Tuli mieleen muutama asia.
Miksi niistä tekniikoista ja niiden toimivuudesta/toimimattomuudesta riittää puhetta maan ääriin? Juuri koskaan ei puhuta puhumisesta, josta yleensä kaikki alkaa. Kannattaisiko sitä puhumistakin treenata ja jos ei, niin miksi ei?
Sitten, jos kerran ei vedetä heti turpaan, niin voisiko ajatella että helpommalla pääsee, kun vaihtaa vapaaehtoisesti sitä kadun puolta nähdessään ne ziljoonat narkkarit/zombiet pahat mielessään?
Ja sitten, jos kerran vedetään heti turpaan, niin eikö siinä silti ole riskinä että kompastuu banaaninkuoreen ennen kuin se hieno ala/yläpotku edes on lähtenyt? Kannattaisiko tällaista riskiä välttää ja jos ei, niin miksi ei?
Lopuksi sananen niille jotka vastaavat että olen ns. vellihousu joka ei ymmärrä todellisesta kamppailusta mitään, eikä tiedä miten vaarallista tuolla ulkona _oikeasti_ on:
Kun keskustelet idiootin kanssa, pidä huoli ettei hän tee samoin.
Miksi niistä tekniikoista ja niiden toimivuudesta/toimimattomuudesta riittää puhetta maan ääriin? Juuri koskaan ei puhuta puhumisesta, josta yleensä kaikki alkaa. Kannattaisiko sitä puhumistakin treenata ja jos ei, niin miksi ei?
Sitten, jos kerran ei vedetä heti turpaan, niin voisiko ajatella että helpommalla pääsee, kun vaihtaa vapaaehtoisesti sitä kadun puolta nähdessään ne ziljoonat narkkarit/zombiet pahat mielessään?
Ja sitten, jos kerran vedetään heti turpaan, niin eikö siinä silti ole riskinä että kompastuu banaaninkuoreen ennen kuin se hieno ala/yläpotku edes on lähtenyt? Kannattaisiko tällaista riskiä välttää ja jos ei, niin miksi ei?
Lopuksi sananen niille jotka vastaavat että olen ns. vellihousu joka ei ymmärrä todellisesta kamppailusta mitään, eikä tiedä miten vaarallista tuolla ulkona _oikeasti_ on:
Kun keskustelet idiootin kanssa, pidä huoli ettei hän tee samoin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Juuri koskaan ei puhuta puhumisesta, josta yleensä kaikki alkaa. Kannattaisiko sitä puhumistakin treenata ja jos ei, niin miksi ei?"
Kannattaisi todellakin treenata. Sitä ei vaan opeteta ja harjoitella juuri missään. Ja vaikka harjoiteltaisiinkin, niin ymmärrettävistä syistä johtuen kaikkea tietoa ei kannata huudella netissä.
Vaan kun se on niin että nämä taistelu- taikka kamppailulajit ovat harrastusta. Se tarkottaa sitä että tekninenpuoli korostuu ja muu unohtuu. Sitten ollaan kovassa uskossa että on kova jätkä joka pieksee kaikki.
Oma suosikki lauseenparsi onki se että tekninenpuoli on vasta 1/3 ip-taidosta. Ja silti sitä harjotellaan eniten.
Eiku oratorioon! ;)
Voisitko kertoa, miten puhumista uhkatilanteissa noin käytännössä harjoiteltaisiin?
Uhkaajalle puhuminen (a'la Timo Purjon opit)on turhaa. Kiihdyksissä oleva tai väkivaltaan pyrkivä henkilö ei ensinnäkään kuuntele puhetta ja toinen asia on se, että kohteen on paha ryhtyä anelemaan armoa tai rauhoittelemaan, kun siinä on itsekin siirtynyt valmiustilaan, jolloin järki ei enää kulje normaalisti. On vain yksi vaihtoehto: pyrkiä pakoon ja torjua hyökkäykset - tarvittaessa voimakeinoilla. Itse en lähde kenenkään pyynöstä "sopimaan tätä juttua" tai "juttelemaan", kokemus kertoo, että on parempi jättää tilanne heti, eli laittaa jalkaa toisen eteen ajoissa. Jos joku tyyppi näyttää epäilyttävältä voi vaihtaa kadunpuolta tai lisätä vauhtia ja suunnata vaikka väkijoukkoon tai tarvittaessa vetäytyä muualle suojaan.
Turhiin tilanteisiin ei kannata jäädä, ei antamaan tulta tai tupakkaa eikä lainaamaan kännykkää. Vaaratilanteen alkaessa viisasta on poistua. Huutamiseen ei kannata vastata, ei rauhanomaisesti jutellen eikä huutamalla, on jälleen viisasta poistua. Kovalle pojalle osoittaa parhaiten hänen alhaisen asemansa häipymällä paikalta, valittu "uhri" saa hyökkääjän turhautumaan ja viittuuntumaan lähtemällä ja säilyttää siinä samassa terveytensä ja henkensä. Jos itse on tarpeeksi itsevarma ja taitava, niin toki sille antagonistille voi antaa myöskin selkäsaunan. Tulee kovasta pojasta äkkiä hyvin nöyrä poika. Mm. Uusnatsit ja ulkomaalaiset teinirikolliset ansaitsisivat selkäsaunan - kunnollisen sellaisen. Kerran pahasti hakattu natsikin älyää sen verran, että kasvattaa hiukset ja luopuu pilottitakista, tämän olen mm. Raisiossa ihan nähnyt.
Ylipäätään niitä uhkatilanteita olisi kadulla paljon vähemmän ihmisillä jos poliisi tekisi työnsä ja keräisi kännipäiset/huumepäissään liikkuvat skinit sun muut ongelmahörhöt pois kadulta. Ulkomaalaisten aiheuttamasta väkivaltaongelmasta päästäisiin eroon sillä, että ulkomaalaisille annetaan kenkää persuuksiin ja tiukennetaan maahantulolakia siten, että tänne ei enää paljon tulla ellei talous ole kunnossa ja rikosrekisteri puhdas.
Järkevämpi oikeudenkäyttökin tekisi terää. Rikollisten paapomisen aika on nyt ohi, mm. itsepuolustusta koskevan lain tulkinta pitäisi siirtää niin päin, että on oikeus puolustautua ja siitä ei tuomita vain siksi, että kimppuun hyökännyttä rikollista vähän sattui. Hän muuten luopui ihmisoikeuksistaan hyökätessään tai aiheuttaessaan uhan, näin on närhen munat. Mutta EIII! Suomessa mm. pedofiili pääsee puolen vuoden ehdollisella vankeudella, eihän sellaista ihmisparkaa voida laittaa vankilaan lopuksi iäkseen, uhrilla ei ole mitään väliä. Muuten noistakin rikoksista minä tuomitsisin aina elinkautisen ja lisäksi rikoksentekoväline (kikkeli) on luovutettava valtiolle.
Murhaajalle kohtuullinen tuomio on kuolemantuomio (no joo pedofiilille kanssa), näin ihmiset ymmärtäisivät, että tietyn tason rikoksista tulee kuolema - rikosten määrä putoaisi jyrkästi.
"Uhkaajalle puhuminen (a'la Timo Purjon opit)on turhaa."
Oletko ihan varma?
"että tietyn tason rikoksista tulee kuolema - rikosten määrä putoaisi jyrkästi."
Kuten onkin havaittavissa maissa joissa kuolemantuomio on käytössä....... (NOT)
Vähän turvallisuusalan kirjallisuutta. Totti Karpela on tehny muistaakseni asiaa käsitteleviä kirjoituksia useita kappaleita.
> Ylipäätään niitä uhkatilanteita olisi kadulla paljon vähemmän ihmisillä jos poliisi tekisi työnsä ja keräisi kännipäiset/huumepäissään liikkuvat skinit sun muut ongelmahörhöt pois kadulta.
No näin on närhen näkkileivät. Erityisesti poliisit voisivat keskittyä aseistettuna liikkuviin hörhöihin, jotka ovat valmiita reagoimaan suulliseen uhkaukseen väkivallalla ja kannattavat ihmisten pahoinpitelyä ihonvärin, pukeutumisen tai hiusten pituuden perusteella.
Kannattaisiko jättää kamppailut joksikin aikaa tauolle ja alkaa harrastamaan jotain ihan muuta? Vaikka sitä kuuluisaa sadan metrin juoksua :) Kuolet joka tapauksessa, joten sitä odotellessa kannattaisi vaikka elääkin.
Mitä, että heittäisin hanskat kehään todettuani, että aikidon harrastaja saa tositilanteessa turpaansa? Ehei, minä en anna periksi epäonnistumisen jälkeen vaikka harjoittelu ei vähään aikaan kiinnostaisikaan. On olemassa aikidoa tehokkaampia ja lyhyempiä teitä toimivaan itsepuolustukseen, KravMaga on näistä realistisin ja tehokkain itsepuolustustaito, ja samalla lajivalintani. Se, että olen vihainen ja pettynyt aikidossa kokemani epäonnistumisen ja nöyryytyksen jälkeen ei tarkoita sitä, että lopettaisin täysin (sekin tosin aluksi pyöri mielessä kyllä, mutta vaihdoin sitten lajin Gaeshidoon josta jäin pois vain ja ainoastaan siksi, että jouduin muuttamaan koulutuksen takia loimaalle). Nyt on käynyt selväksi, että KravMaga on tarjolla olevista lajivaihtoehdoista se joka palvelee parhaiten sitä mitä haen. En halua kasvaa henkisesti ihme buddhaksi, en ole kiinnostunut seuraavan vyövärin suorittamisesta, en halua oppia lajia vain lajin perinteen ja lajin itsensä vuoksi. Minä _haluan_ oppia puolustautumaan ja selviämään vastaisuudessa ilman, että loukkaannun tai kuolen väkivallan kohteena, pääasiallisena tähtäyspointtina on tietenkin kyky välttää uhkatilanteet jo ennalta. KravMagassa opetetaan juuri realistista itsepuolustusta, tilanteiden hallintaa ja lujitetaan omaa psyykettä kestämään tosipaikan tullen niin, että se ainoa vaihtoehto ei enää ole tuurinvarainen karkuunlähteminen, johon olen joutunut turvautumaan useamman kerran joska en ole nähnyt henkisessä lukossa muuta tietä ulos enkä ole halunnut kokeilla voiko aikidon kanssa torjua edes yhtä lyöntiä - tiedän, että ei voi, koska aikido on rauhan taito jolla ei tee mitään.
Jep, minä tiedän, että jonain päivänä kuolen, toivottavasti vasta pitkän elämän eläneenä ja omaan sänkyyni. Todellakin, aion elää ennen sitä ja säilyttää elämäni vaikka joku tulisikin riehumaan. Kuoleminen ei sinänsä ole ongelma, mutta minua vituttaisi jäädä eloon rullatuoliin tai hengityskoneeseen sidottuna - ja vain siksi, että puolustautumiseni epäonnistui huonon kamppailutaidon takia tai siksi, että menin henkisesti lukkoon, juoksin karkuun ja toinen saikin kiinni. Tämän takia olen aseistautunut ja valmis käyttämään kubotania myöskin - silläkin hinnalla, että sen toisen kallo halkeaa ja hänen käy huonosti. Niin kauan pidän kubotania mukana, kunnes totean, että pärjään jo kovapäisyydellä ja itsepuolustustaidolla tositilanteessa ilmankin, eli sitten kun matsikokemus on kovettanut niin paljon, että minusta on tappelemaan tositilanteessa riitävän tehokkaasti aseettomasti.
Aikidon olen todennut puolustustaitona itselle hengenvaaralliseksi ja harjoittelun turhaksi. Aikidoon hukkaa rahaa, aikaa ja tuhlaa energiaa turhuuteen. Aikido ei toimi, sillä ei voi puolustaa itseään eikä se kehitä kehon ominaisuuksia. Aikido on kertakaikkiaan budo-laji joka ei toimi, ei parin vuoden harjoittelulla, kun taas esim. Gaeshido, karate ja kravmaga opetetaan jo vuodessa parissa toimintavarmaksi. Aikido on tähän nähden turhaa jeesustelua, minä en halunnut harjoitella sitä enää jouduttuani väkivallan kohteeksi ja epäonnistuttuani täysin tilanteessa, sitten vielä syytetään laiskuudesta. En ole laiska harjoittelija, mutta turhuutta en viitsi harjoitella kun vaihtoehtojakin on.
"Aikido on kertakaikkiaan budo-laji joka ei toimi, ei parin vuoden harjoittelulla..."
Olen täysin samaa mieltä. Jotakinki kaikki muu olikin höpö höpöä.
"Aikido works, your aikido doesn't. Don't confuse the two."
"KravMaga on näistä realistisin ja tehokkain itsepuolustustaito"
Sinuun nämä mainokset kyllä uppoavat ihan hyvin, oletko harkinnut aloittavasi wing ch/tsunin aloittamista jossain vaiheessa? Enkä väitä etteikö KM olisi hyvä laji, mutta mielestäni tuo superlatiivien käyttö on vähän turhaa..
"en ole kiinnostunut seuraavan vyövärin suorittamisesta"
Tasokokeet eivät kuitenkaan häiritse..?
"...valmis käyttämään kubotania myöskin - silläkin hinnalla, että sen toisen kallo halkeaa ja hänen käy huonosti."
Hmm, luulenpa että jos aloitat KM:n niin kannattaa pitää tuo kubotan ihan omana tietonasi..
"..jouduttuani väkivallan kohteeksi ja epäonnistuttuani täysin tilanteessa.."
öööh, eikös tää ollu se tilanne jossa 3 ulkomaalaista tuli sulle jutteleen provosoivasti ja sinä pakenit paikalta? Jo olisi ollut todellinen KarvaMaagi =), niin mitä olisit tehnyt toisin?
"Niin kauan pidän kubotania mukana, kunnes totean, että pärjään jo kovapäisyydellä ja itsepuolustustaidolla tositilanteessa ilmankin, eli sitten kun matsikokemus on kovettanut niin paljon, että minusta on tappelemaan tositilanteessa riitävän tehokkaasti aseettomasti."
Aina löytyy kovempi kaveri..
"...kun taas esim. Gaeshido, karate ja kravmaga opetetaan jo vuodessa parissa toimintavarmaksi."
Pah, on aika yleisesti hyväksytty tosiasia että peruskurssin jälkeen ei vielä olla mitään taistelijoita. Eikä sitä kyllä olla vielä vuoden päästä peruskurssistakaan. Tuo toimintavarmuus kun ei taida ihan yhtäkkiä tulla. Pitäisihän se sinun tietää kun kuitenkin olet vuoden treenannut karatea.