokainen suurvalta. Mutta tehokkaimmin tämän teki aikoinaan Yhdysvallat. Kuuleeko Pohjois-Amerikassa enää puhuttavan alkuperäiskansain kieliä? Kuuleeko entisen Neuvostoliiton alueella enää moisia käytettävän? Molemmissa tapauksissa aika minimaalisesti, mutta enemmissä määrin Venäjällä. Kiinakin, luonnollisesti, suurvaltana pyrkii latistamaan kaiken han-kiinalaisuudesta eriävän meiningin.
Mitä solvaamiseen tulee, sotilaan lampaaksi julistaminen ei ole sen enempää solvaamista kuin se, että sinä nimität sotimiseen kriittisesti suhtautuvaa pilvenpössyttelijäksi. Kyseessähän on vain looginen päättelyketju, kuten ilmeisesti sinullakin.
Lammas on eläin, sotilas käyttäytyy kuin eläin, sotilas siis käyttäytyy kuin lammas. (Alokkaan ensisijainen tehtävä on pyrkiä korkeampaan lampauteen, jonka saavutettuaan hänestä tulee vihdoin sotilas. Vasta sitten voi sotilaasta - ehkä - tulla lammaskoira, joka komentajansa käskemänä käskyttää lampaita.)
Saisinko kuulla edes näin banaalin vastineen, joka osoittaisi epäsotilaan olevan "selkärangaton maanpetturi, joka polttaa pilveä"?
Parempi nimitys olennon vastakohdaksi, joka ottaa vastaan käskyjä ja toteuttaa niitä joukon tärkeänä osana, on mielestäni anarkisti, joka ei hyväksy mitään yhteiskunnallisia rakenteita ja vannoo yksilön rajoittamattoman vapauden nimiin tehdä aivan mitä lystää. Se vastakohdista.
Keksitkö muuten aivan itse tuon mullistavan ideologian, missä kaikki sotilaat maailmassa laskisivat aseensa saman aikaisesti ja planeetalle laskeutuisi seesteinen rauha? Se varmasti toimisi yhtä hyvin kuin mikä tahansa muu ideologia on käytännössä toiminut. Kuten kommunismi. Täytyypä heti käydä eduskuntatalon aloitelaatikolla. Mä voisin esittää idean omanani, jos et suutu?
En pidä heitäkään minään, jotka heti kuullessaan sanan "sivari", huudahtavat että "homo." Kuulut samaan kastiin LAUMASIELUJA, jotka pelkäävät sitä mitä eivät tunne.
Useimmat ihmiset pelkäävät sitä, mitä eivät tunne. Väittäisitkö, ettei kuolema pelota ketään? Väitätkö useimpien tuntevan kuoleman?
Älä huoli, vaikka pelkäisitkin sitä, mitä et tunne, en aio kastittaa sinua laumasieluksi, kuten muille teet.
Ja mistä sait päähäsi, ettei kommunismi toiminut? Toimihan se. Kysymys kuuluukin, miten? Useat kommunistiset yhteiskunnat ovat olleet enemmän tahi vähemmän epäonnistuneita irvikuvia siitä, mikä on ollut tavoitteena. Syynä tähän ei voida kuitenkaan pitää itse ideologiaa, vaan ihmistä, joka yhteiskuntaa toteuttaa. Samalla tavalla voidaan todeta, että aseellista mahtia hallitsevien asenteet ovat syynä siihen, että maailma on niin turvaton kuin on.
Tässä foorumissa on aivan liikaa henkilöitä, jotka eivät kykene muuhun kuin nimittelemään sivareita homoiksi tai sotilaita sotahulluiksi natseiksi. Laumasielu, jonka kirjoitusta kritisoin, käytti sotilaasta nimitystä iljettävin olento ja hänen kirjoituksensa oli kokonaisuudessaan vain provokaatio. Jos itse lukeudut näihin samaisiin laumasieluihin ja sitä kautta loukkaannuit kirjoituksestani, niin ole hyvä.
En väitä ihmisten tuntevan kuolemaa. Rinnastuksesi kuoleman tuntemisen ja HIEMAN maallisempien asioiden tuntemisen välillä, on niin ihmeellinen, ettei sitä voi sanoa edes ontuvaksi. Liekö rampa parempi ilmaus. Yleisesti ottaen on viisaampaa hankkia tietoa eri asioista ja argumentoida hankitun tiedon pohjalta kuin haistattaa vittua vastapuolelle tietämättä hänen asioistaan mitään.
Kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä ei ole toiminut missään. Mitä helvetin väliä sillä on, minkä takia jotkin ideologiat eivät yhteiskuntajärjestelmänä toimi? Oleellisempaa on se, että ne eivät toimi. Tarkoitusko pyhittää keinot? Pitäisikö ihmisten palvella ideologiaa? Hakataanko vielä sadannen kerran päätä seinään vaikka se ei ole ennenkään auttanut? Taivaanrannan maalaus ja yhteiskunnan toiminta eroavat onneksi toisistaan.
Ei ideologioissa olekaan vikaa, vaan niissä ihmisissä jotka pyrkivät ajamaan niitä yhteiskunnan ohjenuoriksi ainoina oikeina arvoina.
Pyrin vain ajatuksen rampuuttani tuomaan esille.
Tarkoituksenani oli ilmaista, kuinka tavallaan suurin osa ihmisistä on eräänlaisia laumasieluja, jotka kollektiivisesti pelkäävät tuntematonta, esimerkiksi kuolemaa. Sitten on niitä, jotka hysteerisesti pelkäävät vielä kaikkea vähänkin vierasta. Ja mahtaa olla niitäkin, jotka eivät pelkää mitään.
Kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän toimivuudesta puolestaan esitin kysymyksen siitä, MITEN se toimi varoittavien esimerkkien tapauksissa. Toimiihan jätättävä kellokin, muttei siten, miten sen kuuluisi toimia. Useimmissa tapauksissa nimenomaan tästä oli ja on kysymys. Pohjois-Korean Kello käy jossain 1950-luvulla, samalla 1950-luvulla, jona kello laitettiin aikaan. Siellä jokin raksuttaa, mutta erittäin harvoin. Kello kuitenkin käy. Ei voi sanoa, etteikö se toimisi. Huonosti, mutta silti.
Kuten itse sanoisit: "Ei ideologioissa olekaan vikaa, vaan niissä ihmisissä jotka pyrkivät ajamaan niitä yhteiskunnan ohjenuoriksi ainoina oikeina arvoina."
Miten voisin olla enää enempää samaa mieltä?
Periaatteessahan kommunistinenkin järjestelmä saattaisi toimia, jos se toteutettaisiin eri tavalla kuin päidenseiniinhakkaajat tekivät. Mutten minä sellaista haluaisi. Edustan kehittyneempää vasemmistolaista näkemystä.
Sotilaan (soldier) vastakohta on soturi (fighter), joka seuraa omatuntoaan ja tekee itse omat päätöksensä -sekä ottaa sopivaksi katsomiaan määräyksiä vastaan muilta tahoilta.
Tavallaan sotilas on ihminen, joka on sotilaallisessa toiminnassaan vajonnut ajatusmaailmallisesti eläimen tasolle. Olkoon se sitten lammas, lammaskoira, tai joku muu eläin.
Väitetään, että ihmisen erottaa eläimestä kieli. Mutta sotilaskielihän ei ole enää ihmismäistä kommunikointia, vaan lauman hierarkiassa korkeammalla olevien suorittamaa yksinkertaista komentamista, joka kohdistuu alempiin. Alemmat tottelevat vaistomaisesti. Ja joskus ylemmätkin, esimerkiksi tilanteessa, jossa joku lauman vartiota pitävä jäsen vaikkapa huutaa varoittavan äänen, jolloin koko lauma joko puolustautuu tahi pötkii pakoon.
Suomen puolustusvoimissa vastaavassa tilanteessa toimitaan aivan täysin samalla tavalla. Kaikki perustuu tarkoin määriteltyihin koodeihin ja asianmukaiseen toimintaan. Mitään ei kyseenalaisteta. On kuin kyky pohtia olisi ihmisestä saatu tyystin poistettua.
Martin Heideggerin mukaan ihminen voi olla olemassa aidosti ja epäaidosti. Hänen antamiensa aidon ja epäaidon olemisen kriteerien mukaan tulkitsisin, että sotilaan oleminen voisi hyvinkin olla epäaitoa. Sotilashan ei kysele olemisen merkitystä tai mieltä. Sotilas vain on: syö, ulostaa ja jatkaa sukua. Sotilas on olemassa eläimien tapaan. Sotilaan arvon ollessa ensisijaisesti esineellinen voitaisiin sotilasta pitää myös esineenä, mutta kuinka moni esine on kuin sotilas on? Eivät aseet tapa ihmisiä, vaan kädet, jotka niitä käyttävät.
Sanoisinkin, että mitä eläimellisempi, sen parempi sotilas. Toisaalta, eläimet eivät pysty, sotilaan tavoin, militarismiin, eivätkä eläimet useimmiten tapa turhan päiten. Eläimet ottavat sen, minkä tarvitsevat, sotilaat sen, mitä käsketään ottamaan. Sotilaat ovatkin aika huonoja eläimiä.
"Tavallaan sotilas on ihminen, joka on sotilaallisessa toiminnassaan vajonnut ajatusmaailmallisesti eläimen tasolle."
Tuskinpa vain, ei sotilaiden aivojen rakenne ole kovinkaan erilainen ja siten luulisi heidän pystyvän suunnilleen samanlaisiin ajatuksiin mitä me haudomme päässämme.
"Väitetään, että ihmisen erottaa eläimestä kieli."
Ei kai tämä ole totta. Kielihän on informaation välittämistä ja eläimetkin pystyvät todistettavasti siihen. Ihmisen ajatukset ovat vain monimutkaisempia (ainakin luulisin niin).
"Suomen puolustusvoimissa vastaavassa tilanteessa toimitaan aivan täysin samalla tavalla. Kaikki perustuu tarkoin määriteltyihin koodeihin ja asianmukaiseen toimintaan. Mitään ei kyseenalaisteta. On kuin kyky pohtia olisi ihmisestä saatu tyystin poistettua."
Tietenkin voisimme toteuttaa armeijan myös toisella tavalla, mutta luulisin ettei se oikein toimisi. Armeijan tarkoitushan on, mitä tulee sotaan, olla mahdollisimman tehokas vihollisten voimien tuhoaja. Ihmisen pohtimisen voisi myös ajatella toteutuvan taistelukentällä, jossa taistelijat/johtajat tekevät valintojansa. Ikäänkuin shakkia shakkilaudalla joissa nappuloiden tilalla on uusia shakkilautoja jne...
Suurta peliähän sota on, panoksena vain on elämä.
"Sotilashan ei kysele olemisen merkitystä tai mieltä."
Ja miten niin. Käsittämätön väite, jonka alkuperän johtaisin oletuksestasi, että sotilaat ovat eläimiä/eivät pysty ajatteluun. Ja voihan olemisen merkityksen/mielen asettaa aivan hyvin vihollisen tuhoamiseksi.
Esityksesi armeijan tarkoituksesta oli varsin tyhjentävä. Vihollisen tuhoajastahan kyse on. Täyttääkseen tarkoituksensa ideaalisesti täytyy armeijan toimia, kuten se toimii. Eläimellisesti. Taistelukentällä ei ole aikaa pohtia, siis jäädä tuleen makaamaan. Täytyy toimia ripeästi ja häikäilemättömästi.
Taistelukentällä pohdintaa ilmenee minimaalisesti. Siellä suoritetaan. Valintoja kyllä tehdään, periaatteella: viheltää, tuossa on monttu, mutta tuossa on syvempi monttu, heittäydynpä siihen, jottei pää lähde, kun räjähtää.
Mainitsemasi shakinpelaajat löytyvät turvatuista komentoteltoista, esikunnista, bunkkereista, jostain, missä on tilaa kartoille ja suunnitelmille ja jonkinasteinen rauha, jonka vallitessa analysoida tiedustelutietoja ja tehdä päätöksiä. Shakkilautana maailma. Siellä olevat ihmiset ovat nappuloita, joita manipuloimalla pelaajat lyövät toistensa nappuloita, kunnes "voittaja" saadaan selville.
Sota on tavallaan peliä, mutta toisin kuin useimmissa peleissä, joissa pelataan voitosta, sodassa ei ole koskaan yksiselitteistä, todellista voittajaa. Toinen merkittävä erottaja sodan ja muiden pelien välillä on vapaaehtoisuus. Yleensä esimerkiksi shakkilaudan ääressä tai jalkapallokentällä mittelöivät ovat siellä omasta tahdostaan, siinä missä esimerkiksi Talvisodassa moni suomalainen "shakinpelaaja" ei olisi halunnut joutua koko "turnaukseen".
Sodan ensimmäinen uhri on totuus. Sotaa lietsovat ihmiset lietsovat valheita, joille soveliasta kasvualustaa on koko ihmiskunta, joka on pienestä pitäen vierautettu mielettömän kyseenalaistamisesta. Äärimmäinen esimerkki ihmisestä, joka ei enää kyseenalaista mielettömyyttä, on totteleva sotilas.
Tietenkään en väitä, että sotilaan aivojen rakenne olisi yhtään erilainen muihin ihmisiin verrattuna. En myöskään väitä, että joku, joka on sotilas, ei kykenisi omakohtaiseen ajatteluun. Miksi väittäisin?
Väitän, että sotilas, sotilaana toimiessaan, ei toimi kuin ajatteleva ihminen, vaan kuin käskyn toteuttava, siihen koulutettu eläin, tai siihen ohjelmoitu kone.
sie raukka luulet :-)
että sotilas on iljettävin olento maan päällä. Sen sijaan että hän alkaisi ajatella omilla aivoilla ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja hän turvaa vahvaan käskevään isään.
Homma menee seuraavasti; kuka tahansa voi olla samanlainen kuin Hitler, tai muut kaltaisensa hallitsijat. Hitler, tai kukaan muukaan sotapäällikkö ei kuitenkaan saa aikaan kovin isoa sotaa yksinään. Mutta totaalinen tuho tulee kun lauma lampaita=sotilaita alkaa ottamaan käskyjä vastaan. He ovat jättäneet terveen järjen ja vapaan tahdon taakseen.
Lyhyt yhteenveto: sinä sotilas siellä, ota loparit duunistasi ja häpeä.
Mites ajattelit pärjätä töissä jos et suostu toteuttamaan käskyjä? Entä koulussa?
Sitäpaitsi.. mitä pahaa näet sodissa?
Toisaalta sotilashan on suurin pasifisti, kukaan tuskin haluaa rauhaa sotilasta enempää. Sotilaat eivät aiheuta sotia, vaan sotivat niitä. Sodan pahuudesta voisi sanoa, että siviilissä kuolee kaikki, sodassa vain osa. hehe.
Luultavasti hyvinkin useat, jotka ovat kokeneet sodan kurjuudet siloiteltuna versiona tappo-oppia saadessaan, toivovat kaikkea muuta kuin sotaa. Sodan kurjuudet konkreettisesti kokeneista uutta sotaa kohdallensa toivonee vielä pienempi osa.
Täytyy kuitenkin muistaa, että sotilaissa ja reserviläisissä on toki niitäkin, jotka odottavat tositilannetta vesi kielellä. Sotaintoilussaan taustavaikuttajina lymyillee ainakin osa näistä vaikuttimista: liian löysä asepalvelusaika (luulevat olevansa kovia sotureita ja pärjäävänsä oikeastikin), liian tiukka asepalvelusaika (pää on seonnut paineen alla), omaksutut sotaisat aatteet, tai silkka psykopaattisuus (suoranaiset tappohalut).
Sotaintoilijoita löytyy toki niistäkin, jotka eivät koskaan sotilaiksi päätyneet ole, sillä onneksi armeijassa on edes jonkinlainen seula, jolla siivilöidään pois pieni osa niistä, joille ei tappo-oppia ylipäänsä tulisi antaa.
"Sodan pahuudesta voisi sanoa, että siviilissä kuolee kaikki, sodassa vain osa."
Hehe... Osuvasti sanottu.
Mainitset reserviläiset, joista osa odottaa sotaa vesi kielellä. Liian usein tällaisten "hörhöjen" mielipiteet kytketään sotilaisiin ja armeijaan, vaikka tosiasiassa kyseessä on kaikista ammattikunnista koostuva reservi ja yksilön mielipide. Sotilaista suurempi osa kuin kansasta keskimäärin vastustaa esim. liittymistä Natoon. Piilevä pasifismi?
Sotaintoiluun vaikuttavista tekijöistä unohdit mielestäni yhden erittäin tärkeän. Aikuistumisen. Arvot vaihtuvat iän ja kokemuksen lisääntyessä yleensä vähemmän radikaaliin suuntaan.
Parikymppinen voi elää vielä jotain elokuvatodellisuutta ja miettiä mikä musta tulee isona. Ei yleistettynä vaan karrikoiden. Nuorempana on helpompaa olla jotain mieltä. Ehkä kasvamisen myötä tulee pohdittua syitä ja seurauksia hieman painotetummin.
...täyttä paskaa. Kuka tahansa ei voi olla Hitler. Hulluudestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, hän oli erittäin lahjakas puhumaan ja sitä kautta kansankiihoituksessa tuli menestystä.
Kaavasi totaaliseen tuhoon on niin yksioikoinen, että se vastaa ala-asteikäisen käsityksiä. Vertaus: Jos ei olisi aseita, ketään ei koskaan tapettaisi? Lampaat tässä sinun tuhon ketjussasi ovat tavalliset kansalaiset, jotka valitsivat johtajansa ja vielä tukivat tätä. "Jos sotilaat ei ois totellu, jos kansa ois valinnu eri johtajan, jos sedällä ois munat...plaa plaa plaa." Lyhyt yhteenveto: Paskaa.
Minulla ei ole lukuja, jotka osoittaisivat sotilaiden muuta väestöä enemmän vastustavan NATOa. Hyvä, jos näin kuitenkin on. Piilevää pasifismia voi tosiaankin kyseisessä ammattikunnassa esiintyä. Vähän samaan tapaan kuin palomies toivoisi tulipaloja tai poliisi toivoisi ampumavälikohtauksia, toivoo sotilas sotaa. Eli ei välttämättä toivokaan. Tämä ei tietenkään poista kuvioista niitä, jotka itse asiassa toivovat. Vähemmistöön onneksi jäänevät.
Ja sotaintoilijoita olen pyrkinyt osoittamaan olevan niissäkin, jotka eivät ole sotilaita, eivätkä edes reserviläisiä. Silloinhan on helppo uhota, kun ei ole pienintäkään käsitystä, mistä on kyse. Pukeudutaan militantteihin vaatteisiin ja vannotaan ties minkä nimeen, vaikkei koskaan olla jouduttu suorittamaan edes yhtä ainutta viidenkymmenen kilometrin siirtymistä kiireessä.
Joillakin totisesti on se käsitys, että sodassa pärjää parhaiten "äijä", joka käyttäytyy vittumaisesti muita kohtaan ja ampuu sarjalla, kun vastaan rynnii lauma aivottomia idiootteja, jotka aiheuttavat vaaran karjumalla aata ja uraata, rivissä tahi jonossa. Kestävyyttä ei tarvita. Eikä peruskoulutusta. Vain muskelia. Tähän vaikutelmaan vaikuttaa olennaisesti osuvasti esiintuomasi "elokuvatodellisuus".
Todellisuus on kuitenkin sitä, että jatkuvasti suojaudutaan viholliselta, jota ei voida edes välttämättä nähdä. Henki voi lähteä jo ennen kuin kerkeää edes ajatella vastaan pistämistä. Tämän lomassa saattaa vuorokauden aikana päästä jopa muutamaksikin tunniksi koisimaan, mutta mitään takeitahan siitä ei ole.
Joku voi tykätäkin tuollaisesta, muutaman päivän verran, jos leikistä kyse olisi. Todellisuudessa viikko- ja kuukausitolkulla jatkuvasta hajanaisesta ja vähäisestä unensaannista kovien fyysisten rasitusten ja henkisten paineiden alla seuraa erkaneminen todellisuudesta - psykoosi. Todellisissa sotatilanteissa psykoosin laukeamista edesauttamaan on Suomen sotilaille annettu muiden troppien muassa amfetamiinia, jotta pysyisivät hereillä.
Nykypäivänäkin lienee puolustusvoimillamme varastoissaan valtaisat määrät puhdasta amfetamiinia tabletteina, jotka lienee tarkoitus tarvittaessa jakaa sotilaille. Puolustusvoimissa päteneekin päihteettömyys vain rauhan aikana.
Ehkäpä sodanlietsojat ovat kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta järjestää vuosisadan pippalot - piriä piripäille, niin saadaan Karjala takaisin!
Iljettävä on myös marjanpoimija, joka kyselemättä tuomitsee kaikki yhteen ammattiryhmään kuuluvat ihmiset (lue:sotilaat) olettaen että kyseessä on täysin homogeeninen ryhmä idiootteja. Iljettävää on ihmisen totaalinen ennakkoluulo itselleen vierasta ryhmää vastaan. Iljettävää on tällainen täydellinen suvaitsemattomuus muita ihmisiä kohtaan.
että miksi joillakin on niin kova tarve puolustaa armeijalaitoksen ja hierarkisen ajattelun olemmassa oloa. Se sitten kummastuttaa.
Sanoin siis, että näin kiivas armeijan puolustaminen herättää kummastuksen... ja selvitän vielä mistä on kysymys.
Mutta antakaa palaa rakkaat keskustelijat, olen utelias, pirun utelias.
Sanoit:
"--että sotilas on iljettävin olento maan päällä.--"
Armeijan puolustamisesta et suoranaisesti puhunut, leimasitpa vain tämän maan lähes 500 000 reserviläistä hulluiksi iljetyksiksi. Miksi?
Armeijaa valitettavasti tarvitaan. Tarviiko sitä nyt edes selittää.