Hei! Tuossa otsikossahan se kysymykseni jo tulikin eli minua kiinnostaa tietää ihan tällainen käytännön arjen asia, että miten te vl-perheet pärjäättä taloudellisesti? Ruoka on nykyisin todella kallista, eivätkä vaatteetkaan ilmaisia ole (Burberry on KALLIS merkki;) ja osalla jopa yli 10 lasta, miten ihmeessä rahanne riittävät perheen pyörittämiseen??
Ja useinhan perheen äiti on kotona, koska niin paljon pieniä lapsia ja saattaa odottaa uutta syntyväksi, joten isä tienaa elannon? Miten se riittää?
Ja useinhan perheen äiti on kotona, koska niin paljon pieniä lapsia ja saattaa odottaa uutta syntyväksi, joten isä tienaa elannon? Miten se riittää?
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja kotihoidontuet - harva nainen ansaitsee ansiotyössä sitä, minkä esim. kymmenen alaikäisen lapsen äiti hoitamalla kotona lapsiaan. Sitä paitsi monet vl-äidit käyvät myös ansiotyössä.
Usein "lapsen hinta" mikä on pöyristyttävä ajatus sinänsä lasketaan kaikilla mahdollisilla lisukkeilla elikkä kaikki hankinnat kehdosta alkaen. Isossa perheessä käytetään paljon perittyjä vaatteita ym tarvikkeita - ei niitä tarvitse joka lapselle hankkia!
Kaikkein kallein elämis- ja asumismuoto on yksin asuminen.
Lisäksi monet turhat riennot ja sun muut hörhökkeet jäävät pois hankintojen listalta.
Muuten nytkin lapsilisät nousivat vasta kolmannesta lapsestä lähtien - olisiko se hallitukselta porkkana perheiden kasvattamista ajatellen?
myös suurperheisille, ja saahan sitä toimeentulotukeakin, jos rahat eivät muuten riitä esim siinä tilanteessa, että tulee sairaalalaskuja yms yllättävää. Suurissa perheissä ei ostella huippumerkkejä, mutta kylläkin hyvänlaatuisia tavaroita. Nuoremmat lapset perivät aina vanhempien vaatteet ja urheiluvälineet.
Paljon säästää, jos ei juota lapsilleen enempää kuin puoli litraa maitoa päivässä, ja itse juo vain pelkkää vettä. Silloin rahaa jää ruokaankin riittävästi.
Onko se syömistä???
Omasta puolestani voin sanoa, et pitää vähän kattoo, mitä hankkii. Vertailla hintoja jne, you know?
Mut mitä ystäväperheisiini tulee, monet ovat kohtalaisen hyvissä ammateissa, mielettömän ahkeria jne. Useat meikäläiset perheenäidit ovat hirvittävän hyviä leipomaan ja laittamaan ruokaa, puhumattakaan ompelemisesta. Eli välttis valmiita leivonnaisia ja ruokia ei paljonkaan ostella, jotka ovat huomattavasti kalliimpia kuin itsetehdyt.
Kyl meilläki leivotaan paljo ja joskus aikoinani ompelin lähes kaikki lastenvaatteet itse, nyttemmin se ei kannata, koska kankaat on niin kalliita.
vai seuroissa käyntiä euron kertapalkkiolla ja naapurin tavara on "yhteistä hyvää", halvaksihan se tulee - onneksi tupakkivero ei nouse, bensalle vois säätää lapsivähennyksen pääluvun mukaan
Mutta säästääkkin voi.
Kyllä meillä on kuljettu muoti vaatteissa mutta ne ostetaan monesti sit alennuksien aikaan kun saa edullisesti.
Ruokaa ei ole säästetty.
Ruoka pitää olla ravitsevaa ja terveellistä.
Muuten lapset alkaa sairastelemaan ja sitä kautta tulee menoja.
Yksityisillä lääkäriasemilla on lapsia hoidettu ja käytetty.
Raha on vain sellaista että sitä voi kuluttaa ja säästää mutta pitää olla järkevä ja ajatella mihin sitä on viisain laittaa.
Lapsille kun ostaa laadukasta vaatetta niin sitä voi seuraava lapsi pitää ja se ei ole kuluneen ja vanhan näkönen .
Ennen sanottiin että kyllä se lapsi tuo leivän tullessaan ja se sanonta pitää paikkansa.
Ei koskaan ole tarvinnut mennä leipärahaa hakemaan sossusta eikä nälkäsenä tarvinnut mennä kenenkään nukkumaan.
...kerron siis omakohtaisia kokemuksiani "ison" perheen huoltajana. Meillä on tosin ollut "vain" seitsemän lasta.
Paljon täällä parjataan isoja perheitä siitä, kuinka he taloudellisesti pärjäävät.
Osa pärjää ja jotkut elävät pienessä puutteessa. Riippuu täysin perheenhuoltajan, eli, useimmiten isän koulutustasosta ja ammatista.
Ns. kotiäitien osa taas on aivan eri juttu heidän tullessa eläkeikään. Perä, perää jatkuvien synnytysten vuoksi, monet heistä eivät ole koskaan olleet ansiotyössä, eivätkä näinollen tule saamaan muuta kuin pienen peruseläkkeen.
He joutuvat siis luottamaan miehensä eläkkeen riittävyteen ja Taivaan Isän siunaukseen - maallisissakin asioissa.
Puhtaasti, hypoteettisesti ajatellen, jos aviomies sattuisikin erinäisistä syistä kuolemaan ennen aikojaan, jää vaimoparka elättämään, vielä mahdollisesti kotona asuvat lapsensa, sekä itsensä - jaa, laskekaa itse, kuinka vähäisillä tuloilla.
Sitten itse aloitulkseen, jossa kysyttiin, kuinka suurperheiset tulevat toimeen.
Kiitos Taivaan Isän siunauksen, olemme ainakin itse selvinneet suhteellisen hyvin.
Sigurt Johansson, morjärveläinen uskonveljemme, sanoi usein, että: "Lapsi tuo leivän tullessan".
Ainakin meidän kohdalla se on pitänyt paikkansa.
Aina on leipä riittänyt ja vaatteet lastemme päälle.
Ei tosin mitään merkkivaatteita, mutta, en tiedä olivatko lapsemme vähään tyytyväisiä, koska eivät milloinkaan "kinunneet" muotivaatteita.
Rakas vaimoni Irja oli kotiäitinä aina siihen saakka, kun nuorin poikamme Petteri meni koulun ensimmäiselle luokalle.
Irja leipoi leivät, paistoi pullat, pesi pyykit ja kasvatti lapsemme, koska itse olin melkein jatkuvasti viikot poissa kotoa työni vuoksi.
Siis - ketään lapsistamme ei ole tarvinnut lähettää, usein aikaisin aamullakin, lastentarhaan tai muuhun vastaavaan. Ovat saaneet nukkua yönsä rauhassa, siihen saakka kun äiti heitä herätteli aamupuurolle.
Emme silti laske sitä, että lapsistamme tuli harmonisia ihmisiä, omaksi ansioiksemme, vaan näemme sen Taivaallisen Isämme siunaukseksi ja lahjaksi.
Myönnän silti, että on ollut tiukkaakin elämämme eri vaiheissa, mutta olemme silti aina yrittäneet luottaa siihen, että: "Lapsi tuo leivän tullessaan", ja että Taivaan Isä pitää meistä huolen, jos vain Häneen uskomme. Asia, joka on todella pitänyt paikkansa.
Taivaan Isä siunatkoon niitä monilapsisia peheitä, jotka kamppailevat taloudellisten huoliensa ja vaikeuksiensa keskellä.
Uskoka ainoastaan, Herramme Jeesuksen Pyhään sanaan, niin kaikki muukin teille annetaan.
Ehkä ei aina juuri silloin kun sitä eniten tarvitsisimme, mutta kun panemme uskomme Vapahtajaamme, tulemme lopulta huomaamaan, että vain Hän voi meitä auttaa - myös täällä maan päällä.
Terveisin - Alpo.
Kun puhuit, että jos mies kuolee, ja lapset joutuu elättään.
Muuten oletko kuullut omaishoidosta?
Se voi olla snunkin kohdalla vielä vanhoilla päivillä todellisuutta, että lapset joutuvat huolehtimaan.
Tämä yhteiskuntakin kun on nyt jo omaishoidon kannalla.
Sitä sanaa ei suusta päästä, etteikö sitä löydä joskus edestä päin, näin sanotaan ainakin.
>>Kun puhuit, että jos mies kuolee, ja lapset joutuu elättään.
lisät on niin suuret, ei muuta kuin isomman auton ostoon.
nhyuop