Minua kummeksuttaa väittämät, joiden mukaan Nightwishin musiikki on taantunut entisestä?
En ole ainut pitkän linjan hevimies joka pitää Dark Passion Playta yhtenä kaikkien aikojen suomalaislevynä.
Oikeat musiikkiarvostelijat ovat antaneet kauttaaltaan levylle 4...5 bojoa viidestä mahdollisesta.
http://www.arvostelut.net/haku/levyt/Dark_passion_play.html
Itse huomasin kaksi linjasta poikkeavaa arvostelua; toinen oli ranskalainen dead-metal-puritaani ja ja toinen ruotsalainen Tarja-fanaatikko. Ruotsalaisen mielestä koko Tarjan erottaminen ja linjan muutos oli suuri virhe. Ranskalainen totesi Olzonin olevan parempi kun Turunen, mutta musa ei kuulu hänen suosikkeihinsa, siksi "Nile" sai 9,5 bojoa ja "Nightwish" vaivaiset 6.
Pystyykö kukaan perustelemaan miksi Dark Passion Playn myötä Nightwishilla on alkanut alamäki?
En ole ainut pitkän linjan hevimies joka pitää Dark Passion Playta yhtenä kaikkien aikojen suomalaislevynä.
Oikeat musiikkiarvostelijat ovat antaneet kauttaaltaan levylle 4...5 bojoa viidestä mahdollisesta.
http://www.arvostelut.net/haku/levyt/Dark_passion_play.html
Itse huomasin kaksi linjasta poikkeavaa arvostelua; toinen oli ranskalainen dead-metal-puritaani ja ja toinen ruotsalainen Tarja-fanaatikko. Ruotsalaisen mielestä koko Tarjan erottaminen ja linjan muutos oli suuri virhe. Ranskalainen totesi Olzonin olevan parempi kun Turunen, mutta musa ei kuulu hänen suosikkeihinsa, siksi "Nile" sai 9,5 bojoa ja "Nightwish" vaivaiset 6.
Pystyykö kukaan perustelemaan miksi Dark Passion Playn myötä Nightwishilla on alkanut alamäki?
Vastaukset 25
Vanhimmat
jo kyllästymiseen asti, että kaikki ei tykkää Anetten easy-listening äänestä, eikä siitä ettei Anette ennen pestiään kuunnellut mitään NW tyyppistä musiikkia tai metallia. Henkinen alamäki NW:llä alkoi toki kauan ennen DPP levyä, mutta kun Anette ei voikaan yksin pelastaa kaikkea, niin parkuhan siitä syntyy...
Minusta DPP on muuten hyvä levy, ja Anettesta huolimatta antaisin nelosen, asteikolla 1-5.
...SOONATONTA "ilmasoitantaa!"
Musiikki on tietty taattua laatutavaraa, mutta persoonattomia henkilöitä livenä (Marcoa ei illata laskuihin)
Tuomaan persoonallisuus tulee esiin "taustanauhoilta" muitten ei niiltäkään!
Kerro mitä nuo ovat ja mitä ne sisältävät?
Angels Fall First -> Oceanborn -> Wishmaster |--> tästäkö alkoi alamäki? Jos näin on mihin suuntaan bändin olisi pitänyt muuttua? Olisiko pitänyt tulla vielä lisää wagnerilaista jylhyyttä vai räyhä-örinää?
Toisaalta mihin suuntaan "uuden solistin" kanssa olisi lähdetty, jotta olisi voitu parantaa Oncesta. Pop-laulu ja klassinen on kielletty, joten mahdollisuudet olisivat vain pelkkää miesraivoa uudella lisä-mies-hevilaulajalla. (Phil Anselmo)
"Angels Fall First -> Oceanborn -> Wishmaster |--> tästäkö alkoi alamäki?"
no siehän sen sanoit. kun ei sen jälkee ois voinu enää jatkaa samaa, koska se kaikki oli jo soitettu ja laulettu. nw tuli tyylillisesti tiensä päähän sillä erää. monille nw on vieläkin se wishmaster karskina ja hiomattomana. yksinkertaista, iskevää musaa. tai carpenter mr. tuomaan ja tarjan yhdessä laulamana. :D voi niitä aikoja. (puhun siis omasta nw-fanituksesta ja yleistän samalla:D)
minkäs sille voi kun bändien ensimmäiset tuotokset on niitä aidoimpia ja rakkaudella tehtyjä. esim. HIM:illä, eka on yks kaikkien aikojen hienoimmista levyistä ja sit on tullu kaikenlaista poppis-sontaa yms.. se, että ammattitaito on kasvanu ja huipentunu nyt dpp:in, on hienoa, mutta ei aiheuta samanlaista nostalgista tunnelmaa kuin aff,ob ja wm. se on se tuomaksen "innocence" kadonnu sillon aikoinaa. lapsi on kasvanu aikuiseks. pikkuset on sulosempia, kun ne ei tiedä vielä maailman pahuudesta eikä pysty elämää laskelmoidusti, ei ole vielä oppinut virheistään ja saanu turpaansa.
no joo mutta jos nyt ajatellaa tota oncen jälkeistä aikaa, nii en todellakaa ymmärrä, miten jonkun mielestä dpp on huonompi kuin once. once on miun mielest turhin nw-levy, jos noin rumasti saa sanoa. toki helmibiisejä löytyy sieltäkii, mut kokonaisuutena tylsä miun makuu. anetten laulamana vois toimia paremmin. dpp taas on onnistuneesti koottu, se kertoo tarinan, tarinat koukuttaa. ja musiikillisia kykyjä ei tartte edes analysoida, kaikkihan sen tietää että dpp on laatukamaa. eikö?
Anetesta ja tarjasta ja heidän äänistään ja paremmuudesta ynnä muusta on jo jauhettu niin hirveä määrä sontaa etten yksinkertaisesti jaksa enää siihen kommentoida mitään, mutta muusikkillisesti voisin jotain sanoa;
Dark passion play ei mielestäni ole missään nimessä taantumista, minäkin pidän sitä yhtenä ehdottomasti kovimpana suomalaislevynä tähän asti. Vaikka moni biisi sisältää jo 40 vuoden ajan populaarimusiikin historiassa puhki kulutettuja sointukiertoja esim.
Saharan intro ja väliosa: Gm - D# - F
en silti pidä missään nimessä sitä taantumisena. Sanokaapa yksi hevibändi joka ei koskaan käyttäisi tuota kyseistä sointukiertoa jossain sävellajissa. Jukan rumpalointia en ole koskaan kuullut edes kommentoitavan, kuten en myöskään Empun kitarointia. Molemmat ovat mielestäni aliarvostettuja, eivät esitä mitään 5min sooloja yksinään eivätkä salamannopeita ja superteknisiä kuvioita jollain ihme tahtilajilla tyyliin kattokaa mitä mä osaan. Kokonaisuudelle pysytään uskollisena, jota minä arvostan.
Mitä orkestraatioihin tulee, ei tuomaksen kyvyistä pitäisi olla enää mitään epäilystä. Toki herra Pip Williamsilla oli myöskin osaltaan omat ideansa pelissä orkesterisovitusten osalta, mutta tuomas ne sävelsi ja ideoi. Pipin kanssa sitten hioivat täydellisyyteen. Lähes joka kuuntelukerralla sieltä löytää jotain uutta. Lisäksi dpp:llä kitara, basso ja rummut kuulostavat paremmalta kuin koskaan.
Nightwish kestää kuuntelua huomattavasti paremmin kuin ne niin kutsutut "oikeat true metalbändit" jotka ovat tehneet sitä juttuaan 18 vuotta ja 12 levyllistä toistamalla käytännössä kahta tai kolmea biisiä uudestaan ja uudestaan.
Yllätykset ovat Nightwishin suola. Kyllä 12 Wishmasterin muunnelmaa taatusti puuduttaa.
Minun on jotenkin vaikea käsittää muutamien parkua jos bändi tekee muutoksia, niin miehistöön kun tyyliin. Tuomas oli 100% oikeassa sanoessaan; Tarja lauloi tuon klassisen laulun ajan niin hyvin , että ei olisi mitään järkeä jatkaa samalla linjalla toisella laulajalla.
Anette ei ollut kuunnellut metallia ja blaablaa.
Tarja ei vuosia NW:ssä laulettuaankaan ollut kiinnostunut metallista,eikä tiennyt siitä mitään...
Ei esim.tuntenut bakkarillä vierailleita (kuuluisia)bändejä,vaan kundien piti hänelle kuiskata ketä nämä olivat...
pari kertaa on tässä puolen vuoden aikana tullut
mieleen että NW:hän ei ole koskaan vetänyt noita
``mahtibändien´´ yhden äijän sooloja eikä mieleeni
ole tullut että mistähän syystä näin on mutta
se kokonaisuuden pitäminen tärkeämpänä on tosiaan
hyvä kuvaus. Anettehan on tavallaan se joka
siirtää yleisön huomion ainakin osittain ihan kenen
tahansa jäsenen suuntaan vähän tilanteesta riippuen.
Esim. Saharan alussa minulla ei ainakaan jää huomaamatta Empun kitarointi kun Anette taitaa melkein aina viittoa häneen päin eli siinähän
nähdään samalla yksilösuoritus biisin aikana,
eli sitä ei tarvi tehdä erikseen.
...."Jukan rumpalointia en ole koskaan kuullut edes kommentoitavan, kuten en myöskään Empun kitarointia."
Mitä kommentoitavaa on "persoonattomille" soittajapojille???????????
Väitetään että Tuomas tekee "kurinalaista" musiikkia jossa ei pojat pääse pätemään????
Jos "kitarointi & rumpalointi" olisi massasta poikkeavaa, niin kyllähän Tuomas hyödyntäisi niitä "teoksissaan"
Anitaa ei kannata edes yrittää kommentoida, once niin syvältä!
että kun etsit samaisesta hakukoneesta Oncen arvostelut niin havaitset, että suurimmassa osassa niistä on VIISI tähteä neljän tähden sijaan.
eikös musatoimittajat oo niitä katkeroituneita wannabe-muusikoita, joista ei koskaa tullukkaa tuomas holopaisia ja ville valoja. luottakaamme omiin korviimme ja arvostelukykyihimme siis.tähdenjakajilla on oma mielipide, joka ei välttämättä ole sama kuin fanien tai massan. miten tää nyt tähän asiaa liitty, sitä en tiedä. :P enkä tota neljä-viis-tähteä ymmärtäny, oncella siis 5 ja dpp:llä 4 vai? seuraava nw-levy saa 6 tähteä ja bonukset.
Empä juuri arvosteluja koskaan luekkaan,ne on monesti niin ympäripyöreitäkin,ettei niistä mitään tolkkua saa.Oma korva sen kertoo mistä tykkää ja mistä ei,tähdistä viis' Kuuntelen ihan kaikenlaista,marginaalimusiikkiakin,eikä kai niitä ole kukaan arvostellukkaan,ei ole ainakaan silmiini osunut.Once on minulle ehkä se tärkein,koska se on ensimmäinen nw-levy jonka hankin.Tulihan ne muutkin sitten hankittua.
http://www.ifpi.fi/tilastot/myydyimmatkotimaiset.html
Dark Passion Play on Nightwishin eniten myyty pitkäsoitto Suomessa. Levy on myynyt enemmän 10kk aikana kun Once neljässä vuodessa. Holopaisen mukaan se on nousemassa jo vuoden aikana bändin kansainvälisesti eniten myydyksi levyksi.
Levy on ihan oikeasti hyvä, vaikka se onkin "abbapoppia" mutta Abba on myynyt aina.
levyä tuskin on myyty siksi, että se on niin pirun hyvä vaan siksi, että ihmisiä kiinnosti tuon populaariuutisoinnin jälkeen, että "mikä tää tämmönen levy on", josta ei hiiskuta ja jonka laulajasta ei puhuta. Se oli täysi markkinointikikka. Ihmisethän ostivat sitä epätietoisina, kun olivat uteliaita, eivätkä siksi, että olisivat kuulleet pirun hyvää musiikkia. Seuraavan levynmyynti kertoo, miten NW on vaikuttanut ihmisiin. Ja sen kerron, että itse en ole seuraava levyä ostamassa, vaikka DPP:n ostinkin.
Saksassa ja Brasiliassa ollaan jäljessä Oncen myyntiluvuista mutta muualla ollaan jo ohitettu.
Levyhän vuoti nettiin kuukausia ennen julkaisua, ei kait nyt kenellekään ollut epäselvää mitä odottaa.
Nuge panosti Saksaan tosi paljon Oncen kanssa. Ja muutenkin Saksan oletettiin olevan "Tarjan kotikenttää". Bändi oli ihmeissään DPP:n menestyksestä Saksassa, koska levyä ei markkinoitu entiseen tapaan ja oletettiin solistin vaihdoksen tuovan roimasti takapakkia..toisin kävi.
Etelä-Amerikka tietty on Cabulin heiniä, mutta bändihän tekee mittavan kiertueen Brasisiliaan.
kanssasi, utelijaisuuttani ostin kyseisen levyn
ostin ihan vaan siksi, että vihdoin Nw:stä tuli kuunneltavaa kun solisti vaihtu. Hieno muutos !
mie oon kans samaa mieltä, että julkisuudella sitä levyä on myyty etenkii suomessa, samoin kun ne jäähallikeikat. siitähän se johtuu, kun porukka itkee, että on paskaa musaa. musaa hehkutetaa, mut jos ei tykkää, nii ei tykkää, vaikka kuinka kaverit tykkäis. seuraavan levyn kohdalla nähdää, mikä on se todellinen suosio. vaikka tuskimpa muusikoille se levymyynti tärkein asia on.
ulkomaista en tiedä oisko toi julkisuus niin vaikuttanu, korkeintaa niihin, jotka on jo ennestää ollu nw-faneja. ei kai se laulajanvaihdos-kohu muualla ollu niin suuri tapahtuma kuin suomessa. tuskin ne brassit ja muut on uutisissa ilmottanu, että nyt suomen nw on ottanu uuden laulajan, ja vielä ruotsalaisen!, kaikki innolla levyjä ostamaan..
Taantumusta? Levymyynnin perusteella ei todellakaan. Eikä kyllä mielestäni muutenkaan.
Musiikillisesti DPP on viimeistä yksiyiskohtaa myöten täydelliseksi hiottu. Ehkä juuri se on muutos noista aiemmista levyistä. Uusimmista puuttuu sellainen särmä, mitä edeltäjistä löytyy. Taantumus... Ei nyt sentään, mielestäni on tapahtunut lähinnä luonnollinen muutos huolitellummaksi soittajien (ja laulajien) sekä äänitystekniikan kehittymisen myötä.
Ehkä DPP ei sitten ole tyyliltään tarpeeksi "hevi" joidenkin makuun. Löytyyhän sieltä kevyempiäkin osia (esim. For The Heart I Once Had alku), mutta toisaalta kyllä myös melkoista räimettä (Master Passion Creed). Eikö kuitenkin myös aiemmilla levyillä ole samanlailla monipuolisesti kevyempää ja raskaampaa tyyliä? Onko se huono asia?
Tuomas on kehittynyt kappaleidentekijänä, joten siltäkin osalta musiikki on parantunut. Se on entistäkin yllätyksellisempää ja monipuolisempaa. Eri soitinten käyttö erilaisten värien luomiseksi on taitavampaa kuin ennen. Musiikki on aina yhtä tuoretta, ei vieläkään tule sellainen olo, että "joo, on kuultu jo aiemmin".
Once ja DPP eroavat aiemmista levyistä jonkin verran ehkä orkesterin käytön suhteen. Mutta sekin on muuttunut aina vain massiivisemmaksi koko yhtyeen historian ajan. Paikallisen jousitrion käytöstä valtaviin ja maineikkaisiin sinfoniaorkestereihin, eli ei taantumusta siinäkään suhteessa. Myös orkesterisävellykset ja -sovitukset ovat kehittyneet, siis myös musiikki, ei vain orkesterit.
Ja sitten se laulu. Se on ehkä ainoa osa, jossa jonkinlaista "tantumusta" voidaan havaita, riippuen siitä mitä pitää arvossa. Käsittääkseni Tarja vähensi Oncelle ja jo aiemminkin tietoisesti klassisen koulutuksen kuulumista laulutavassaan. Toki hänen taustansa vaikuttaa vielä selkeästi Oncellakin, mutta ei laulu niin puhtaasti klassiseen mene kuin aiemmilla levyillä. Ja Anettella taas ei ole klassista koulutusta, eli siis hänen laulutyylinsä on tottakai erilainen. Jos pitää Tarjan alun laulua massiivisena, niin kai siinä suhteessa tyyli on keventynyt tähän päivään. Klassisesta vähän popahtavampaan tyyliin siirtyminen laulun osalta, onko se sitten taantumista? Koska kuitenkin äärimmäisen hyvin molemmat laulajat ovat erityisesti viimeisimmillä levyillä oman työnsä hoitaneet, vain eri tavalla.
Mitä muuhun yhtyeeseen tulee, niin tuskin heidänkään soittotekniikkansa ja musikaalisuutensa on huonompaan suuntaan muuttunut. En osaa poikien soittoa analysoida, kun itse vaikutan muusikkona enemmän tuolla klassisella puolella ja eri instrumenttien parissa, mutta minun korvaani soitto kuulostaa taitavalta ja mikä minusta on kaikkein tärkeintä, musikaaliselta.
Kokonaisuudessaan DPP on taas kerran Nightwishin paras levy.
Siis mikä ihmeen taantumus ja alamäki?
on !! Lisäisin vielä tuohon kurinalaisuuden koko poppoon osalta. Jokainen hoitaa tarkasti oman osuutensa, eikä tiluttele tai möykkää omiaan. Siksi bändistä on tullut tosi jyrä keikkapuolella.Kuulostaa ja näyttää tiukalta ja taimatulta !
DPP:ssa mentiin musiikin ehdoilla, Oncessa mentiin Tarjan ehdoilla. Tietysti maestro Holopainen määräsi miltä biisien piti kuulostaa. DPP:n myyntiin vaikutti hyvät ja huolellisesti tehdyt biisit, mutta ei kannata unohtaa sitä, että oli suuri joukko ihmisiä jotka eivät voineet sietää klassisen laulun ja metallimusiikin yhdistämistä. Tarja oli kaiken lisäksi rajoittuneempi laulaja mitä Anette.
DPP:ta löytyy monia älyttömän hyviä melodioita ja musiikki soi kirkkaasti eikä ole aina sitä samaa kitaravallia. Biisien teemat Holopainen soittaa synapaketillaan niiden soundi antaa biiseille sen
Nightwish ilmeen.
Ylämäkeä Angels Fall First Oceanborn Wishmaster, pieni alamäki Over The Hills and Far Away Ep Parasta Nightwishiä IKINÄ Centuru Child ja sen jälkeen suuri notkahdus Once(silti parempi levy ku monet muut) Ja taas jykevä nousu Dark Passion Play. Ja niille jotka haukkuvat Anettea tai tarjaa, niin kannattaa kuunnella molempien live vetoa ja yrittää arpoa kumpi vetää minkäkin kohdan!! Kyl on meinaa moloemmat hyviä vetäjiä.. Paitsi että itse pidän Anetesta enemmän koska neiti osaa laulaa puhtaasti ja ääntää nätisti. Sekä esiintyä lavalla. Tottahan se on että parhaat nw kappaleet on Tarja ajalta(mm. Bless The Child,Ever Dream,Devil & The Deep Dark Ocean)mutta se on tuomaksesta kiinni milloin tulee mitäkin ja Olzon on vasta yhden levyn luritellut. Innolla odotan seuraavaa Nw levyä missä Anettekin on saanut jo ehkä vaikuttaa!!!