”Asetelma on tyrmistyttävä nykypäivän Suomessa”, sanoo Porvoon kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Palmgren. ”Kaivostoiminta sopii huonosti taajaan asuttuun ympäristöön, erityisesti kun on kyse uraanista.”
Uraanin louhinnan ympäristöhaitat ovat kiistattomat. Louhinta tuottaa suuret määrät radioaktiivista kivijätettä ja liejua. Järjestöt ovat jo vuosia kampanjoineet louhinnan ongelmista.
Kaivosyhtiöiden kiinnostus Suomea kohtaan on herättänyt ihmetystä. ”Uutinen tuntui aluksi vitsiltä. Yleensä tällaiset kaivokset sijaitsevat maailman takapihoilla, eikä niitä ole Euroopassa rintamailla yhtään kappaletta”, Tapani Veistola sanoo
Iso auditorio täyttyi huolestuneista ihmisistä, kun Porvoossa järjestettiin maanantaina keskustelutilaisuus uraanikaivoshankkeesta. Yli 200 itäuusmaalaista kuunteli Greenpeacen energia-asiantuntijan Harri Lammin esitystä uraanin louhinnan ympäristövaikutuksista: ”Venäjällä radioaktiivinen jäte muodostaa satojen metrien korkuisia vuoria kaivoksen ympärille. Radioaktiivista pölyä leviää kyliin ja jätelietealtaat vuotavat. Syöpä, maksavauriot ja sikiöiden epämuodostumat ovat lisääntyneet.”
Uudenmaan vihreiden järjestämä tilaisuus oli ensimmäinen suuren yleisön keskustelu. Paikalle oli kutsuttu myös valtaushakemuksen jättäneen yrityksen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat, mutta he eivät saapuneet tilaisuuteen. Suurin osa yleisöstä asuu valtaushakemuksen alueella.
Tiedontarve on valtava, ja moni moitti KTM:n tiedottamista heikoksi. Yhtään kaivoshankkeen puolustajaa salista ei löytynyt.
”Muutan heti pois, jos näyttää siltä, että louhinta käynnistyy”, sanoi varausalueen reunalla asuva nainen. ”Meillä on juuri remontoitu omakotitalo, se tietysti huolestuttaa.”
Vanhempi mies kertoi olleensa töissä kaivoksessa, kun Suomessa louhittiin koeluontoisesti uraania 1960-luvun taitteessa. ”Onneksi olen itse terve. Moni vanhempieni sukupolvesta sairastui vakavasti.”
Kaivostyypistä ei vielä tietoa
Pohjois-Karjalassa valtaushakemukset eivät ole herättäneet yhtä kiivasta keskustelua. ”Sillä Enon kunnan alueella, jota valtaushakemus koskee, on vain seitsemän vakituista asuinpaikkaa”, kertoo Enon kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Kukkonen (kesk.).
Kunnanhallitus hyväksyi alkuviikosta lausunnon, joka toimitetaan kauppa- ja teollisuusministeriölle. ”Ministeriön virkamiehet tekivät selväksi, että vain erityisen painavat syyt otettaisiin huomioon”, Kukkonen sanoo.
Vielä ei ole tietoa, minkä tyyppinen kaivos Suomeen mahdollisesti perustettaisiin. Se voisi olla joko avolouhos tai maanalainen kaivos riippuen siitä, kuinka syvällä uraani on.
KTM on rauhoitellut huolestuneita sanomalla, että louhinnan aloittaminen on epätodennäköistä. Kaivosyhtiöt tuntuvat kuitenkin olevan liikkeellä tosissaan. Eniten valtaushakemuksia tehneen ranskalaisen Cogema-yhtiön tutkimusbudjetti on tiettävästi yli 1,5 miljoonaa euroa.
« Langan
Uraanin louhinnan ympäristöhaitat ovat kiistattomat. Louhinta tuottaa suuret määrät radioaktiivista kivijätettä ja liejua. Järjestöt ovat jo vuosia kampanjoineet louhinnan ongelmista.
Kaivosyhtiöiden kiinnostus Suomea kohtaan on herättänyt ihmetystä. ”Uutinen tuntui aluksi vitsiltä. Yleensä tällaiset kaivokset sijaitsevat maailman takapihoilla, eikä niitä ole Euroopassa rintamailla yhtään kappaletta”, Tapani Veistola sanoo
Iso auditorio täyttyi huolestuneista ihmisistä, kun Porvoossa järjestettiin maanantaina keskustelutilaisuus uraanikaivoshankkeesta. Yli 200 itäuusmaalaista kuunteli Greenpeacen energia-asiantuntijan Harri Lammin esitystä uraanin louhinnan ympäristövaikutuksista: ”Venäjällä radioaktiivinen jäte muodostaa satojen metrien korkuisia vuoria kaivoksen ympärille. Radioaktiivista pölyä leviää kyliin ja jätelietealtaat vuotavat. Syöpä, maksavauriot ja sikiöiden epämuodostumat ovat lisääntyneet.”
Uudenmaan vihreiden järjestämä tilaisuus oli ensimmäinen suuren yleisön keskustelu. Paikalle oli kutsuttu myös valtaushakemuksen jättäneen yrityksen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat, mutta he eivät saapuneet tilaisuuteen. Suurin osa yleisöstä asuu valtaushakemuksen alueella.
Tiedontarve on valtava, ja moni moitti KTM:n tiedottamista heikoksi. Yhtään kaivoshankkeen puolustajaa salista ei löytynyt.
”Muutan heti pois, jos näyttää siltä, että louhinta käynnistyy”, sanoi varausalueen reunalla asuva nainen. ”Meillä on juuri remontoitu omakotitalo, se tietysti huolestuttaa.”
Vanhempi mies kertoi olleensa töissä kaivoksessa, kun Suomessa louhittiin koeluontoisesti uraania 1960-luvun taitteessa. ”Onneksi olen itse terve. Moni vanhempieni sukupolvesta sairastui vakavasti.”
Kaivostyypistä ei vielä tietoa
Pohjois-Karjalassa valtaushakemukset eivät ole herättäneet yhtä kiivasta keskustelua. ”Sillä Enon kunnan alueella, jota valtaushakemus koskee, on vain seitsemän vakituista asuinpaikkaa”, kertoo Enon kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Kukkonen (kesk.).
Kunnanhallitus hyväksyi alkuviikosta lausunnon, joka toimitetaan kauppa- ja teollisuusministeriölle. ”Ministeriön virkamiehet tekivät selväksi, että vain erityisen painavat syyt otettaisiin huomioon”, Kukkonen sanoo.
Vielä ei ole tietoa, minkä tyyppinen kaivos Suomeen mahdollisesti perustettaisiin. Se voisi olla joko avolouhos tai maanalainen kaivos riippuen siitä, kuinka syvällä uraani on.
KTM on rauhoitellut huolestuneita sanomalla, että louhinnan aloittaminen on epätodennäköistä. Kaivosyhtiöt tuntuvat kuitenkin olevan liikkeellä tosissaan. Eniten valtaushakemuksia tehneen ranskalaisen Cogema-yhtiön tutkimusbudjetti on tiettävästi yli 1,5 miljoonaa euroa.
« Langan
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomi on hoitanut asiat niin huonosti Kekkosen valtakauden jälkeen, että joutaisikin jo päällystää uraanipölyllä koko maa.
Armageddon perkele!
No ihan samalla tavalla se maaperä säteilee tällä hetkellä kun louhittunakin.
Ympäristökeskukset pitävät tarkan huolen, ettei säteilevä aines pääse leviämään kaivosalueen ulkopuolelle.
Rumahan se avolouhos aina on mutta onni on että Suomesta löytyy paljon noita mineraaleja.
muutu louhittaessa....siis uskot,kaikesta olemassaolevasta tutkimustiedosta ja mittauksista huolimatta????