Tällä palstalla on vellonut pitkään keskustelu Turun ja Helsingin eroista sekä yhtäläisyyksistä.
Itse en mene niihin, vaan enemmänkin analysoin Helsingin tilannetta, jota jokainen voi verrata Turkuun.
Turusta mainittakoon sen verran, että se on syvällä taloudellisessa kriisissä, joka johtuu sekä huonosta kuntarakenteesta että Turun vääristyneestä väestörakenteesta. Kuntaliitoksia on ehdotettu ratkaisuiksi, mutta ne tuskin yksin pystyvät ratkaisemaan mitään. Turun työpaikkaomavaraisuus kertoo osaltaan kuitenkin, mistä on kyse.
Helsinki on kehittynyt erittäin myönteisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Helsinki on onnistunut elinkeinopolitiikassaan ja ei ole vajonnnut Turun tavoin poliittisen korruption ja toimettomuuden suohon. Osaltaan selittävänä tekijänä lienee se, että Helsingissä väki vaihtuu ja sitä tulee monista suunnista, samanlaisia klikkejä kuin Turussa ei ole ja poliittinen toiminta on läpinäkyvämpää.
Helsingin väestömäärä jatkaa kasvuaan ja Helsinki on onnistunut tekemään itsestään houkuttelevan. Upea keskustalue, Suomen parhaat julkiset yhteydet ja hyvä ilmapiiri ovat siihen varmasti syitä. Helsinkiläiset itse suhtautuvat usein kriittisesti Helsinkiin ja Helsingin kaupunkisuunnittelussa on otettu valtavia askeleita eteenpäin. Esimerkkinä Vuosaari tai Latokartano.
Seuraava vuosikymmen tulee olemaan todellinen "Helsingin vuosikymmen" monestakin syystä:
Helsinki on rakentanut Vuosaaren sataman itse ja valtio maksaa liikenneyhteyksistä 50%, jonka se saa takaisin 18.3 ha maa-alueen kaavoituksen yhteydessä Keski-Pasilassa. Helsinki (asutus) laajenee uusille alueille, kuten Jätkäsaareen, Sompasaaren satamaan, Hernesaareen ja tietenkin Sipooseen. Siitä avautuu valtavat mahdollisuudet kehittyä isommaksi ja merkittävämmäksi paikaksi. Helsingin painoarvo itämeren kaupunkina on kasvanut ja Pietarin kehitys edesauttaa sitä.
Helsinki hylkäsi suunnittelussaan keskustatunnelin, eli autojen lisäämisen. Uusien alueiden yhteydet tullaan hoitamaan raitiovaunulla. Joukkoliikenepanostukset ovat merkittäviä jo kansainävälissäkin mittakaavassa:
-Uusi ratikkalinja 9 valmistuu 10.8
-Länsimetron rakentaminen alkaa ensi vuonna
-Kehäradan rakentaminen alkaa ensi vuonna
-Helsingillä on isoja suunnitelmia poikittaisliikenteen lisäämiseen ja osa niistä on jo toteutunut. Myös suunnitelmia Jokeri-raitiovaunun rakentamiseksi tehdään jo.
Tämän lisäksi uusi musiikkitalo nousee aivan Helsingin keskustaan ja kaupungintalon ympäristöä on tarkoitus elävöittää.
Kaikkein olennaisimpana tekijänä on jatkuva kriittisyys Helsinkiä kohtaan. Siihen ei koskaan kukaan ole tyytyväinen ja kaikki haukkuvat sitä. Se on osaltaan luonut yrittämisen ilmapiirin ja halun kehittyä. Suomen vetovoimaisimpana ja kansainväisimpänä kaupunkina Helsinki houkuttelee esim Sibelius-akatemiaan ja Taideteolliseen korkeakouluun ihmisiä.
Helsinki on Turkuun verrattuna jatkuvasti liikkeessä ja muutoksessa, muutos pitää pyörät pyörimässä. Turku ei suhtaudu itseensä kriittisesti ja näin ollen omia heikkouksia ei haluta korjata.
Vaikka Helsinki on kansainvälisesti nähden pieni, on se eurooppalaisessa mittakaavassa keskisuuri kaupunki, jolla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä Itämeren alueen vieläkin kilpailukykyisemmäksi metropolialueeksi.
Itse en mene niihin, vaan enemmänkin analysoin Helsingin tilannetta, jota jokainen voi verrata Turkuun.
Turusta mainittakoon sen verran, että se on syvällä taloudellisessa kriisissä, joka johtuu sekä huonosta kuntarakenteesta että Turun vääristyneestä väestörakenteesta. Kuntaliitoksia on ehdotettu ratkaisuiksi, mutta ne tuskin yksin pystyvät ratkaisemaan mitään. Turun työpaikkaomavaraisuus kertoo osaltaan kuitenkin, mistä on kyse.
Helsinki on kehittynyt erittäin myönteisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Helsinki on onnistunut elinkeinopolitiikassaan ja ei ole vajonnnut Turun tavoin poliittisen korruption ja toimettomuuden suohon. Osaltaan selittävänä tekijänä lienee se, että Helsingissä väki vaihtuu ja sitä tulee monista suunnista, samanlaisia klikkejä kuin Turussa ei ole ja poliittinen toiminta on läpinäkyvämpää.
Helsingin väestömäärä jatkaa kasvuaan ja Helsinki on onnistunut tekemään itsestään houkuttelevan. Upea keskustalue, Suomen parhaat julkiset yhteydet ja hyvä ilmapiiri ovat siihen varmasti syitä. Helsinkiläiset itse suhtautuvat usein kriittisesti Helsinkiin ja Helsingin kaupunkisuunnittelussa on otettu valtavia askeleita eteenpäin. Esimerkkinä Vuosaari tai Latokartano.
Seuraava vuosikymmen tulee olemaan todellinen "Helsingin vuosikymmen" monestakin syystä:
Helsinki on rakentanut Vuosaaren sataman itse ja valtio maksaa liikenneyhteyksistä 50%, jonka se saa takaisin 18.3 ha maa-alueen kaavoituksen yhteydessä Keski-Pasilassa. Helsinki (asutus) laajenee uusille alueille, kuten Jätkäsaareen, Sompasaaren satamaan, Hernesaareen ja tietenkin Sipooseen. Siitä avautuu valtavat mahdollisuudet kehittyä isommaksi ja merkittävämmäksi paikaksi. Helsingin painoarvo itämeren kaupunkina on kasvanut ja Pietarin kehitys edesauttaa sitä.
Helsinki hylkäsi suunnittelussaan keskustatunnelin, eli autojen lisäämisen. Uusien alueiden yhteydet tullaan hoitamaan raitiovaunulla. Joukkoliikenepanostukset ovat merkittäviä jo kansainävälissäkin mittakaavassa:
-Uusi ratikkalinja 9 valmistuu 10.8
-Länsimetron rakentaminen alkaa ensi vuonna
-Kehäradan rakentaminen alkaa ensi vuonna
-Helsingillä on isoja suunnitelmia poikittaisliikenteen lisäämiseen ja osa niistä on jo toteutunut. Myös suunnitelmia Jokeri-raitiovaunun rakentamiseksi tehdään jo.
Tämän lisäksi uusi musiikkitalo nousee aivan Helsingin keskustaan ja kaupungintalon ympäristöä on tarkoitus elävöittää.
Kaikkein olennaisimpana tekijänä on jatkuva kriittisyys Helsinkiä kohtaan. Siihen ei koskaan kukaan ole tyytyväinen ja kaikki haukkuvat sitä. Se on osaltaan luonut yrittämisen ilmapiirin ja halun kehittyä. Suomen vetovoimaisimpana ja kansainväisimpänä kaupunkina Helsinki houkuttelee esim Sibelius-akatemiaan ja Taideteolliseen korkeakouluun ihmisiä.
Helsinki on Turkuun verrattuna jatkuvasti liikkeessä ja muutoksessa, muutos pitää pyörät pyörimässä. Turku ei suhtaudu itseensä kriittisesti ja näin ollen omia heikkouksia ei haluta korjata.
Vaikka Helsinki on kansainvälisesti nähden pieni, on se eurooppalaisessa mittakaavassa keskisuuri kaupunki, jolla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä Itämeren alueen vieläkin kilpailukykyisemmäksi metropolialueeksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei johdu muuten kuntarakenteesta, kaikkien suurempien kaupunkien ympärillä on kehyskuntia.
Niitä muuten tulee olemaan aina kunnes koko Suomi on yksi kaupunki.
Mikäli olisi olemassa yksi suuri Turku, niin sitten vasta koko alueella olisi voimassa todellinen tehottomuus. Kilpailun puuttuminen johtaa aina tehottomuuteen, toivottavasti muistat vielä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton.
Turusta löytyy myös ikärakenteen koko skaala, eikä se ole mitenkään vääristynyt, vaan aivan Suomen keskiarvoa. Selvitäppä vaikka mikä on Punkalaitumen ikärakenne, niin voit kokea todellista huolta. Punkalaitumen eläkeläiset vielä ovat pieneläkeläisiä useasti entisiä maanviljelijöitä, joilla on todella pieni eläke. Turussa taas on valtavasti työeläkeläisiä, joilla on maksetut asunnot ja kuluttavat paljon ostoksiin ja harrastuksiin. Joukossa on huomattava määrä todella hyvätuloisia eläkeläisiä, jotka tarvitsevat hyvin vähän yhteiskunnan palveluita.
Opiskelijat ovatkin sitten oma lukunsa ja niitähän yliopistokaupunkeihin kertyy kaikkialla. Mutta samalla kaupunkiin tulee paljon tuottavia valtion työpaikkoja, joilla voi sitten leveillä naapureille.
Turku pysyköön pikkukaupunkina ja hoitakoon talouttaan paremmin. En mitenkään ymmärrä miksi kaikkien kaupunkien tulisi olla suuria, metroineen ym. huumehörhöineen. Suurissa kaupungeissa tahtoo olla myös suurempia ongelmia, niin asukkailla, kuin liikenteelläkin. Esimerkiksi Naantali on hyvä esimerkki, miten pikkukaupunki voi olla viihtyisä, rauhallinen ja tulla samalla taloudellisesti hyvin toimeen.
Helsinki olkoon pääkaupunkina suurempi sovinnolla ja totuttakoon omia hankkeitaan, jos rahaa kerran riittää. Katsotaanmpa muutama vuosi eteenpäin kuinka suur Helsingin todellisuudessa käy, kun kaikki hankkeet toteutetaan yhtäaikaisesti.
Itse en ainakaan ikinä asuisi tuollaisessa huippukalliissa slummissa, jossa asukkaat voivat pahoin ja kaikki maksaa miltei tuplahinnan Turkuun verrattuna.
Varmasti osittain johtuu juurkin kuntarakenteesta, mieti mikä ero on kehyskunnalla ja pelkällä naapurikunnalla.
Turku, Kaarina ja Raisio sijaitsevat liian lähellä toisiaan ollakseen oikeasti eri kaupunkeja. Ne ovat sama kaupunki, jaettuna useaan kuntaan.
Kyllä Turku on tehnyt päätöksensä ihan itse, eivätkä naapurikunnat ole mitenkään voineet vaikuttaa Turun päätöksiin.
Turku on aivan itse haalinut tuplamiehityksen ja muutenkin toimii kalliilla, hankkii leasing rahoituksella kalustoa ym. Vehtaa suurien hankkeiden kanssa, jotka aina tulevat kalliimmiksi, mitä on budjetoitu tai ajateltu jne...
Suosittelen tutustumismatkaa naapurikaupunkeihin ja selvittämään esimerkiksi valtionkin puolesta kehutun Raision mallin.
Turun tulot ovat kohtuulliset, mutta menot satumaiset, siinä vika.
Jos Turku pystyisi säästämään menoistaan vaikka 10 %, niin tulos olisi positiivinen hetkessä.
Liian suuri osa päättäjiä on Turun omia työläisiä ja AY-liikkeen valta suuri. Säästöpäätösten tekeminen ei onnistu. Myös vaalivuodella on oma vaikutuksensa ja aikaa kuluu, jolloin kaupunki velkaantuu edelleen lisää.
Naapurikaupunkien syyttely on kovin helppoa ja halpamaistakin, kun itse ensin hoidetaan asiat huonosti.
Turku voi aivan yhtä hyvin myydä tonttejaan huomattavasti halvemmalla omakotirakentajille, niin eiköhän ala kauppa käymään ja muuttoliike voimistua.
Helsingillä on aivan sama ongelma liian kallis maa ja asukkaat muuttavat inhimillisten hintojen tonttien perään.
Helsinki on pääkaupunki ja sillä on pääkaupungin edut valtion puolesta, eikä sille voi mitään edes Turun kansanedustajat.
Helsingin kanssa ei kannata alkaa kilpailemaan, vaan on kesittävä jotain omaleimaisempaa, jolla kukistaa myös Tampereen talousluvut. Talouteen todellakin vaikuttavat aivan muut tekijät, kuin asukasmäärä. Talous voi olla hyvä pienessäkin kaupungissa, kunhan osataan tehdä nopeasti oikeita päätöksiä. Tästä on Suomessakin paljon hyviä esimerkkejä.
Se on ihan sama mitä kukakin on voinut vaikuttaa mennesyydessä, nyt tällä hetkellä Turun kaupunkiseutu kärsii suuresta kuntarakenteesta, joka on osittain Turun menneiden aikojen kaavoituspolitiikan ja toisaalta sen vika, että liian läheisille pitäjille ja kauppaloille on aikaan annettu kuntaoikeudet, nyt olisi hyvä nykyaikaistaa kaupunkiseutu.
Toki muutkin osa-alueet tulee saada kuntoon, mutta hyvään tilanteeseen päästään vasta, kun myös kuntarakenne on korjattu tai vähintään kaikki kaupunkiseudun päättäjät saatu säännöllisesti yhteiseen kaupunkiseutukokoukseen, joissa tehtäisiin myös yhteisiä päätöksiä, joita joka kunnan on pakko noudattaa.
Tuollaisia kun kirjoittelee, olisi reilua kertoa myös perusteita. Mikä muuttuu, laskevatko kulut, kenen olosuhteet paranevat, kuinka käy lähipalveluiden, kuka maksaa, miksi suuri olisi muka tehokkaampi, onko näyttöä tai tutkimustuloksia jne...
Yhteisiä päätöksiä on mielestäni tehty jo aika paljon: Pelastuslaitos, viemärihankkeet, vesihankkeet, kaukolämpöhankkeet, yrityshautomo, yhteinen sairaanhoitopiiri jne...
Mitä helvettiä te Turkulaiset haluatte vielä Kaarinalaisten maksavan ?
"Turusta mainittakoon sen verran, että se on syvällä taloudellisessa kriisissä, joka johtuu sekä huonosta kuntarakenteesta että Turun vääristyneestä väestörakenteesta."
Ei väestörakenne ole onglema. Turkulaist tykkää että kaupungissa on paljon just työttömiä ja pakolaisia, niillä on kato päivälläkin aikaa lorvia kaupungilla katukuvaa vilkastuttaen.
Ei turkulaiset mitään tykkää, vaan alueen keskuksena se on paikka, jonne seudun sosiaalinen taakka kerääntyy lähikunnista ja muualta.
, mutta kyllä sinä hieman turhan paljon Helsinkiä suitsutat. Suurin osa Helsingin projekteista on mahdollisia vain koska se on pienen maan pääkaupunki ja näin saanut itselleen suvereniteetin.
Nuo tekemisen meiningit sun muut ovat totta kyllä Turussakin, joskaan ei päättävissä elimissä niinkään, vaan niiden parissa jotka kovasti yrittävät kehittää Turkua kansaivälisemmäksi ja kilpailukykyisemmäksi paikaksi.
Turulla on vaan kovin paljon myös ulkoisia esteitä, esim. että Turun yhteyksiä ei ole hoidettu kunnolla. Ja yleishyödyttäviä rekenteita on vammautettu esim. lentokenttä ja lähijunat. Sitten on vielä imago ja Turkuviha, jonka seurauksena monet pk-seutulaiset yritykset karttavat Turkua täysin syyttä suotta. Yleinen halu nähdä Turku kansallisesti syrjäisenä kaupunkina, kansainvälisen Itämeren keskiön sijaan, ei voi olla haittaamatta Turun kehitystä.
Hyvä ja tärkeä muistutus. Helsinki on aivan omassa luokassaan kun valtio jakaa rahojaan. Pääkaupunkina se saa kermat päältä vaikka mihin kissanristiäisiin, sivukatujen korjauksiin tai musiikkitalohankkeisiin.
Turku saa tapella edes perusasioista, kuten kaikki muutkin kunnat. Hyvä esimerkki valtion rappiolle päästämä rautatie, kantatie 8, sataman ja lentokentän kunto ja liikenne.
Velvoitteita kunnille kyllä annetaan, mutta ei rahaa niiden totuttamiseen. Siirretään kaikki maahanmuuttajat, sairaat, opiskelijat ja eläkeläiset ympäristökuntiin, Turun talous paranee heti 99,99%.
Onkos se bitterfly siellä taas?
Vaihdetaan vaihde faktalle:
-Helsinki maksaa katujensa rakentamisen ja kunnossapidon itse, kuten Turkukin
-Helsinki kustantaa HKL:n yksin, valtion joukkoliikennetuki alkaa vasta ensi vuonna ja on 2-3% luokkaa.
-Sibelius-Akatemia sijaitsee Helsingissä. On aivan luonnollista, että maan pääkaupunkiin rakennetaan yksi kunnollinen tila akatemian tarpeiisiin.
-Turun lentoaseman kunnossa ei ole mitään vikaa. Terminaali on siisti ja asiallinen ja liikennöinti Turkuun on täysin vapaata. Näin pienellä asukaspohjalla ei voida pyörittää useita yhteyksiä joka suuntaan, vaan SAS ja Finnair syöttävät omille kotikentilleen
-Turku mainostaa kovasti satamaansa ja Logicityä ja hyvää sijaintiaan. Sataman ja lentoaseman kunto on oltava hyvä, kun niitä noin mainostetaan.
-Kantatie 8 on saamassa rahaa liikennepoliittisessa salonteossa, mutta seuraavalla vaalikaudella.
-Turun valtionosuudet ovat nousseet jatkuvasti ja Turun johto on päästänyt talouden kuralle. Kaikenlaiset intriigit ja kermankuorijat ja Koivurinnat sähläävät mukana. Talouselämä teki ansiokkaan jutun siitä, millaiseen jamaan Turku on itsensä päästänyt:
http://www.talouselama.fi/doc.do?f_id=1143734
http://www.talouselama.fi/displayCommentList.do?commentId=125031
Jos tarkoitit edellistä Gentleman niin en ollut minä, olen kyllä huomannut, että terrorisoit palstaa, pidetään tuo aihe nyt ihan vain siellä Talossa jooko.
Haista kuule nyt ihan puhdas vittu, jos vielä väität, ettei miehessä asu selvä Turkuviha, kun jaksaa Turku-palstalla itkeä kauppatorista ja milloin mistäkin, koska sinähän se olet.
Kerrankin todiste sille, että turkupalstalla mouhottaa aito helsinkiläinen ja vieläpä oikein useasti.
Mitäs jos itse hommaisit vähän itsekritiikkiä? :D
Tuolla on pari kohtaa johon voisin ottaa kantaa mutta en todellakaan jaksa sun kanssas. Ihan olisin saatana väittänyt Turussa olevan mahdollista pyörittää upeita yhteyksiä. Koska opit olemaan laittamasta sanoja toisten suuhun.
Ja äläpä vastaile minulle, vain siksi, että epäilet jonkun olevan minä, "kantatie 8" liene ikinä pullahtanut ulos suustani tuossa muodossa. Mikä helvetti on "kantatie?"
EN OLE IKINÄ; IKINÄ VÄITTÄNYT; etteikö Turulla olisi paljon vikaa omassa toiminassaan. Enkä ole väittänyt monia muitakaan juttuja, joita yleisesti otaksut kaikkien turkulaisten mielipiteiksi.
"Johtuu kuntarakenteesta"
"aivan normaalia kaupunkikeskuksissa"
"tuot hyviä pointteja esille", joka oli tarkoitettu aloittajalle, mutta meni väärään kohtaan.
, kun taas "Helsinki saa kehitysrahat" ei ole minun kirjoittamani, kyllä sen yllä mainitsemani Helsingin suvereniteetti jo riitti kuvailemaan Helsingin etuoikeutettua asemaa, mikä nyt on niin totta kuin vain voi olla. Turun kaupunkiseudusta voisi valtion pakkoliitoksilla sellasen kaupunkiseudun, johon ei tarvitse tukipaketteja lähetellä, mutta jonkun ne vanhukset ja sosiaalitapaukset on hoidettava ja tässä tapauksessa valtio on päättänyt toimia näin.
Jos valtio jakaisi rahat aina maakunnittain väkimäärään nähden tasan ja maakunta jakaisi rahan eteenpäin, ei tarvitsisi kiistellä siitä onko joku rakentanut jotakin, onko jollekin annettu väärin rahaa. Kuka sai lopulta eniten jne.
Viestissä, johon vastasin viitattiin valtatie kasiin.Kirjoittaja käytti virheellistä termiä "kantatie 8".
Sen lisäksi viestissä "Helsinki saa kehitysrahat" nimimerkiltä "Turku saa tapella vähistä" oli niin paljon epätosia seikkoja, että ne piti oikaista. Esimerkkinä Helsingin katutyöt väitettiin maksettavan valtion varoista. Työt kustantaa HKR (Helsingin kaupungin rakennusvirasto).
Tämän lisäksi väitettiin Turun sataman ja lentoaseman kunnon olevan huonoja.Turun lentoasema on remontoitu pari vuotta sitten ja lentoasema on siisti ja asiallinen. Kysyntä on vaan niin pientä.
Kova on into Turkulaisilla jakaa valtion ja maakunnan rahat, kun omat rahat on jo jaettu.
Tuota voisi kutsua jakopolitiikaksi ja ainahan näitä kakun jakajia on riittänyt, kakun leipojiahan tässä enemmän tarvittaisiin.
Naapurikunnilla on ollut ainoastaan positiivinen vaikutus Turun talouteen, että se on edes niinkin hyvä mitä se nykyisellään on.
Naapurikuntia tarvitaan yhtenään maksumiehiksi, jos jonkinlaisiin hallitsemattomiin hankkeisiin, joiden kulut lopulta moninkertaistuvat.
Väitit että sosiaalipummit asuvat Turussa, mutta silti Turun ja Kaarinan sosiaalimenot ovat samansuuruiset asukasta kohden. Ovatko Kaarinan lapsiperheetkin mielestäsi sosiaalipummeja ?
Kuinkahan paljon sosiaalipummeja on esimerkiksi Vahdolla ? Asia selviää Vahdon tilinpäätöksestä ja suorita jakolasku väestömäärällä, saatat yllättyä.
Tämä kirjoittelu on kaikki täysin turhaa, asutaan vaan ihan rauhassa omissa kaupungeissamme ja haukutaan kaiken aiheuttajaksi vaikka mielummin EU:ta.