Eyes wide Shut

Kysymykseen miksi Kubrick piti pitkän tauon Full metal Jacket -elokuvansa jälkeen on vastaus ja se on Eyes Wide Shut.

Valitettava tosiasia on, että moni arvostelija (ei siis kriitikko) tulee sokeaksi kritiikistä arvostellessaan jonkun ohjaajamestarin töitä, jolloin hän ei uskalla tai kykene katsomaan pintaa syvemmälle, vaan uskoo sokeasti siihen, että ohjaaja on arvostelijaa viisaampi eläin ja, että se, ettei itse ymmärtänyt teosta johtuu vain omasta rajoittautuneisuudesta, eikä siitä, että elokuva olisi yksinkertaisesti huono, ja Eyes Wide Shut on huono elokuva, Kubrick oli menettänyt otteensa, lopullisesti.

En tiedä kuinka paljon elokuvassa on Kubrickia ja kuinka orjallisesti se seurailee romaania johon se perustuu, mutta nykypäivänä luulisi psykologisten piilomerkitysten sunmuun olevan jo sen verran arkipäivää jo Täydelliset Naiset -sarjan tiimoilta, että voi vain hämmästellä sitä intoa jolla elokuvaa on ylistetty piilevien merkitystensä takia, jopa leffan lopettavaa "fuck" -sanaa on analysoitu hiki otsalla.

Jos unohdetaan, että pojalla on pippeli ja tytöllä on pimpsa, ja Eyes Wide Shut sukeltaa, turvallisesti jalat edellä, ihmisen, tässä tapauksessa hyvinkin tukahdutettuun seksuaalisuuteen esittämällä päähahmon seikkailua eroottisesti vapaassa ympäristössä, vai oliko se vain alitajunnasta kumpuava uni? - OH!, niin tosiasiassa elokuva on vain halpa eroottinen päiväuni vailla todellista sisältöä, joka todella onnistusi kutkuttamaan mieltä.

Kubrickin elokuvan kohtalona on jäädä lähinnä tylsäksi Playboy -kanavalla esitettäväksi muka rohkeaksi, muka älykkääksi tutkielmaksi seksuaalisuudesta, eli panemisesta ja panemisen halusta, eli "fuck".

Elokuva ei onnistu olemaan missään mittapuussa uskottava, toimiva tai edes järkyttävä - jopa kukkahattutädit voivat turvallisin mielin katsoa tätä "kohuttua" spykoseksuaalista kertomusta jupin tukahdutetuista panofantasioista.

Voi vain haaveilla minkälainen elokuvasta olisi tullutkaan jos mies olisi ohjannut teoksen kultakautenaan, ei "sairasvuoteeltaan".

Intomielisenä shakinpelaajana ja älykkönä Kubrick osasi asettaa nytkin oikeat palat oikeaan paikkaan, mutta se ei pelastanut yhtikäs mitään.
joistain upeahkoista kohtauksista huolimatta elokuva oli pirun hengetön ja kliininen, kuin kylmä ruuminavaus vielä kylmemmälle ruumiille.

Ja siihen miksi leffassa ei esitetty aitoa aktia Cruisen ja Kidmanin kesken, kuten ennakkoon ounasteltiin, on yksinkertainen selitys Tom Cruisella ei seisonut sillä mies on h...:)

**